Prologi
Eletään "jo" elokuun loppua. Kesä on mennyt kuin varkain ohi. Ajanjakso jolle asetetaan paljon odotuksia ja paineitakin. Blogikirjoitukseni ovat harvalukuisia, vaikka aiheita tulee ja menee päivittäin. Mutta onhan blogini nimikin laiskurin päiväkirja. Eihän siitä pidä paineita ottaa, ettei tekstiä ja kuvia julkaisuksi asti synny tekemällä tehden. Vain näön tai näkyvyyden vuoksi, kuten jotkut vloggaajat, jotka kuvaavat nettiin jokaisen aamuheräämisensä.
Mutta mennäänpä hetkeksi kuvajuttuihin. Niitähän minun on totuttu viljelemään. Palaan tuohon edelliseen kirjoitukseni lopulla.
Uutinen erään Porin tunnetun puiston ympärillä kulkevan katuosuuden muuttumisesta yksisuuntaiseksi, linja-autopysäkin rakentamisen takia, sai minut sekoilemaan sosiaalisessa mediassa. Luulin sen olleen aina yksisuuntainen, mutta todellakin erehdyin. Eetu Salinin (aloituskuvassa) patsaan ympärillä on ollut "aina" yksisuuntainen liikenne. Mutta jossain vaiheessa jota en tiedä, se on muuttunut.
Lähdin melkein oikopäätä kameran kanssa paikalle. Ja samalla muutakin pientä tallentui.
Linja-autojen reitteihin ja pysäkkeihin tulee uuden matkakeskuksen valmistumisen myötä muutoksia ja uudistuksia. Tämä uusi city-linjan pysäkki vie paikan moottoripyörien ja mopojen parkkipaikalta.
Kauppahalllin sisäpihalla on monenmuotoista ja -tyylistä rakennusjulkisivua. Tämä kuva on melko pitkälle käsitelty. Seuraava käsittelemätön. Väri- ja sävymaailmaan en paljoa puuttunut, mutta perspektiivi oli haastava korjattava. Kuvattu 10mm polttovälillä cropissa. Jos kinovastaavudesta pitää puhua, niin croppi on 1,6 kertainen. Laaja kuitenkin. Kuvaan syntyi korjauksen myötä pakopiste jolle ei voinut mitään.
Muokkaamaton
Löysin kadoksissa olleen pyöröpolarisaatiosuodattimeni
Monet tietävät mistä on kysymys. Mutta heille jotka eivät; rautalankamalli.
Polaroid- aurinkolasit olivat aikoinaan mullistavat. Suodattavat valosta aallonpituuksia jotka sisältävät heijastuksia ja muuta mikä heikentää näkyvyyttä.
Kun laittaa kaksi polaroivaa linssiä tai lasia päällekäin ja pyörittää niistä toista, menee "kuva" jossain vaiheessa mustaksi.
Pyöröpola-suotimessa tehdään juuri näin. Mutta kuva ei mene mustaksi, vaan korostuu joiltakin osiltaan mukavaksi katsottavalla tavalla. Jos kohteena on vaikkapa tv-ruutu, tietokoneen näyttö tai joku muu lcd-tekniikkaa sisältävä nestekidelaite, sen näyttö menee mustaksi mutta muu kuva-ala pysyy näkyvissä.
Käytännössä:
Ilman suodattimen vaikutusta . . .
. . . ja sama suodatettuna
Polarisaatiosuodin on käyttökelpoinen kun pitää saada pois esimerkiksi ikkunan tai vedenpinnan heijastuksia. Sellaisia joita on hankala muutoin jälkikäsittelyssä korjata. Useimmiten sitä käytetään kuitenkin dramaattisemman vaikutelman aikaansaamiseksi.
Takapihalla, aidan toisella puolen "sienessä"
Epilogi
Salinilta on vesi loppunut, lähteessä kannet päällä. Talvi tullut tai tulossa. Kuva neljän vuoden takaa.
Tuon neljän vuoden kuluessa, tämän kuvan oton ja kirjoitukseni aloituskuvan välillä on tullut vuodenajallisesti eteen kolme talvea, ja yhtä monta kesää. Seuraavaa odotellessa.
Ajanjakson alussa valmistuin vanhustyöhön suuntautuneeksi lähihoitajaksi. Töitä riitti, mutta vaikeuksiakin työssä. Kaksi vakituista työpaikkaa, joista molemmista lähdin kun en jaksanut enää.
Toisesta lähdin menneen toukokuun alussa. Suurin odotuksin ja helpotusta tuntien. Päätin yrittää vielä kerran. Kuvaustöissä ja uuden tekniikan parissa; ilmakuvauksia ja erikoiskuvia niitä tarvitseville. Luulin heitä olevan, mutta erehdyin.
Ymmärrän sen, että kuvaustyötä ei enää entisessä muodossaan ole. Passikuvatkin otetaan kännykällä vessan ovea vasten, ettei tarvitse maksaa. Hääkirkot ovat puolillaan kännykällä kuvaavia setämiehiä. hautajaisissa vähän harvemmin. Juhlat ja kemut kuvataan instagrammia ja facebookia varten. Kukaan ei enää laita niitä muulle seinälle kuin someen.
.
..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti