Ympäri mennään

 
Meinasin että huomenna kun on jo huhtikuu, kirjoittaa blogiin. Mutta kun jotkut jopa aikuiset ihmiset pitää sinä päivänä kirjoitettuja juttuja jotenkin aprillipiloina tai valehteluna, niin täytyy tehdä se jo tänään kun on vielä maaliskuuta vajaat 18 tuntia jäljellä. 
Mitään enempää sanottavaa minulla ei ole, mutta joitakin asioita voi ihmetellä. Ja jotkut kuvani ovat taas askarruttaneet muitakin kiuin itseäni. 
Mennäänpä taas ja siis niillä eteenpäin: kuvilla. 

 

Tästä kuvasta tuli melkoinen somehitti. Peukkua ja sydäntä melkein ennenkokematon määrä. Mutta ymmärtäähän sen, kun moni Porilainen seisoo ja jotkut istuukin jäähallissa. Enemmän tai vähemmän huutaen. 
Ässät pärjää nyt. Itse seisoin isomäen hallissa 1978. Pärjäsivät silloinkin. Seuraavana vuonnakin seisoin siellä jonkin aikaa, kunnes lakkasivat pärjäämästä niin lakkasin minäkin. Olin 14v. Nyt 61. 
Tuo mainostaulu seisoo Tiilimäen Hesburgerin parkkipaikan lähellä. 

 

Puuvillan kauppakeskuksen kattoparkki on viimein auennut. Se oli suljettuna useamman kuukauden ajan. Varmaankin säästivät lumitöissä tai jotain. 
Aivan riemastuttava Cadillac, olisikojan jo Pohjantähti; siiis mallia Northstar. Sellaista haikailin joskus. Mutta ne olivat niitä aikoja ne. Toisia: vähän samaan suuntaan kuin jäähallissa huutaminen.
Kun tuo on tuollaisessa paikassa parkissa, se kruunaa tilanteen. Jos se olisi ollut tuossa viereisessä, en olisi ottanut kuvaa. 

Lehdessä oli jotain liikennekulttuuriasiaa, johon kommentoin tuolla tavalla. 
Siihen tuli ihan tolkun ihmiseltä kommentti jota en ymmärtänyt. Kysymykseeni en ole saanut vastausta. Häneltä enkä keneltäkään.
Mutta tuosta ympyrässä vilkuttamisesta, jota joissakin ympyrään sisään menevillä ajoväylillä jopa opastetaan kuvan ja "muistitko vilkuttaa" lauseen kanssa. !
Ympyrässä käytetään vilkkua osoittamaan että aikoo poistua sieltä. Suomessa on oikeanpuoleinen liikenne, ja ympyrää kierretään vastapäivään: ylhäältä katsoen sillä tavalla kun kellon viisaritkin pyörii kellotaululla. Ympyrästä poistuttaessa, laitetaan vilkku OIKEALLE. 

Kun henkilö laittaa vilkun oikealle, hän aikoo poistua ympyrästä. Ympyrään tulossa oleva henkilö voi siitä päätellä että hän voi ja saa ajaa ympyrään, kun väylä vapautuu. 
Mitä muuta varten ympyrässä pitäisi käyttää vilkkua, mihin muuhunkaan suuntaan tai tarkoitukseen??
Suomalaisessa liikenneympyrässä, esimerkiksi Porissa, jos vilkuttaa ympyrässä VASEMMALLE, olisi mielestäni suotavaa toimittaa ajokorttinsa Poliisiympyrän kupeessa seisovaan isoon taloon, poliisilaitokselle. Sinne pääsee ympyrän ulommalta kaistalta. Vilkku oikeaan ja sinne. 

Toimitin polkupyöräni eturenkaan ja sen sisäkunmin vaihdettavaksi. Kun se ei talven jäljiltä enää pitänyt ilmoja sisällään. 9600 kilometriä se näki enenn kun luovutti. Tai joku saatanan jonne pisti sen varastossa puhki. Sellaista kin siellä on joillekin tapahtunut. 
Monet menevät rengaskauppaan ja vaihtavat itse. 
Olen tumpelo fillarikorjaamisissa, joten 
vien  Huoltokorjaamo Grönroosille (<<<---- linkki)  Kalaholmaan. 
Hän tekee hyvän työn ja edullinenkin on. Suosittelen!

Droonilla

Haistilasta Friitalaan on rakenteilla tie. Haistilan rautatien tasoristeys poistetaan. 
Tänä kuva on Friitalan päästä, Rantavainiolta Haistilan suuntaan. Kamera on noin 50 metrin krkeudessa. Dronen kamera. 
Näinä päivinä täytyy olla varovainen droonin kanssa. Ettei joku innokas kodinturvajoukkojen kersantti ammu sitä haulikolla. Se kun on kuulemma helppoa ja suotavaa. 
Ukrainalainen drooni, ihan erilainen kuin omani, putosi jollekin kouvolalaiselle pellolle Palmusunnuntaina. Tämäkin kuva on samana kohtalokkaana päivänä syntynyt.  Kaikkia sääntöjä noudattaen. 
Ukrainan tilanteeseen en ole koskaan tainnut julkisesti ottaa kantaa, enkä ota nytkään. 

Edellisen kuvan toisessa päässä on Haistila. Siellä on ollut Haistilan asemakin. Suunnittelin senkin kuvaamista. Mutta ei käy. Siellä asuu yksityishenkilöitä. Heidän asumuksiaan ei pidä kuvata. Tai ainakaan julkaista kuvia niistä. (EN KUVANNUT).  Dronen käyttäminen on raskauttava asianhaara. 
Mutta otin kuvan ratavartijan talosta. Sekin taitaa olla asuttu, mutta en loukannut yksityisyyttä. 
Kuva tavallisella kameralla. 

Kirjurinluodon Viksu-kahvila oli auki. Emme käyneet kahvilla tällä kertaa. Ulkoiltiin lyhyesti, melko hyytävässä kevätsäässä. 
Otin kuvan, kun kahvilan yrittäjä ilmiselvästi ymmärtää että pitämällä kahvilaa auki, siitä saa rahaa. Somessa sain ohjeita mennä johonkin muuhun kahvilaan. Ja että joku muu kahvila luodolla aukeaa joskus sitten kun aukeaa. 

Kiitos suosituksista. 

Porissa: 31.3.2026

<>

 

Asavisio ja kirkon kirous

 Otan tietokoneen esiin noin kerran viikossa. Blogiakin pitäisi päivittää, mutta usein homma jää kuvien varmuuskopiointiin ja blogi elää hiljaiseloa. 
Niin näinä viime aikoinakin. Kirjoitettavaa toki riittäisi, mutta ei vaan jaksa aktivoitua blogiin asti.

Mutta löysin asamuseon sivuilta television jollainen kotiini hankittiin noin vuonna 1974. 
Isäni oli menehtynyt pari vuotta aiemmin, taloon tehty remontti, ja lopuksi äitini hankki väritelevision.

Se ei ollut aivan pikkujuttu. Se oli iso juttu siihen maailman aikaan. Värilupakin tarvittiin television katselua varten. Televisiomme oli 26 tuumainen, mikä oli sen ajan isokokoisin. Ja puu oli palisanteria. Koska kirjahyllymmekin oli sitä puuta. 
Äitini joutui pitämään hankinnan visusti salassa, ja kehoitti minuakin olemaan sen suhteen hissukseen.
 
Miksi?  Hänen työpaikallaan, sairaalassa vallitsi hierarkia, jossa hän oli alimmalla tasolla; sairaala-apulaisena, jota työtä hän teki yli 40 vuotta. Osastotasolla korkeimmalla tasolla oli osastonhoitaja. Ylihoitaja la lääkärit, ylilääkäri etunenässä olivat jumalasta seuraavia.
Koska osastonhoitajalla ei ollut vielä väritelevisiota, josta olisi tieto ilman muuta kiirinyt läpi sairaalan, ei sairaala-apulaisellakaan voinut sellaista olla. Jos olisi tullut ilmi että sellainen olisi ollut olemassa, se olisi ollut tavattoman ennenkuulumatonta. Siispä asia kannatti haudata, ja odottaa että kaikilla sairaanhoitajilla ja apuhoitajilla olisi ensin väritelevisiot olohuoneissaan. Ja puhua asiasta vasta sitten. Jos sittenkään.

Tässä kopioitua tietoa kyseisestä laitteesta. 

 ASA TV CT 6000 A

Asacolor on varmaa ja koettua väritelevisiotekniikkaa, joka on saavuttanut vankan aseman sekä kotimaassa, että maamme rajojen ulkopuolella. Lähes 70 % Asan väritelevisiotuotannosta menee vientiin! Asacolor 6000 on täysin transistoroitu. Lisäksi uudenaikaisia IC-mikropiirejä on peräti 10 kpl. Tämä merkitsee suurta luotettavuutta, pientä virrankulutusta, ja myös sitä, että avattaessa kuva ja ääni ilmestyvät heti. 26-tuuman värikuvaputki on nykyaikainen, 110 asteinen ja sen kuva on myös normaalia terävämpi tiheämmän pisterasterin ansiosta. >Instant-on> -kylmäkäynnistyssuoja lisää kuvaputken katodin ikää noin puolella. Tyristorivirtalähde suojelee myös osaltaan kuvaputkea ja sen ansiosta kuva pysyy virheettömänä, vaikka verkkojännite heilahtelisi peräti 180-260 V. Kanavanvalitsin on elektroninen ja siinä on kuusi esiviritettävää ohjelmanvalintanäppäintä. Myös UHF-kanavat ovat täysin valmiina. Värikuvan ja äänen säätö tapahtuu kätevin liukusäätimin, jotka samalla osoittavat säädön asteen. Ainutlaatuista tässä väritelevisiossa on automaattinen hienoviritys, AFC. Se suorittaa automaattisesti viritystarkistuksen kanavalta toiselle siirryttäessä ja vastaanottimen lämmitessä. Mutta mikä tärkeintä: Teidän pitäisi todella itse nähdä tämän television lämpimät ja puhtaat värit! Värit, joille tyylikkään jalopuukotelon tumma etuosa tekee täyttä oikeutta.

Tekniset tiedot:

26"/110-asteinen suorakulmainen kuvaputki. Kuvaputken lävistäjä 67 cm. - 100 % transistoroitu. - Puolijohteita yhteensä 126 kpl, joista IC-mikropiirejä 10, transistoreja 38, tyristoreja 3, diodeja 69 ja tasasuuntaajia 6. -Elektroninen kanavanvalitsin, VHF-kanavat 2-12 ja myös UHF-kanavat 21-60 täysin valmiina. - 6 ohjelmanvalintanäppäintä. - Liukusäätimet äänen voimakkuutta ja sävyä, kuvan kirkkautta ja kontrastia, sekä värin sävyä ja kylläisyyttä varten. - Eteen suunnattu kaiutin 4" x 7". - Täydellinen vahvistuksen ja kuvanlukituksen automatiikka. - Automaattinen hienoviritys, (AFC). - Synkroni-ilmaisin. - Automaattinen väritahdistus, värivahvistussäätö ja värivirheiden korjaus. - Sädevirran rajoitus. Stabiloitu transistorisyöttöjännite. - Stabiloitu vaaka- ja pystypoikkeutus. - Käyttöjännite vakavoitu verkkojännitealueella 180-260 V. - Tehon tarve 195 W. - Automaattinen värisalpa mustavalkoista lähetystä varten. - Avaimella varustettu virtalukko. - Erillinen, kääntyvin pyörin varustettu metallijalusta saatavissa, jalustan korkeus 37 cm. - Kotelo joko teakia tai palisanderia, kuvaputken reunus käsitelty tummaksi. - Leveys 75 cm, korkeus 51 cm, syvyys 22 + 20 cm.

Tähän päivään

Keski-Porin kirkossa järjestävät fine dinning - mikaelin ateria- nimisen tapahtuman. Siellä syödään hienosti, ja pyritään juomaan hyvin hillitysti viiniä, kun seurakunta ei salli huumaltumista. Hupi maksaa 190 euroa / nenä. 

Eräs hyvin tapaiksen tunteva herra kertoi minulle, että seurakunta peittää alttaritaulun maailmallisen tapahtuman ajaksi, kirkkovuoden ajankohdan värisellä kankaalla. Voiko olla enää kaksinaismoralisempaa ja typerää touhua. !  

Keski-Porin kirkossa järjestetään Jukka Rintalan jonkinlainen muotinäytös. CatWalk.

En kadu kirkostaeroamistani, joka oli muutama vuosi sitten minulle melkoinen tapaus. En tehnyt sitä silloinkaan veron ja rahan vuoksi, vaan jonkun silloinkin kirkkoon tupattavana olevan tekemisen vuoksi. Jota ei parane ääneen sanoa näinä  HBLT- tai jonain aikoina. 

Mitä noihin ajankohtaisiin markkinatapahtumiin tulee, niin on paaston aika. Pian palmusunnutai ja sitten hiljainen viikko. Raamatunkohtia on typerä ladella, mutta netistäkin löytyy
Joh. 2 ;15. Jonka kaivoin esiin. Siinä ei ketään kivitetä. Mutta kirkkoväärttien kannattaisi kerrata asiansa ennen kun päästävät kaikkia kirkkoonsa remuamaan. 

Tänään on kulunut vuosi siitä kun meille tuli leasing-auto.
Lisäksi siitä on kulunut  vuosi ja kaksi päivää, kun lopetin tupakoinnin. Enkä ole nikotiinia ottanut korvikkeistakaan. 

Porissa: 21.3.2026

 

<>

 

Kulttuuritalo Fiini ja Tintti Kongossa

Muistattehan Mustikan talon. Tai Palojoen talohan se oli.  Sen tontille on rakentunut Kulttuuritalo, Fiini nimeltään. Onhan se fiini. 

Kesäkuun puolivälissä 2023

Tammikuun puolivälissä 2026, kaksi ja puoli vuotta edellisestä kuvasta. Fiini on valmis ja avattu. 

Sisään

Maaaliskuun 10. Käytiin katsomassa, kun siellä oli taidenäyttely. Samalla nähtiin millainen Fiini on sisältä. Ulkopuolta olen kuvannyt ne 2 ja puoli vuotta, kun se on hiljalleen rakentunut. Sisäkuvat eivät minua niin paljoa kiinnosta kuin muuttuva kaupunkimaisema; talot ja kadutkin. 

Kuvat puhukoot omiaan, ilman kuvatekstejä tai selittämistä. 

Tintti Kongossa ja afrikassa

Kuten monet ovat huomanneet, olen keräillyt Tintti-sarjakuvia. Sellaisia väritettyjä sarjakuvavihkoja,m kuen eräs asian muotoili. Vieläkin vitutt.... ottaa aivoon mokoma, vaikkei tarvitsisi. 

Mutta asiaan: kokoelmassani on yhtä lukuunottamatta kaikki. Parista kolmesta useampi versio ja tästä kuvan tapauksesta tietääkseni kaikki kolme, alkaen mustavalkoisesta kongosta viimeisimpään versioon. Keskimäinen on ensipainos, oikeanpuoleinen toinen painos. Mustavalkoinen Kongo on kopio jossain lehdessä julkaistusta alkuperäisestä 30-luvulla ilmestyneestä. 

Nykymittapuun woketuksen mukaan alkuperäinen on rasistinen ja eläinoikeuksia julmasti rikkova kamaluus, jota ruotsalaiset ovat yrittäneet kriminalisoida. Siinä onnistumatta. 
Väritetty ensipainos poikkeaa jonkin verran alkuperäisestä, mutta pari juttua on säilynyt.
Toinen painios on jo siivottu. Sen ilmestymiseen ensipainoksen jälkeen ei kulunut kovin kauaa. 

Alkuperäisessä mustavalkoisessa: Tintti rauhoittelee Milouta, joka pelästyi neek...  puuseppää. 

Värillisessä ensipainoksessa on enemmän yksityiskohtia. Ja eroja joissakin. Toinen ja myöhemmät painokset ovat tämän kohtauksen osalta samanlaiset ensipainoksen kanssa.

"Tapetaanpa elukka"
Tinitin puheenparsi on alkuperäisessä sarvikuonokohtauksessa, kuten monessa muussakin, melko suorsanaista. 
Tämä järkytti eläinsuojeluhenkilöt. Sarjakuva!

Metsästystapa on värillisessä ensipainoksessa säilynyt. Repliikit kaunistuneet. 

Mutta toinen painos pelastaa lapset järkytykseltä, kun sarvikuono säilyy henhissä, eikä räjähdä. 
Lapset mitään tinttiä enää lue. 

Taustaa tästä sarjakuvateoksesta - Wikipediasta kopioituna

Tintti Afrikassa (ransk. Tintin au Congo) on belgialaisen sarjakuvapiirtäjä Hergén toinen Tintti-sarjakuva. Se julkaistiin alun pitäen jatkosarjana Le Petit Vingtieme -lehdessä 5. kesäkuuta 1930 – 11. kesäkuuta 1931. Albumina se julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1931.

Alkuperäinen versio sisälsi 110 sivua ja oli kokonaan mustavalkoinen. Sarjakuva sai nykyisen julkaisuasunsa vuonna 1946, kun se piirrettiin Hergén studiolla uudelleen. Tuolloin myös sivuja vähennettiin 62:een, jotta sarjakuva pystyttiin värittämään. Myös paljon kyseenalaista ajankuvaa poistettiin tai muutettiin sopivammaksi. Esimerkiksi kohtaus, jossa Tintti opettaa kongolaisille lapsille Belgian historiaa on muutettu uudessa versiossa matematiikan oppitunniksi[1]. Myöhemmin Tintti Afrikassa -albumia on arvosteltu kolonialististen ja rasististen asenteiden esittämisestä.[2] Suomennoksen on julkaissut Otava vuonna 1978.

Tarina sijoittuu Kongoon, joka oli tuolloin Belgian siirtomaa (aina vuoteen 1960 asti) oltuaan sitä ennen kuningas Leopold II:n henkilökohtaista omaisuutta. 


Kritiikki

Tintti Afrikassa on saanut ilmestymisensä jälkeen runsaasti kritiikkiä. Myös Hergé on sanonut, ettei hän ole tyytyväinen työhönsä.[4] Tarinaa pidetään rasistisena. Vuonna 2007 sen myyminen yritettiin kieltää Ruotsissa rasistisuuteen vedoten, mutta syytteet kaatuivat, koska vanhasta teoksesta ei enää voinut nostaa syytettä.[5] Kongolainen Bienvenu Mbutu nosti vuonna 2007 Belgiassa kauppaoikeudessa kanteen, jossa vaadittiin kirjan myynnin kieltämistä ja käytti perusteena Britanniassa tehtyä päätöstä, jonka mukaan kirja on rasistinen.[6] Belgialaisen tuomioistuimen vuonna 2012 antaman päätöksen mukaan teos ei ole rasistinen. Päätöksessä todettiin, että vuoden 1946 teosta ei ollut tarkoitettu rasistisen vihan yllyttämiseen, vaan teos syntyi aikana, jolloin kolonialistiset ajatukset olivat vallitsevia.[4]

Myös Tintin välinpitämätön suhde eläimiin on järkyttänyt monia, sillä yhdessä tarinan kohtauksista Tintti esimerkiksi tappaa vahingossa 13 antilooppia. Nykyisin saatavilla olevasta versiosta on myös poistettu kohtaus, jossa Tintti tappaa sarvikuonon poraamalla sen selkään ensin reiän ja panostamalla sen dynamiitilla. Hergé katsoi kohtauksen myöhemmin olevan liian groteski ja poisti sen tarinasta.[7]

Taiteilija ja sarjakuvapiirtäjä Anton Kannemeyer on käyttänyt Hergén albumin kuvia satiirisissa teoksissaan.[8]

Albumia on aiemmin luettu Kongossa vain ranskaksi, ja begialaisen sarjakuvataiteilija Ilan Manouachin mukaan se on ollut siellä jonkinlainen kulttiteos. Tammikuussa 2015 siitä julkaistiin lingalankielinen laitos Tintin akei Kongo. "Tintti-albumi on osa Kongon historiaa", sanoo laitoksen tuntemattomana pysyttelevä julkaisija.[9] 

Lähteet (edelliseen kappaleeseen hakasulkuihin merkityt)

1. Kohi, Antti; Palo, Hannele; Päivärinta, Kimmo & Vihervä, Vesa: Forum: Kulttuurien kohtaaminen, s. 118. Otava, 2008.
2. Lampila, Hannu-Ilari: Tintti Kongossa -kirjan myynti saatetaan kieltää Belgiassa. Helsingin Sanomat, 30.12.2009, s. B3.
3. Moss, Aaron: Public Domain Day 2026 Is Coming: Here's What to Know Copyright Lately. 8.12.2025. Viitattu 3.3.2026. (englanniksi)
4. Tintin in the Congo not racist, court rules BBC News. 13.2.2012. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
5. Hämäläinen, Timo: Tintti Afrikassa-albumia ei kielletä Ruotsissa Ilta-Sanomat. Arkistoitu 27.8.2007. Viitattu 17.9.2009.
6. Oikeudenkäynti Tintti-kirjaa vastaan alkoi Belgiassa Helsingin Sanomat. Arkistoitu 24.9.2015. Viitattu 30.9.2011.
7. Tintin in the Congo tintinologist.org. Viitattu 4.3.2026. (englanniksi)
8. Valta, Reijo: Anton Kannemeyer Tintin stereotypioissa Pois työpöydältä. 31.8.2010. Viitattu 6.3.2015.
9. Römpötti, Harri: Tintti ilmestyi lingalaksi. Suomen Kuvalehti, 20.3.2015, nro 12, s. 60–61. Otavamedia.

Porissa: 11.3.2026

<>

Suojaa tulossa

 

Tulee suojakeli, mikä tarkoittaa että on plussan puolella. Pitkähkö pakkassää alkaa vaihtua suojan puolelle. Samalla saattaa alkaa sataa vettä, mutta lumella ennustavat alkavan. 
Katsoin ikkunasta ja totesin taas kerran ennusteen tai jopa säähavainnon ainakin puhelimen näytöllä olevan pötyä. Jostain pekkapoutien pelotteluista puhumattakaan. 

Viimeksi on ollut päivä jolloin on ollut lämpötila tuollainen nollan yläpuolella, oli tammikuun 19. 
Noin 5 viikkoa sitten. Kysyin ensin tekoälyltä että milloin viimeksi. Mutta se puhui lööperiä, että aivan viime päivinä, kun helmikuussa lämpötila vaihtelee kovasti, käyden nollan yläpuolella harva se päivä. 
Paperinen kalenterini kertoo edelleen totuuksia. 
Putsasin kuvasta joitakin asioita. 

Maisemasta tuli kaunis. Muutama sentti uutta lunta. Kuva puhelimella rappukäytävän ikkunasta. Valon ja varjon ero on niin suuri ettei kameraa esittävän laitteen kennon dynamiikka riitä alkuunkaan. Photoshoppi auttaa vähän, mutta en enempää alkanut sen kanssa. 

Asemalla - rautatieasemalla

Kauniina talvipäivänä hiukan happea haukkaamassa. Päivystäjistä tuo toinen, kuvassa oikealla,  oli uusi numerobongaus deeverialbumiini. Vastamaalatulta näyttävä on sarjansa ensimmäisiä:  kolmas. Valmistettu vuonna 1963

Juoma-automaatti odotushallissa. Tomii kortilla ja puhelimella. 

Hintatso on mikä on. Mikä on jotenkin ymmärrettävää. 

Nuo ovat löytäneet aseman avoinna olevan odotushallin, ossa on harvoin silminnäkijöitä. Valvontakamera saattaa tunnistaa huppupäät. Mutta katsooko niitä kuvia kukaan. Toivottavasti emme kohtaa milloinkaan. 

Kalaa ja kahvia

Puuvillan Citymarketin kalatiskillä oli jono jollaista en ole aiemmin siellä nähnyt. 

Siihen oli syynsä

 

Käväisin torin ärrällä juomassa kupin kahvia - ei pullaa. Kun mainostivat somessa tuota Napolia, kertoen ettei sitä myydä kaupoissa. 
En ole hetkeen tummia paahtoja juonut, mutta tämän kerran. Ei liian tummaa, mutta riittävän. Maistui tummalta paahdolta sopivasti. Yleensä juon juhlamokkaa, mikä on kahvisnobien mielestä aivan käsittämätöntä. Jonnkun tyydytyksen he saavat kun taivastelevat somessa, miten joku voi juoda juhlamokkaa. 
- ollaan tänään menossa Lidliin kauppaan, samalla kun nahkamuseoon katsomaan vaihtuvaa näyttelyä Kaasmarkun verkatehtaasta. Lidlissä on halpaa Emilia- nimistä kahvia. Sitä voisi piruuttaan kokeilla. Kokeeksi.

Kahvin hinta on kohonnut, kuten me kaikki tiedämme. Ties minkä tekosyyn takia. Niin on ärrän pienen kahvinkin. Suhteessa sen hintaan olisi kannattanut ostaa keskikokoinen - normaali. Mutta otin puoli vahingossa pienen. Ehkä siihen vaikutti epäluuloni tummahkoon paahtoon. Maksoin sellaisella automaatilla jolla maksettaessa ei tarvitse  jonottaa veikkauskorttikuoriaan kaivelevien veikkaajien perässä. 

Arabiaa

 

 

Porin kellari   (linkki huom.)  - nimiseltä kirpputorilta. Löytyi uunivuoka joka näyttää kuosiltaan tutulta. 

Nelisen vuotta sitten, asuessani Reposaaressa, löysin sen eräältä rannalta ¨palan samaa sarjaa, mutta vanhempaa. Kiinnitin silloin huomioni sen tekstiin "Tulinkestävä" ja leiman Finlandiaan. 

 

Ranta ja maisema Tahkoluodon suuntaan. Kevättä, huhtikuun 21. päivää 4 vuotta sitten. 
Noita rannalla käyntejä välillä kaipaan, mutta itse saaressa asumista en kyllä yhtään. 
Sinne täytyisi varmaankin syntyä. 

Porissa: 26.2.2026

 

___ 

Mitä tapahtuu laskiaisena - ja tapahtui

Eilen oli laskiaissunnuntai, huomenna laskiaistiistai. Kumpi niistä, ja missä mielessä on niinsanotusti tärkeämpi. En tähän hätään tiedä enkä ala selvittämään. Laskiaisena laskeudutaan paastonaikaan joka päättyy pääsiäisenä. 
Nykyhenkilö syö laskiaisena laskiaispullaa ja laskettelee pulkalla menemään. Sillai kai. 

En paastoa, vaikka aihetta tai syytä olisi. Huominen laskiaistiistai on jollain tapaa merkittävä. Menen erikoislääkäriin. Endokrinologille, sisätautien poliklinikalle. Diabetekseni on rempallaan, kolesteroli taivaissa ja varsinkin triglyt kamalat. Lääkitystä määritellään varmaankin uudelleen. Sairaalaan, osastolle en suostu. Mutta tuskin ehdottaakaan sentään. 
Pitäisiköhän mainita lääkärille hoitotahdosta. Mille ja kenelle lääkärille. Viikon kuluttua on ylimääräinen lääkäri. Kysyin hyvinvointialueelta että mitä tehdään, kun minulle on varattu päällekäiset ajat. Kumoaako toinen toisen. Ei. 
Ensi viikolla pohditaan kipulääkitystä. Ja katsotaan että olisiko jopa reumapoli aiheellinen. Se on Raumalla. En mene ennen kun koivuissa on hiirenkorvaa. En aja pikateillä talvella. Minun ei enää tarvitse. 
 Tällä viikolla ilmeisesti statiineja ja sitä kuuluisaa diabeteslääkettä jonka ovat laihduttajat ostaneen aika ajoin loppuun. Suostunko statiineihin; kolesterooliläälkkeisiin. Aika näyttää. 

Sairaskertomus päättyy tähän. Se ei ole kuulunut tapoihini, mutta olkoon tämän kerran. Jos muutoin kaikonneet face"kaverit" ovat ajatelleet että paskaa se puhui kun viimeisen kerran nähtiin. Estin, blokkasin mokomat. Ja listalla on edelleen tilaa.
 

 

Mennäänpä nyt jo  kuviin. 

Tai aluksi video, youtubessa johon pääsee katsomaan isompaa ja parempaa,  kuvaan ilmestyvän logon kautta. Tämä eilinen laskiaisluistinbaana ja lintujen ruokintapaikka tallentui kokeeksi 4K resoluutiolla. Normaalisti ole kuvaillut 1080 FHD:na tai mitä lie. 
4K on turha, ellei katso valmista teosta ljollain 100 tuumaisella töllöllä. Pienempiin, pieniin näyttöihin riittää vanhanaikaisempikin. 




Kuvakaappaus sieltä YouTuben puolelta. Siinä näkyy videolaadun valitseminen. Tube voi näyttää videon oletuksena  jollain huonommalla laadulla,m kun meinaa että ihmiset käyttää edelleen lankapuhelinmodeemia. 

Yksi käytännöllinen hienous isolla resolla kuvatussa (4K) videossa on. Siitä saa melko hyviä kuvakaappauksia, melko isolla resoluutiolla.  Tämä on esimerkki. 
Vie tarvittaessa  "moottoriperiä" kuin pässiä narussa. 60 kuvaa sekunnissa. 

Vertailun vuoksi: kameralla otettu. 

Ristiriita risteyksissä

Kun Lemminkäisentien ylittää Väinönraitilta, tie vaihtuu Maljantieksi. On kuitenkin ilmestynyt uusi katuviitta, että väinönraitti jatkuu päkintien suuntaan. 

K

Ristiriita tai keskeneräisyys Päkintien päässä, uutta väinönraittia. Maljantien viitta on revitty liikennemerkistä. Mutta erään talon seinässä on edelleen Maljantien kyltti. Vanha ja kulunut.
Saivartelu päättyy tähän. 

Maisemakuvia

Tiilimäelle tulee uusi Kuumasairaala. Sille tehdään tilaa,purkamalla vanhoja. Tornitalo jää maisemaan.
Seuraan tilanteen kehittymistä.  

Sampolan pallo- tai jalkapallokenttä saa siirto-  tai tekonurmen. Sen pohjia on kaivettu monen koneen voimin jo pari viikkoa. Tulee varmaan hyvä. 

Käytiin Kallossa. Meri jäätyi tänä talvena. Tuulivoimalat pyörivät, vaikka muuta on väitetty ja sähkön hinta karannut. Tuon voi käsittää vitsinäkin. Mutta asia on vakava. 

Muuta hommattua

Dronelle nousu- ja varsinkin laskeutumisalusta. 

Puuvillassa on tuollainen.  Jatkan tiedon etsintää

Putkimittari näyttää pakkasta. Jota on riittänyt. Ei hirmu- mutta kuitenkin

Samoin uusi ja vanha sääasema. Tai tuo vanha on oikeastaan ulko- ja sisälämpömittari ja kello. 
Päivä on eri kuin edellisessä kuvassa. Sääaseman hommasin kosteusmittareiden vuoksi. Vanhallakin olisi pärjännyt muuten. Onhan siinä ilmapuntarikin. 

Tekstiin ilmestyi muutamia linkkejä, vaikken sellaisia tehnyt. Saatoin painaa vahingossa jotain uutta, minulle tuntematonta nappia. En kaikkia linkkejä poistanut, ja oikolukeminen saattoi muutenkin olla vähän sinne päin. Mutta olkoot. Ei ne ihan huonoja ole. 

Liukasta laskiaista

Porissa: 16.2.2026

...

 

Tammikuu meni - helmikuun avaus

 Kaikki näkee kalenterista mikä päivä nyt on. Sitä ei tarttisi julistaa blogin otsikkona tai aiheena. Mutta se on silti sen verran tärkeää että siitä päästään helmikuuhun joka ei ole niin ikävä kuin tammikuu jolla ei ole mitään virkaa. Ei paljoa helmikuullakaan, mutta on sekin jo jotain vuodentuloa ajatellen - hienosti ilmaistuna.  

Tänään on  Septuagesima- sunnuntai.  Aika harva tietää mitä se tarkoittaa tai merkitsee. Latinasta suomennettuna se on seitsemäskymmenes. Se on kaksi viikkoa ennen laskiaissunnuntaita ja yhdeksän viikkoa ennen pääsiäistä

Yhdessä tapahtumassa, ja ennenkokemattomassa paikassa

Teljäntorilla ja osin Promenadikeskuksessa järjestivät kaupunkimessut- nimisen tapahtumasarjan. 
Siihen kuului sen viimeisenä ja tammikuun viimeisenä päivänä kirppupori niminen tapahtuma Teljäntorilla. Mentiin katsomaan, ja samalla pääsi katsomaan pitkään suljettuna ollutta Sampotalon sisäpihaa. 
Kuoro esitti suosittuja ja tunnetttuja kappaleita, ei varsinaista kuoromusiikkia. Mutta voihan kuorokin esittää mitä musiikkia tai ääntä tahansa. Onhan miskuoro huuutajatkin. Tai on ollut.
He olivat Viikkarin veto ja veisu -  niminen. 


 

Sampotalon ovankahvaa jossa Lipsin logo. 
Lips oli jo kauan sitten tavaratalo. Nimi tuo mieleeni Aug Lipasasen. 
Jollen väärin muista niin sampotaloa kutsuttiin kuparitaloksikin. Tämä kahva ei kuitenkaan ole kuparia. 

Sampotalon tai tässä tapauksessa Teljäntorin sisäpihalla on aikoinaan ollut suihkulähde ja muistaakseni rullaportaatkin. Sisäänkäyntejä useisiin liikkeisiin. Kirpputoritapahtuma ja muuta tapahtumaa järjestettiin entisessä askarteluliike Sinooperin tiloissa. Sinooperi muutti aikoinaan Puuvillaan. Jossain vaiheessa sen nimi muuttui Taitavaksi. Siis Taitava-nimiseksi. Kun konkka tai joku järjestely siinä tapahtui. 

Mutta mitä ainetta nuo ovet sisäpihalta Teljäntoriin ovat. Eivät alumiinia ainakaan. 

-

Kaupunkiolohuoneella. Joku nukkuu sohvalla, tuolla kauempana. Kamerassa oli 10-20mm zoomi. 
Ehkä hyvä niin. 

Uusi verenpainemittari. Minulla oli lähete labraan, jonka jälkeen lääkäri. Puolivuotiskontrolli diabeteksesta ja muusta sellaisesta josta en paljoakaan välitä.
Käydessäni verikokeella, hoitaja keroi että sitten sydänfilmiin. Kun lääkäri pistänyt sinnekin lähetteen. 
Hyvä kun sanoi,  kun en itse sellaisesta tiennyt. 
Lääkäri joka minulle joskus syksyllä soitti, oli näitä 100 sanan suomen kielen sanavarastolla siunattuja maahanmuuttajia - lääkäreitä. Sillä ei pitäisi olla merkitystä. Mutta kyllä sillä on.

Koska rikos on jo vanhentunut:  

Uutisissa rääkyy lööppejä, kuinka 11 kertaa hoitajakutsun laittanut vanhus kuoli attendon hoivassa Espoossa. 
Minulla on kokemusta hoitoalalta jossa hoitaja ylpeili sillä ettei mennyt 10 kertaan hälyttäneen asukkaan vontia varmistamaan, kun se on tai oli hankala tai haastava asukki. 
Minä menin. Kun minäkin oli siellä oikein töissä ja yökkönäkin. 
Tiimipalaverissa olivat toiminnastani siinäkin tapauksessa näreissään. Mutta menin silti, kun puhelimeen tuli hälytys. Joka kerta ja aina. Kun kävin aluksi aika monta kertaa, hälytykset siitä huoneesta harvenivat järkevälle tasolla ainakin minun yövuoroissani. Hän oppi luottamaan. 
Vieläkin vituttaa jotkut natsihoitajat joita on joka ikisessä paikassa. Yksityissektorilla varsinkin. 

Ostin uudet langattomat. Heitin vanhat ja napit roskiin. Kun eivät toimineet eivätkä sopineet, korviinikaan. Eikä Ipadissa ole kuulokeliitäntää. Sellaista johdollista liitäntää. 
Mutta ovat nuo hyvät. Edullisetkin.
Paljon vastinetta rahalle. 

Josko tässä kuussa Fiiniin. Sekin on jo auki. 

Oikolukematta

Septuagesimana, Porissa: 1.2.2026

 

..