30.9.17

Tähdet tähdet; miten ne näkyvät?

 

 

 

  

Mennään asiaan




Kamera jalustalle, itselaukaisineli vitka  päälle ja painetaan nappia. piip-piip-piip...  klok ja 10 sekunnin kuluttua räps. Kuva tuli. Kamera sääsi japanilaisen jpg-insinöörin sinne ohjelmoimat säädöt kohdalleen ja lopputulos on tämä. Jälkikäsittelemätön peruskuva. 




Kameraan tallentui jpg-kuvan lisäksi myös raw- eli raakakuva, jossa kaikki informaatio ja dynamiikka on tallessa. Siis eräänlainen negatiivi digitalisessa bittimuodossa. Käytän melkein poikkeuksetta raw-tiedostoja, kuvia tehdessäni. Niissä on kaikki säätövara mitä tarvitsen. Jpg-kuvaakin voi jälkikäteen korjata, mutta siinä on rajoituksensa.




Olimme kuvan ottaessani Yyterissä, viettämässä pitkää viikonloppua. Mukanani oli kameroiden lisäksi vain tabletti sekä loppuuajettu läppäri jonka otin mukaan vain kuvien tallentamista, en muokkausta tai julkaisemista varten.
Halusin kuitenkn heittää someen jonkun kuvan viikonlopunkin aikana. Päädyin siirtämään kuvat myös tablettiin, ja käyttämään Snapseed- nimistä suosittua "karkkiohjelmaa" otavaa esittävän kuvan auttavaan säätämiseen.
Sen tuottama lopputulos on yllä. Melko lähellä "totuutta" jota minulla on tapana kuvissa tavoitella.




Nyt: viikko kuvan otosta, otin sen uudelleen käsittelyyn. Samalla laitoin tämän blogipäivityksen jonka aihe hautui muutaman päivän.
Ensimmäinen versio rawin pohjalta on tässä. Raw Therapee niminen ohjelma jota käytän useimmiten raw-tiedostojen käsittelyyn, antoi tällaisen kuvan tiff-muodossa, pienillä perussäädöillä. Se on kuitenkin välivaihe.


Tähän minulla ei ole enää lisättävää eikä pois otettavaakaan. Tein 16 bittisestä tiffistä Photoshopin ARC:lla muutaman värisäädön, saturaation ja vibranssin. Poistin inan kohinaa, ja terävöin lopuksi kuvan melko rajusti ennen pienennystä verkkojulkaisukokoon. Pienennyksen yhteydessä lisäsin blurria eli pehmensin yliterävöimääni kuvaa noin puolella. Se on oma konstini joka on hioutunut ajan kuluessa. Toimii joihinkin kuviin, joihinkin ei.

Lopullinen kuva on junkattu ja makeloitu perusteellisesti kahden ohjelman tai oikeastaan kolmen kanssa. Mutta tavoitteena jonka saavutin itselleni mieleisenä, on jokseenkin aito muistikuvaan perustuva digi-valokuva hetkestä jona viikko sitten kameran kanssa vuokramökkimme läheisessä männikössä koin, ja taivaalla näin.

Kuva on ensimmäinen valmiiksi asti tekemäni "tähtikuva", pimeäkuva tai jotain sinne päin. Olen niitä ennenkin koittanut ottaa, mutta roskiin ovat päätyneet.
Olen harvoin kuvasaas.....   ei kun VALOsaasteen ulottumattomissa. Siksi aiheena tämä on minulle melko vieras. Mutta netissä voi ihailla tai inhota muiden ottamia räkä poskella saturoituja yliteräviä show-kuvia.

Ai niin "speksit":

runko: Nikon D7000
lasi: 18-105mm kitti-zoom (mulla ei ole muita Nikoniin)  @18mm
aukko: täysi, 3.5
aika: 10 sek
tarkennus: käsin
jalusta: Sirui, kevyt mutta tukeva, ilman lisäpainoa.



Jatkakaa!



Porissa: Syyskuun viimeisenä iltana 2017


.
..

15.9.17

Suuria laivoja, mutta kuinka suuria

Käyn melko usein Kallossa ja kuvaan aina Kallonlahden laiturissa olevat laivat, ja saapumassa tai lähtemässä olevat.
Menneenä kesänä näin ilmeisesti tähän astisista suurimman. Pöyhiessäni kuva-arkistoani, löysin sen lisäksi toisen suuren näköisen laivan kuvan. Otin selvää molemmista ja vertailin saamianni mittoja ja lukuja.
Yhdistin niiden kuvat, ja laitoin FaceBook:iin. Jaoin julkaisun suosittuun ryhmään, ja esitin kysymyksen: "kumpi on suurempi?"



Ylemmässä kuvassa menee tyhjänä hollantilainen Marietje Deborah. Alemmassa on satamaan saapumassa, Porin Karhun hinaamana, ja ahteripuolella Fram:in ohjailemana signaporelainen IVS-Phinda. Vastaukset kysymykseeni jakautuvat 2/3 alemman, ja loput ylemmän osalle suuremman tittelistä. Kysyttiin millä mittapuulla katsoen. Vastaus siihen on: kaikilla. Molemmat ovat cargoja, kappaletavara- tai lastilaivoja. Ylempikin, ei siis tankkeri.
Phinda (alempi) on tulossa lastaamaan lisää sahatavaraa.


Miten suuri Phinda on - verrattuna Deborahiin:



Phinda on 180 metriä pitkä, 30 metriä leveä - Deborah 126 metriä pitkä ja 15 metriä leveä.
Phindaan menee tavaraa 24 000 tonnia; 24 miljoonaa kiloa - Deborahiin 8300. Phinda on joka mittapuulla huomattavasti suurempi kuin kuvassa suurelta näyttävä Deb"

Mutta millainen vetoisuus, eli tässä tapauksessa laivaan mahtuva puutavaramäärä käytännössä on? Merellä seilaavassa laivassa se ei herätä suurempaa huomiota, onpahan vaa iso laiva joka häipyy johonkin horisonttiin. 

Laskeskellaanpa!
Lastattava puutavara on kuusilautaa joka on nipuissa. Yksi nippu painaa tuhat kiloa, eli tonnin. Nipussa on 4 kuutiometriä, eli mottia; ei heittomottia vaan tiiviisti pakattua.
24 tuhanteen tonniin niitä nippuja menee yksinkertaisen matematiikan mukaan 24 000.
Kuutiometreiksi eli moteiksi muutettuna 96 000.

Millainen määrä puuta se on?
Ajatellaanpa vaikkapa rintamamiestaloa, joka lämmitetään osin puulla ja sauna lämpiää pari-kolme kertaa viikossa, niin ikään puulla. Oma edellisen elämäni talo tuotti kokemuksen, jonka mukaan polttopuuta kului keskimäärin vuodessa parikymmentä mottia. Ne olivat heittomotteja, mutta keskiarvona voi vertailussa käyttää tuota 20 kuutiota koska vuodet vaihtelivat.

Jos olisin hommannut liiteriini tuollaisen laivalastillisen puuta, sillä olisin voinut lämmittää taloa ja saunaa vaikka joka ikinen päivä kaksi kertaa päivässä 4800 (neljätuhattakahdeksansataa) vuotta.
Vaihtoehtoisesti lastilla hoitaisi 4800 talon puutarpeet yhden vuoden ajan.
Deborahiin mahtuvalla puumäärällä vain 415 vuotta yhtä taloa tai vuoden 415 taloa.




 


Mitä muuta tuolla 96 000  motilla puutavaraa voisi tehdä ?


Myllyttää koko lasti hakkeeksi tai kutterinpuruksi, ja puhaltaa eduskuntatalon ovista ja ikkunoista sisään! Sillä täyttäisi koko 25 metriä korkean ja (pohja)pinta-alaltaan 3670 neliöisen päärakennuksen kattoa myöden täyteen. Ja jäisi vielä siipirakennuksiinkin reilusti jaettavaksi.

Tai päällystää kakkostie 10 sentin vahvuudelta Porista Helsinkiin.




Käydessäni eilen Kallossa, satama oli autio ja laituri tyhjä. Luuotsikutteri tuli kuitenkin mereltä, ja horisontissa oli iso laiva. Pois päin, maailman merille menossa.




Porissa, Toejoella:  15.9.2017

.
..
...

12.9.17

keräilyharrastusta ja lamppuhuoltoa



Hurahdin vuosi sitten marraskuun hämärässä jollain tasolla myrskylyhtyihin. Ensin piti saada sellainen terassia valaisemaan. Onhan terassilla sähkövalo, mutta tunnelmaa sen kanssa ei saavuta.

Kuten odotettua  homma laajeni ellei aivan käsistä karannut, mutta sinne päin.
Tämän päivityksen saatteena kannattaa palata vajaa vuosi taakse päin, ja lukea silloinen "avaukseni"
tästä linkistä: http://jormalindqvist.blogspot.fi/2016/11/lampun-henki.html


Lähstyvän syksyn ja pimenevien iltojen tultua,
sytytin ensimmäisen kerran lyhdyn 24. elokuuta.




Lamput ovat olleet kesäajan varaston uumenissa, mutta olen pitänyt silmäni auki uusien löytöjen suhteen, kirpputoreilla kulkiessani ja netiä selaillessani. Viime viikolla kiersin useamman kirpputorin, nimenomaan lamppu "kikarissa".

Vastaan tulikin Tsekkiläinen Meva-tehtaan malli numero 863
Numero ilmaisee lampun koon, mutta ei siitä enempää.


Maksoin lampusta pyydetyn 2 euroa, ja olen hyvin tyytyväinen ostokseen tai löytöön. Kunnoltaan se ei ole enää aivan "mint",  mutta on oivallinen lisäys kokoelmaani, aiemman saman mallisen, mutta väriltään punaisen kaveriksi:

 
 Tämän punaisen Mevan sain äidiltäni, joka ei pitänyt sen väristä.
 


Yleensä vanhoihin tavaroihin syntynyt ajan patina annetaan olla. Jotkut menettävät arvonaskin, jos niitä mennään turhaan "puleeraamaan". Tässä tapauksessa patina oli pelkkää ruostetta, ja hankin lampun itselleni. Joten kävin sen "patinaan" käsiksi. Lisäksi laitoin uuden sydämen. Vanha oli jossain vaiheessa ruuvattu liian alas, ja pudonnut säiliöön. Sain sen ongituksi pinseteillä ulos. 


Lamppu kiilotettu, uusi sydän sisäänpoltossa. . . .


. . . ja sitten odottamaan hämärtyvää iltaa. Huomasin pari tuntia myöhemmin, että öljysäiliö vuotaa hieman. Ei tulvimalla, mutta kuitenkin. Lampusta saattaa tulla hyllynkoriste, sisustuselementti. Mutta originaalilla leimalla varustetun lasinsa se saa luovuttaa punaiselle. 


Huomionarvoista on näiden Meva:n lampujen valmistusmaa: Tšekkoslovakia. Googlasin tänään(kin) lampun perään, ja useita saman numeroisia ja mallisia ja merkkisiä löytyi useasta paikasta: eBaysta ja muista maailman "kaupoista". Mutta: niiden valmistusmaa oli/ on Tsekin tasavalta.
Ölysäiliöissä lukee : Made in Czech Republic.  Joissakin jopa: Made in  Republic of  Czech.
Valmistusmaa muuttui Tsekin tasavallaksi, kun Tsekkoslovakia lakkasi olemasta. Samalla mallinumero muuttui 863:sta 864:aan. Joitakin 863-numeroitujakin on tasavallan nimissä olemassa, mutta harvinaisia.
Maailmalla väärennetään tai kopioidaan kaikenlaista. laillisen väärennöksestä taitaa saada, kun vaihtaa jonkun sanan paikan ja pistää of-sanan väliin.
Se tästä, vaikka tarinaa riittäisi pitkäänkin.


Alunperin piti pestä vain parin muun lampun lasit

Ensimmäinen, sinkattu Feuerhand- merkkinen lamppu paloi koko pitkän talven ja alkukevään, miltei joka ilta. Aina kun kotona oltiin, ja varsinkin sauna-iltoina. Ja niitä riitti, kun saunoin melkein joka ilta. Ellen ollut töissä.  Lyhty ei savuta, ja olen käyttänyt savuttamatonta petroolia. Mutta ajan ollen lasi kuitenkin nokeentuu.
Fairylla noki lähti helposti. Vaikeampi oli saada sinkiin tarttunut lika irti. Kokeilin useampaa konstia. Mutta melko huonolla menestyksellä. Patinoitukoon sitten. Tämä on ennenmuuta käyttöön hankkimani lamppu.



Sitten toisen Feuerhan:in vuoro. Väriltään signaalikeltaisen. Lasi oli noeton mutta pölyinen. Maalipinnan sai puhdistettua helposti.
Aikomukseni on jossain vaiheessa hankkia lisää näitä, eri väreissä. Näitä Baby Special:eja  myydään uusina, mutta en pidä niitä uustuotantona, koska malli on ajaton.
Tämä, ehkä maailman parhaaksi koettu lamppumalli on ollut Feuerhand:in, joka sen o n kehittänyt, tuotannossa yli 100 vuotta. Muitakin malleja tehdas on tehnyt, mutta tämä on ollut koko ajan tuotannossa. Enää tehdas ei muita malleja valmistakaan, mutta on laajentanut tuotevalikoimaansa muuhun. Valmistajan sivut ovat hienot ja mielenkiintoisetkin. Ne löytyvät osoitteesta:
https://www.feuerhand.com/en/feuerhand-baby-special-276






Huutonetissä olisi pari kiinnost..........

 Tsekkoslovakiasta (wikilinkki)



Porin Toejoella: 12. syyskuuta 2017


.
..
 ...
....



Ooks vähä onnelline

Olen. Monessakin suhteessa. Kaikihan on suhteellista. Otsikon kysymys on porilainen, porilaiseen tapaan. Ei tarkoita varsinaista onnellisuut...