31.8.15

Satalinnan Paratiisi

 Satalinnan päärakennuksen "paraatipuolen" tiilifasadi. Päädyissä säilytetyt "makuusalit"


Harjavallassa, Satalinnan sairaalan tuntumassa kulkee Paratiisilehdon luontopolku. Se on saanut nimensä Paratiisista, joksi Satalinnan kulta-aikoina kutsuttiin sairaalan takamailla sijaitsevaa jokivarsilehtoa ja katajametsää.
Jokivarsilehto on nykyisin Natura- ja luonnonsuojelualuetta. Katajametsää monikaan tuskin muistaa. Sen maanomistaja hakkasi maan tasalle, ja raivasi kiireesti pellokseen ennen kun oli myöhäistä.




Jätän luontopolun puimisen ja kuvakerronnan sikseen. Se ei ole oleellista. Pari kuvaa Lammaistenlahden rannan "hiekkapankista", joka kuuluu oleellisena osana alueeseen kuitenkin laitoin tuohon malliksi.






Päärakennuksen tuntumassa sijaitsee Proffantaloksi nimetty huvilamainen suurehko kivirakennus, joka on aikoinaan toiminut ylilääkärin asuntona. Nykyisin sitä vuokrataan juhlakäyttöön. Olen alle 10-vuotiaana käynyt usein talossa;  siellä asui silloinen koulukaverini.


Ison talon pääsisäänkäynnin tuntumassa on Wäinö Aaltosen veistos: nuori tyttö tai jotain.
Luulin aina että se esittää Maila Talviota, joka 1920-luvulla taisi olla koko talon rakentamisen liikkeellepaneva voina. Muutaman muun Satakuntalaisen osakunnan puuhaihmisen ja professorin kanssa. Talolla on historiansa, jonka tunnen hyvin, mutta en ala tässä enempää selittämään.






Se puoli taloa, joka ensimmäisenä tulee näkyviin kun paikalle saavutaan mäntymetsän läpi.
Talo on ollut jo kauan vajaakäytöllä, kun sairaanhoitopiiri siirsi melkein kaiken toiminnan Poriin. Jäljellä on apuvälinelainaamo ja kuntoutusosasto. Sekä juuri alkanut toisenlainen käyttö: maahanmuuttajien tai pakolaisten, tai mitä sitten ovatkaan, vastaanottokeskuksena.

Taloa kaikkineen, maineen (120ha) ja mantuineen; 20 rakennusta ym. kaupattiin vuositolkulla, aluksi 5 000 000 euron hintaan. Mutta lopulta joku asioista perillä oleva bisnesryhmittymä osti sen reilulla miljoonalla, ja yllätys yllätys; vuokrasi osan talosta Suomen Punaiselle Ristille, joka laittoi siihen em. systeemin. Kannattavaa, kun on suhteet kunnossa ja kaukonäköisyyttä.
<tähän kohtaan huutonaurua>



Satalinnalla on omassa menneisyydessäni merkittävä osa. Äitini oli siellä töissä nelisenkymmentä vuotta. Asuin perheineni talon vuokra-asunnossa, kun esikoisemme meni kouluuun, aina siihen saakka kun kuopuksemme (en minä tiedä, ovatko nimitykset oikeita) oli aika mennä kouluun.Silloin muutettiin Nakkilaan.

Asuin samaa taloa toisenkin kerran, sen toisen pään kaksiossa, avioerottuani kevättalvella 2013. Sieltä sitten johkaannuin Poriin, nykyiseen asuinpaikkaani 2014 tammikuun lopulla.
Tämä viimeinen kuva on kesältä 2013.

Kaikki odottavat, että sanon jotain niistä pakolaisista ?
Minulla ei ole itse asiaan mitään mielipidettä. Se ei kertakaikkiaan kosketa tai kiinnosta minua pätkääkään! Ei sen puoleen kreikka tai suvaitsevaisuus tai yhteiskuntasopimuskaan. Poliitikot ovat niitä varten.
Mutta median, poliitikkojen, "suvakkien", rasistien, punikkien ja muiden skinien touhu minua osaksi ihmetyttää. Ketä se palvelee, paitsi median irtonumeromyyntiä, että kaikki tuutit toitottavat maahanmuuttoasiaa. Kaikki myyvät itseään.
Herää vihapuheita, ehkä suoranaista  mellakkaakin jossain vaiheessa.

Olen syntyperäinen, nuoruuteni ja hulluuteni Harjavallassa viettänyt harjavaltalainen. Tunnen sen pitäjän arvomaailman ja mielipideilmaston. En halua maalata piruja seinälle, mutta ei tarvita kummoisia ennustajan lahjoja: levottomaksi menee. Siellä ei siedetä mitä vaan. Ja yllytettynä .... 
no olkoon. Minulla ei ole kantaa aisaan.







26.8.15

Säätä ja rutinaa - nimimuutos

Nimimuutos ja  säätilan tarkkailua

Sää on mitä todennäköisin: Muutaman helteisen päivän jälkeen tulee matalapaine ja sade.
Sateen jälkeen poutasää.
Blogini sai tämän kirjoituksen myötä uuden nimen: kuvia ja rutinaa, ja eteen oma nimeni, kun tykkään siitä niin kovasti että nimeni on näkyvillä. Blogini on kuvapainotteinen, rutinan saa kukin tykönään tulkita mieleisekseen. Kun kirjoitan johonkin mielipiteeni tai kannanottoni, se leimataan rutinaksi tai ymmärretään usein pelkäksi rutinaksi. Ruotsalaiseksikin on "haukuttu", vaikka olen täysin umpisuomalainen. Etunimestä puhumattakaan. Rutistaan sitten!

Blogini aiempi nimi tai otsikko oli:  Jorma Lindqvist - PhotographySe tuntui jo pidenmmän aikaa iljettävältä. Photography! -  valokuvaaminen!
Netti on 130% pullollaan kaikenlaisia tyhjäntoimittajia jotka ovat keksineet tituleetata itseään Valokuvaajiksi! Ovat hommanneet jonkun kalliin kameran ja siihen kalliin linssin, kalliin kantohihnan ja ennenkaikkea REPUN! Kuvausreppuakin kysellään valokuvausfoorumeilla enemmän kun kuvakerronnallisia asioita, joita ilman kaikki kuvatarjonta on samaa karamellinväristä kuraa.
Laittaessani eilen pitkästä aikaa jokusen kuvan eräälle kuvasivustolle, katselin lataukseni jälkeen yleistä kuvavirtaa siellä.
Ei yhtään luonnolliseen päinkään olevaa kuvaa näkyvillä vaan kaikki sitä samaa siirapppia. Kai se sitten myy itseään tai jotain.
Minun ei tarvitse myydä mitään. Ei ainakaan omia itselleni ottamiani kuvia.




rutina päättyy tähän, alkaa asia:

Trooppinen yö

Ennustelivat iltapäivälehden lööpissä että trooppinen yö tulee! Lämpötila ei laske yöllä alle 20 asteen, oltuaan päivällä lähes 30. Siltä illalla tuntuikin. Nollasin lämpömittarin min / max muistin, jotta aamulla näkisi mitä on ollut.


Vielä puoli yksitoista illalla oli yli 20. 






Mutta aamulla sateen myötä laskenut kahdeksaantoista, mikä normaalia.
Mutta miten yöllä, varsinkin aamuyöllä.


Oli laskenut alimmillaan pari astetta alle trooppisen määritelmän.
Lämmin yö kuitenkin.


Mitä sanoo ilmatieteiden laitos

Säähavaintoasema on aivan asuinpaikkani vieressä, sadan metrin päässä rautatieasemalla. Varastin sivuiltaan pari kuvankaappausta.

Mennyt yö oli hellekauden lämpimin. Lämpömittarini tarkkuus vastaa riittävästi
"virallisen" mittarin lukemaa.




Mutta lämpötilaa ja trooppisuutta enemmän minua kiinnostaa ilmanpaine
ja varsinkin sen kehittyminen




Ilmapuntari on laskenut odotetusti, säätyypin muutoksen mukaan. Enemmänkin saisi laskea: saataisiin oikiin kunnon matalapaine päälle.
Ai miksi?  - sittenhän sataa! Ei ole helle hellimässä; on ikävää ja tylsää?



Tämän vuoksi: Vallinnut korkeapaine on painanut Itämeren vedenpinnan puolisen metriä keskivedenkorkeutta alemmas, haihtuminen on tehnyt osansa. Tämänkertainen minimi Mäntyluodossa oli hieman yli 30 senttiä.



Luvialla, Laitakarissa on tällainen hieno SSP:n (pursiseura: Säpin seudun purjehtijat) asettama vedenkorkeusmittari, joka näytti eilen samaa kuin mäntyluodon virallinenkin. Käytiin Laitakarissa mattopyykillä ja pulahdettiiin samalla kunnan rannassa uimassakin.





Pidemmän aikavälin mittaustulokset näyttävät, ettei tilanne mikään poikkeuksellinen ole. Ilmanpaineet vaihtelevat, ja korkeapaineet painavat vedenpintaa alas muutaman kerran vuodessa. Alkukesä oli matalapaineinen, viileähkö ja sateinenkin, mikä näkyy käyrällä hyvin. Joulukuussa pinta on käynyt alimmillaan, mikä talviaikaan on tyypillistä.


Mitä vedenkorkeudella on väliä? Hellettä pitää olla!

Henkilökohtaisesti pidän eniten noin 20 asteen lämpötiloista, ehkä pilvipoutaa, välillä mutta mieluiten yöllä saa sataakin. Pitkään jatkuva +30 mittarissa alkaa ennemmin ja varsinkin myöhemmin ottaa aivoon! Mitään järkevää ei voi tehdä, kun paahtuu ja läkähtyy.

Nyt ei voinut veneillä, vaikka olisi ollut siihen hyvä mahdollisuus sään puolesta -silläkin uhalla että veneen tuulilasin takana paistuu, ja merellä polttaa nahkansa.


Laituripaikka normaalilla vedenkorkeudella ja "laskuveden aikaan". Meri on vienyt vedet joesta, ja voimalaitoksen remontti kitsastelee juoksutuksen suhteen. Eipähän ainakaan tarvitse huolehtia pilssistä.



Saisihan tuon veteen työnnettyä, kun oikein kunnolla rykäisisi, mutta en viitsinyt kohdella juuri maalattua myrkkyä kaltoin. Ettei tarvitse maalaukseen puuttua tulevan talvisäilytyksen aikana. Muutakin puuhaa kyllä riittää.



Vesi nousee aikanaan, ennusteen mukaan hyvinkin nopeasti (kuva vedenkorkeudesta parin menneen päivän aikana, tuolla edellä). Taivaalta tulee lisää, eikä haihtumista tapahdu.
Ja kivinen Selkämeren rannikko kätkee nyt näkyvissä olevat piilokivet taas pintansa alle.
Kuvat Laitakarista.



Jos vesitilanne ja virtaamat esimerkiksi Kokemäenjoen vesistössä kiinnostavat, niin tässä linkki mielenkiintoiselle sivustolle: http://wwwi2.ymparisto.fi/i2/35/index.html




Kivinin / Launaisten havaintoasema vilahtaa ohi tässä viimeisessä kuvassa

36 solmua - kaasu melkein pohjassa.  4.8.2015





22.8.15

Älykäs kamera?

Löysin canon 7D mark II- kamerasta automaattisen HDR-kuvaustoiminnon. Siinä voi valita monta eri asetusta HDR-kuvan ottamiseksi, yhtenä myös kokonaan automaattisen toiminnon jossa kamera prosessoi halutusta määrästä eri valotuksisia kuvia valmiin HDR-kuvan.

Kuvasin toissa viikolla erästä vanhaa ompelukonetta, jonka lopputulos on aiemmassa blogikirjoituksessani - Isokarin tilalla.

Palasin aiheeseen kun muistin nähneeni kameran valikoissa jotain HDR:ään viittaavaa.

Pikainen testaus työpöydän kulmalla olevaan näkymään. Perinteisellä HDR-tekniikalla, kameran automatiikalla, ja lopuksi yhden aukon ylivalotetulla normaaliräpsyllä.



Viisi kuvaa alivalotuksesta normaalin kautta ylivalotukseen, ja Photoshopilla "nippuun"


Sitten automatiikka päälle, ja kamera teki kuvan itse


Muokkasin kameran näkemystä hieman, ja sain kuvan johon olen tyytyväinen


"Normaali kuva", yhden aukon ylivalotuksella. 


Kuvat otettu 40 mm STM- objektiivilla, pöytäjalustaa käyttäen. Aukko olisi voinut olla muutaman arvon pienempi, niin syväterävyys olisi parempi. Mutta tarkoitus oli katsoa vain mitä kamera tekee kun sen antaa "päättää" dynamiikasta. 
Kyllä siitä apu on, mutta lopullista pitää vähän säätää. Tapauskohtaisesti.


Lisäys: 24.8.2015

Jatkoin kokeilujani automaatti-HDR toiminnon kanssa. Käytin sitä myös ulkona, "todellisessa tilanteessa. Pääsin osin tavoitteeseeni, löytää vaivaton  tai ainakin melkoisesti säätöjä vähentävä, avustava tai varmistava kuvaustapa tilanteisiin joissa vallitseva valo on laadultaan haastava tai kohde paljon eri kontrasteja sisältävä.

Mutta huomioni kiinnittui siihen että tehdessään kuvaa automatiikalla, kamerarunko zoomaa kuvaa hieman. Ei kovin merkittävästi mutta kuitenkin. Tässä kaksi kuvaparia muutoksesta, tavalliseen kuvaan verrattuna.

Alempi kuva on HDR-automatiikan luoma. Ylempi normaali. Molemmat kuvattu jalustalla samalta paikalta , 40 millisellä+crop. Tein kuvaparin illustratorilla, ja lisäsin molempiin mittapalkin joka on pikselilleen saman pituinen molemmissa. Maisemassa eron jo huomaa kuvakulman suhteen.


Toinen kuvapari L-objektiivilla Porin Uniluodosta Kallon suuntaan. 




Pokkaristanikin löytyy HDR-toiminto. Se nyt on aivan yhdentekevä. Mutta malliksi kuvapari siitäkin


18.8.15

Käytiin Turus

Yksi Turun symboleista on Fregatti Suomen Joutsen, joka on museoitu Aurajoen rantaan.
Sinne olisi päässyt sisäänkin, 6 euron pääsymaksulla, mutta ei ollut nyt aikaa sellaiseen

Pienellä viiveellä tulee nyt näitä blogikirjoituksia

-- tai kuviahan blogissani pääasiassa on tai ne ovat pääosassa. Mutta asiaan: Viime perjantaina matka kävi Turkuun, kun "avoppi" ystävänsä kanssa palasi Espanjan reissultaan Ruotsin kautta. Arlandasta, siis Tukholman lentokentältä avautuu aivan eri hintaluokan lentoliikenne vaikka minne, verrrattuna Suomen vastaaviin.
*Itselläni ei ole mitään kokemusta matkailusta, mutta niin olen kuullut.

mentiin hyvissä ajoin, niin saatettiin kuljeskella hetki sataman tuntumassa, Aurajoen rantaa. Kun sääkin suosi, otin kameran föliin, ja räpsin näkemiäni.
Tässä "saalista, epämääräisessä järjestyksessä.

Jätettiin auto Forum Marinumin parkkipaikalle.
Varsinaiseen museoon on kyllä joskus mentävä. Ja samalla Turun linnaan "ajan kanssa"






"Oikea" laiva
Nykyisin monimuotoisessa käytössä:  http://www.msborea.fi/www/index.php




Potkurinäyttely, vrt.  roskis

Suomen ehkä kuuluisimman laivan peräsin

Vanhat nosturit ovat entisöityinä kuin karamelleja

Kolmimastoparkki Sigyn, Varvitorin rannassa





Kuuluisa:   https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigyn

Sigyn'in hienosti tervattu kylki. Pellavaöljy tuoksui vahvasti


Katso viimeinen kuva!

Köyttä?

Fountain on aivan oikea muskeli, eikä mikään v**un searay tai bayliner, joita on vain nousukkailla


Swan on aina sykähdyttävä.


Lossi normaalikäytössä. Tois pual jokke'

Kuunari Helena. Netissä paljon lisäjuttua

Päivälippu 12 euroa. Ja juomat päälle



Jostain syystä otan aina kuvan kun näen tällaisen



  • Fiat Dino. Konepellin alla on Ferrarin valmistetta oleva V6 -moottori. Tarkemmin sanottuna Fiat Dino Coupe.
     Samaa moottoria 2,4 litran versiona käyttävät kuvan auton lisäksi avomalli Fiat Dino Spider, Ferrari 246 Dino ja Lancia Stratos.
    (Tietolähde: FaceBook: Mobilisti-ryhmä)


Mustanginhan kaikki tuntevat. Tämä on noin 1974 - 1976

Ukkopekkoja on useampia. Tässä yksi. Höyryllä kulkee.

Stefan Lindforsin veistos. Allaolevan kuvan linkistä lisätietoa


Lisää kuvateksti






Hienoinpia näkemiäni suihkulähdetoteutuksia. kaukana taustalla tuomiokirkon torni


Loppukevennys  -  äänet päälle nyt!







Matkalla: 14.8.
Muistelu: 18.8.2015

Ooks vähä onnelline

Olen. Monessakin suhteessa. Kaikihan on suhteellista. Otsikon kysymys on porilainen, porilaiseen tapaan. Ei tarkoita varsinaista onnellisuut...