29.11.15

Kyttäyspaikka



Laitoin toissa viikolla parvekkeemme kulmalla olevan pihlajan oksalle linnuille pari omenaa. Ihan vain kokeksi, jos tulisi muitakin lintuja kuin talitinttejä siihen.
Kuvasarja kertoo oleelliset, kuvien nurkissa päivämäärät ja viimeisenä tämän aamun havainto.
Joku on taas nähnyt vaivaa ruokinnastani, ja päättänyt lopettaa sen. Linnuilta jäisi omenasta rääppeet spiraaliin, eikä omenaa syöviä lajeja tullut siitä nauttimaan. Talit katsoivat ensimmäisenä päivänä omenaa pari kertaa, ja sen jälkeen se si olla rauhassa.

Ehkä olen jo kertonut, mutta kertaan: Taloyhtiön parvekkeilla lintujen ruokkiminen on kielletty, aivan ymmärrettävistä hygieniasyistä. Pihlajassa on ollut talvisin erään naapurimme linnuille laittana ruokintapaikka.
Kysyin luvan, josko voisin myös laittaa "pömpelin". Sain luvan, mutta ukaasin että sitten vain kuorittuja siemeniä, ettei pihanurmi suttaannu kuorista.




Laitoin, mutta joukossa oli kuorellisia. Ja kehtasin laittaa vieläpä talipalloja.



Pari päivää sai ruokinta olla ihan rauhassa. Mutta sitten; eräänä iltana istuessani parvekkeella paheillani, näin luvan antaneen henkilön esittelevän ruokintaani taloyhtiön pj.:lle. Olivat kuopineet tuon paikan jossa naakka nurmikkoa putsaa, puhtaaksi. Tarkastaneet tuleeko pömpelistäni roskaa nurtsille. EI TULLUT, tai ainakaan jäänyt joska naakat ja muut "pahikset" hoitavat siivoamisen.

En jäänyt ihmettelemään, vaan poistin ruokinnan, ja perustin toisaalle uuden joka ei häiritse ketään.
Kun se on kuitenkin kaukana, ja haluaisin kuvata mahdollisia uusia lajeja kotoani käsin, kokeilin laittaa omenan. Ja kävi niin kuin kävi -jonka alussa kerroin.

Nyt kun ilta hämärtyy

Menen hakemaan spiraalin pois.
Laitan siihen uudet eväät; talipalloa ja palan omenaa. Lisäksi omenaa maahan lohkoina.
Ja sijoitan "atrappini" suoralle linjalle työhuoneeni ikkunasta; aitaan pensaan kohdalle, jossa on linnuille suojaa syödäkseen. Ja laitan spiraalin "kaupungin puolelle", siis yleisen puiston puolelle, en taloyhtiön tontille.
Puistoissa ei saisi lintuja ilmeisesti ruokkia. Mutta kokeilen ihan piruuttani. Se ei maata kaada jos joku vie spiraalin ja eväät.

Testasin kuvakulmat työpöytäni äärestä, ajattelemaani ruokinnnan sijoituspaikkaan:




Tämä ensimmäinen kuva on otettu 18 (-55mm zoom @ 18) millisellä objektiivilla. Muut lintuputkella, eri  polttoväleillä. Merkkasin polttovälit kinovastaavuuksineen kuviin. Ruokinta tulee siis tuohon aitaan, joka näkyy ikkunassa, tietokoneen näytön (oikean) reunan puolivälin korkeudella.








Lajimääritykseen riittävä kuvanlaatu täyttyy. Ja pitää ottaa huomioon että on marraskuun loppu, ja päivä miltei lyhyimmillään, ja hämärimmillään.



Pori: 1. adventtina, 29.11.2015



.

23.11.15

Lumen tuloa ja äänitestausta

 

 Johdanto

Lauantai-iltana ja sitä seuranneena yönä tuli ensilumi, tänne Poriin kaupunkiinkin. Netti pursuaa lumikuvia; kaiken maailman maisemia niin kuin muutoinkin, mutta nyt aiheena ensilumi. Laitoin itsekin someen pakollisen ensilumipäivityksen. Blogitekstin aiheeksi siitä ei minulle sellaisenaan ole. Mutta kun tämä on jonkinlainen valokuvausblogi, kuvapäiväkirjan lisäksi, niin laitan pari sanaa ja kuvaa aiheeta lumikuvaus. Tai mikä lie.

Valkotasapaino: White balance

Kameroissa on monenlaista säätöä, jolla saa päänsä sekaisin. Ja kuvaa tulee vaikka minkälaista kun rupeaa säätämään. Siis siinä tapauksessa että lopullinen kuva on se minkä kamera sattui antamaan.
Jos käyttää aktiivisesti kuvankäsittelyohjelmaa joka on photoshop, muut ovat paskoja unohtakaa ne, voi tämän kohdan kirjoituksestani ja kuvavirrasta ohittaa ja siirtyä loppupuolen juttuihin. Seuraavat kuvat ovat vain vertailukuvia samasta aiheesta, eri kamera-asetuksin.

Otin siis kuvat kotimaisemastani, kameraan ohjelmoilluilla WB-vaihtoehdoilla. Niillä jotka soveltuvat ulkokuvaukseen. Asetukset on kirjoitettu kuviin. Kommenttini niiden alle. Ja kuten aina: kuvat suurenevat niitä klikkaamalla.


Tämä on se joka useimmiten on kameran asetuksena: Valkotasapaino automaatilla. Sopii useimpiin tapauksiin ja tilanteisiin. Mutta antaa hieman synkemmän ja kontrastikkaamman kuvan kuin todellisuudessa näyttää. JPG:llä kuvaaminen on joidenkin mielestä itsestään perkeleestä!  -eikä sellaista voi kukaan käyttää. Pitää kuvata RAWILLA!!!
Usein kuvaan suoraan jpg:ksi, ja se riittää hyvin. Vaikeissa tapauksissa, siis valon / varjon /värimaailman /liikkeen /hämäryyden osalta vaikeissa, kuvaan kyllä varmuuden vuoksi sekä rawit ja jpg:t samanaikaisesti.



Jos automaattiasetus tekee kuvasta valkotasapainoltaan sinisävyvoittoisen, sen voi korjata laittamalla kameran valkotasapainoasetukseksi pilvinen. Ja päin mäntyä menee



Päivänvalo - asennolla ollaan valkoisen suhteen vielä enemmän hakoteillä. Mutta kun näitä kahta viimeisintä vertaa hetken mielessään niin kumpikaan ei ole kuvana huono.



 Kumma juttu: kamerastani (7D mk2 - Canon se on) löytyy asetus: varjo.  Se oli minulle uusi tuttavuus. En ole ennen näitä asetuksia katsonutkaan. Vaikka kelviniluku on suurempi kuin pilvi-asetuksessa, niin kuva on vähemmän sininen. Höntiksi tässä tulee, ellei jo ole.


 Sitten ne RAWIT

 
 Aitoa näkyvää tai näytettävää  RAW-kuvaa ei ole olemassakaan. Kun rawin avaa ja tallentaa, ja sen jälkeen laittaa nettiin tai johonkin, kone tekee sille omiaan. Ja lopputulos on kompromissi kuten JPG:kin. Vähän mukavamman näköinen se on, jos vertaa kameran luomaan automaatti-jpg- kuvaan (ensimmäinen kuva)
Se näkemys minkä kamera luo tai jättää luomatta jää pois näkyvistä. Näkyville pomppaava käsittelemätön RAW-kuva on tietokoneen kuvankäsittelyohjelman asetuksiin perustuva versio sähköisestä negatiivista jota ei voi nähdä.


Lopullinen kuva luodaan koneella

 Sääsin valkotasapainon käsin. Vähensin värikylläisyyttä ja lisäsin valotusta inan. Lopputulos on tämä, joka näyttää samalta kuin luonnossa näkyvä maisema kuvanottohetkellä. Sininen hetki on mennyt menojaan. Sen kanssa pitäisi toimia toisin: Ottaen huomioon, mihin tarkoitukseen ja kenen katseltavaksi kuva lopulta tulee.

 Äänimaailmaa

 

Odotan jo kevättä. Lintujen heräämistä, ja muunkin luonnon. Loppusyksyn kääntyminen hitaasti alkutalveksi on järkytys. Luonto hiljenee, ja jäljelle jää kaikenlainen kolina ja mökä.
Mutta kevät tulee aikanaan, ja aion tulevana keväänä ja kesänä olla metsässä ja rannalla tallentamassa niiden äänimaailmaa.
Se piti tehdä jo tänä vuonna, mutta lintujen valokuvaaminen ja niiden opettelu vei mukanaan.

Minulla on kaapillinen äänihommiin liittyvää tavaraa ja tarviketta. Olen tehnyt tallenteita ja muuta vastaavaa paikoissa joissa on verkkovirtaa saatavilla.
Luonnossa täytyy käyttää akkuvirtaa, ja muuttaa se invertterillä  laitteille sopivaksi. Testasin akkuni ja invertterini olohuoneen pöydän ääressä, käyttäen yhden sunnuntaipäivän (eilen) hyödyksi ja huviksi. Samalla testasin erilaiset mikrofonityypi ja tallennemuodot ja -välineet.
Virta oli sopivaa "kanttia", ja akku kapasiteetiltaan riittävä. Käytäntö jota tulen kevään koittaessa käyttämään löytyi, ja pakkasin romppeet takaisin kaappiin.
Palataan asiaan sitten kun linnut taas laulavat laulujaan.



Luintuja ja ruokintaa


 Naapurin laittamilla pöömpeleillä riittää porukkaa. Kuva kaapattu videolta.




 Pistin omenoita spiraaliin, pihan pihlajaan, edellisten viereen. Se ei suttaa taloyhtiön hallituksen vaalimaa nurmikkoa. Tilhiä, närhiä, punatulkkuja odottelen.

Lintukuvaus on jäämässä tauolle, ellei mitään tavatonta ilmaannu.
Loppuun vielä pari linkkiä youtubeen lataamiini videoihin. Osa videoista näkyy vain linkin saaneille, koska musiikki on sellaista ettei sitä saa tai voi julkisesti jakaa. Tämä on porsaanreikä.


Ensilumi ei tullutkaan.
Timelapse-
ja Merikannon pianomusiikkia. 

"Ennen routaa"
ruuhkaa ruokintapaikalla

Kurkistin kameralla pressun alle


Sibeliuksen 5 sinfonian finaali.
Vinyylillä soi mielestäni paras




Pori: 23.11.2015
-Paremman viikon alkaessa
 
 
 
.

17.11.15

Harakan värit - ja taivaan

Taas olen ollut laiska!

Mutta 'Loin Facebookiin "Valokuvaaja"- sivuston.

Tervetuloa "tykkäämään". haukkua ja arvostellakin toki saa ja pitää jos jotain on sydämellä tai muutoin askarruttaa...
Ja jakaminen on oikein mieluinen juttu

 

Sivulle pääsee klikkaamalla TÄTÄ


---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Yleensä niinsanotusti "paskat nakkaan" revontulille ja sateenkaarille.
Mutta tänään oli pakko:




---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

 Pari viikkoa sitten:
Laitoin linnuille ruokintapaikan taloyhtiömme pihapihlajaan. Toisen ruokinnan viereen.
Oamalta osaltani ruokinta jäi lyhytaikaiseksi, vain pariin päivään. Päädyin lykkäämään ruokinnan aloitusta, ja vaihtamaan paikan jonnekin lajirikkaammalle paikalle. Talvi antaa odottaa tuloaan täällä rannikkoseudulla, kuten tavallista.

Sain kuitenkin parin päivän aikana pari kaipaamaani lajia kuvattua. Toinen, niinkin tavallinen kuin harakka, on ollut vaikeasti kuvaan saavutettava. Nyt kuitenkin onnistuin.

harakka on värikäs lintu. 







Koetan aktivoitua -tämän blogin suhteen.







Kevät koittaa keikkuen

Niin se tekee joka vuosi tähän aikaan vuodesta. Keikkuen tulla. Mainostelevision ja iltapäivälehtien sääkauhistelujen sijaan sen kuulee aamu...