30.9.22

Suosmeren aukeilta saareen ja lokakkuuhun

 

Menenkö asioiden edelle, kun otsikko viittaa huomenna alkavaan lokakuuhun. Se on kuitenkin päälimmäisenä mielessä kun valo vähenee, ilmat kylmenevät hiljalleen ja sää on muuttunut epäävakaiseksi sateineen. Syksy on syvimmillään ja alkaa kuukauden kulutua kääntyä talven puolelle. Rannikon tuntumassa ja varsinkin meren äärellä syksy on pitkä ja talvi tulee useimmiten vasta joulun jälkeen. Toivottavasti vasta tammikuussa, kun ei sille mitään mahda. 

 

Nämä vielä syyskuulta, ilman päivämääriä:


Valintani blogiljulkaisun aloitus- ja "kansikuvaksi" päätyi tähän kuvaan, joka minun täytyi ottaa syyskuun loppuun mennessä. Kirjoitin edellistäedellisessä blogijulkausussani wikipediatörttöilystäni, johon kompastuin jälleen kun latailin kuvia Wikimedia loves monuments- kilpailuun liittyen.  (sivulle johtava linkki kuolee aikanaan pois, blogin aiempaan johtava säilyy; mutta eihän noita linkkejä "kukaan" avaa tai katso).
Muistomerkkejä esittävien kuvien lataaminen Wikipediaan vaatii omat toimenpiteensä, mutta maisemilla ei ole tekijänoikeuksia. Kun yllä kuvaamastani maisemasta peräänkuulutettiin kuvaa, ja lisäksi rohkaistiin dronekuvienkin luomiseen, otin asiakseni mennä Suosmerelle pistettyyn karttapaikkaan ja nostaa kameran ilmaan.

Syntyi yhdeksän erillistä kuvaa, jotka yhdistin panoraamaksi ja latasin "commonsiin". Kyseessä on siis kuvamateriaalin keräämisen lisäksi myös kilpailu, johon osallistuminen on itselleni sivuseikka. En ole kilpailuhenkinen, mutta kilpailut herättävät mielenkiinnon paikkoihin joista ei muutoin mitään tietäisi. Heräte johtaa paikkaan ja aikaan visuaalisesti, mutta myös tutkimaan paikan taustoja ja historiaa. Wikipediasta ja muualtakin löytyy tietoa hakusanalla suosmeri.
En odota menestystä valokuvakilpailussa, mutta sattumia tapahtuu. Voitin pari vuotta sitten, vai olisiko kolme vuotta siitä kun samaan kisaan pistin kuvan tai kuvaparin joka sekin oli ja on äärimmäisen tylsä ja kuiva. Ei peukkuja tai hymiöitä somessa keräävä ihQ. Mutta se siitä. 




Toinen kuva Suosmeren kylästä. Entisen koulun takapihalta. Sain kuulla, että siellä on ollut ja on edelleen totemipaalun kaltaisia puuveistoksia. En pari vuotta sitten koulun pihala pysähtyessäni niitä huomannut. Kun olen kovasti innostunut vanhan radioaseman veistospuistosta, niin oli väistämätöntä suunnata paikalle, kun olin saanut aukeen kuvattua ja dronen takaisin laukkuun.

Koulu on kouluna lopetettu, ja saanut uusiokäytön jonain työpajana tai muuna sellaisena. Asiaankuuluvat kieltotaulut karkoittivat minut portilta sivummalle. Mutta mukanani oli pitkäpolttovälisellä linssillä varustettu kamera, jolla sain totemit purkkiin.
Tämähän on Ulvilaa. Minkä sain kuulla, kun menin pistämään kuvan johonkin porilaiseen fasepookkiryhmään. Sattuuhan sitä. Poistin kiiruusti erehdykseni. Ei peukkuja.


Käytiin saaressa alkuviikolla. Päädyin pistämään postiluukun yläpuolelle pyynnön, ettei ilmaisjakeluja eikä muitakaan "postisia". Kun en tuon oven takana viime aikoina ole ollut kuin lyhyitä pätkiä kerrallaan, kertyy mainosta melkoinen kasa pois potkittavaksi kun saareen matkaa. Ilmaisjakelun joukossa on yksi kaupunkilehtikin, mutta se on menettänyt mielenkiintoni. Muun näkee diginä. Laskuja tulee luukusta paperisena vain yksi kuukaudessa, ja sekin on tarpeeton kun olen kuvannut viivakoodit nettilaskusta ja sillä maksan kun maksan.


Tällä kertaa oli kuitenkin yksi kirje saapunut. Netistä "huutamani" postikortti joka esittää laivaravintolaa 1960-luvulta. Prinsessa Armada- nimistä. Halusin tuon itselleni kahdesta syystä. Ja sain.


Verratakseni tähän valokuvaan, jonka olen skannannut arkistooni rullafilminegasta. Saman niminen laiva, mutta eri laiva kuin kortissa. Vertailua voi jatkaa YouTubesta löytyvään elokuvapätkään, jossa tervahöyryn nimi oli Prinsessa Armada. Parrulastissa seilasi ja niin edelleen.


Toinen syy että halusin tuon postikortin, ovat sen postimerkit


Suomen puolustusvoimien juhlamerkit vuodelta 1968. Kokoelmastani puuttui yksi kolmen sarjasta. Nämä kaksi löytyivät, mutta sarja oli "tietenkin vajaa kunnes:


... nyt täysi. Kuten ennenkin, ovat merkit toisistaan hajallaan; yksi lähetyksesä, kaksi muuta irrallisina kansiossa. Mutt niin pitää olla.



Jäätynyt iMaccini sai minulta jo romutuspäätöksen, mutta mieleeni juolahti että voisi sen kanssa vielä vähän voimistella. Laatikosta löytyy kolmekin Linux-romppua, joilla voisi kokeilla henkiinherättämistä. Lähinnä nörtteilynä, ei niinkään välttämättömyytenä.
Ajankuluna ja mielenkiinnon vuoksi kokeilemaan. Asennusohjelma lähti käyntiin, mutta en ollut tyytyväinen lopputulokseen. Toinen versio kaatui asennuksessa, pari muuta jekkua meni läpi. Vielä kerran, mutta asennus kaatui. Syyksi ilmoitti ylikuumenemisen, jota esiintyi jo ennnen koneen "pimahtamista" oikealla käyttiksellään.
Seuraava yritys, kun saareen seuraavan kerran mennään. Pölynimuri hommiin ja yritys saada pölyt pois tuuuletuskanavista. Ellei sekään tuota tulosta, niin kone lihoiksi ja muistoihin. Koristeeksi liian uusi ja iso. Jos olisi lampunvarjosin-iMacci niin asia olisi aivan eri.



Vielä alkuaiheeseeni, sen matkan varrelta. Bongasin muuntajan, Isojoenrannalla Suosmereltä palatessani. Täydennystä Sähköä-kansiooni Faceen ja muutenkin.


Google Street View näkymät alkavat olla kuvahistoriallisia monessa paikassa, josta Satakunnan Kansakin teki eilen tai toissapäivänä artikkelin. Niin tässä muuntajatapauksessanikin on. 11 vuotta vanha kuva Googlessa. Osoitepaikka näkyy kuvakaappauksessa, mutta ei ole aivan täsmä.
 

 

Digilehteä lukiessani, avasin myös ilmaisjakeluna jaettavan Porilaine- lehden digiversion. Välillä se jää vallan lukematta, kun sisällön on jo aiemmin nähnyt somessa muualla. Mutta nyt pisti silmään juttu Aittaluodon vanhan venevalkaman tulevasta ruoppamisesta. Kun olen tuon paikan joskus Ajapaikkiin napannut, niin halusin verrata omaani tähän nyt otettuun kuvapariin. Varastin kuvat ja liitin yhdeksi. Museon kuva ja toimittajan. Törkeää, mutta niinhän kaikki tekevät.

 

Oma "rephotoni" vuodelta 2020. Tein muodon ja tyylin vuoksi silloin mustavalkoisena
Ja lopuksi se kuva jonka mustavalkokuvaksi väänsin silloin:

 


 

Tänään olisi vielä mahdollista nähdä  jossain mieliä kuohuttanut Ars Pori näyttely Isossa Karhussa. Samalla ranskalaisen kuvaajaporukan näkemyksiä Porista ja sen ihmisistä, erilaisella näkemyksellä. Mennäkö paikalle, vai tyytyäkö somessa näkyviin. Ranskalaisten kuvasadon jurytys näyttelyyn ei ole mieleiseni, mutta ei boikotinkaan paikka. Katsotaan jos ei sada.


Porissa, aamulla:  30.9.2022
____
___
__
_
-
.



_______________



22.9.22

Tilasto liikkumisesta

 

 

 Myin auton pois 20.4.2021. Minusta tuli jukisilla kulkija.
Nyt vajaa puolitoista vuotta myöhemmin, avasin excel-taulukot ja annoin ohjelman ynnätä muutamia lukuja. Kertynyttä matkaa ja ostettuja matkalippuja. Ainoanakaan päivänä en ole autosta luopumista katunut. En hetkeäkään. Jossain vaiheessa, monessakin, olen ollut melkoinen autohullu. Mutta se aika on ohi. Ei ole enää kiirettä m minnekään, ja aikataulutettu meneminen on vähäistä.
Bensan hinta, katsastukset, vakuutukset, verot, rengaskulut ja muu huolto, ovat yhdentekevää kun ei nistä enää tarvitse mitään välittää.


Mitä on kertynyt, mitä  maksanut

 

Nämä kaksi rahalla ostamaani lippua ovat poikkeus. Normaalisti käytän mobiililippuja. Mutta nyt tilaston uumeniin:

Lippuostoja on kertynyt 21.4.2021 - 21.9.2022 välillä 23 kappaletta, siis ostokertoja. Useimmat sisältävät kaksi lippua, mutta sisällytän kertaosoiksi.
Lippujen hinnaksi on tullut 215 euroa. Matkoja on kertynyt 33.
Voi ajatella, mitä omalla autolla kulkien olisi kulunut. Olisiko liikkunut enemmän. Tuskin.
Liikkumisen määrään on vaikuttanut paljon se, että asustan suurimman osan ajasta kaupungissa ja saaressa oleilu on jäänyt hyvin vähäiseksi. Ennen osa-aikakaupungistumistani istuin linja-autossa vain viisi kertaa.  Talven tullen kulkemiseen tulee varmasti mukaan myös ruokakaupassa linja-autoilu, kylminpinä ja liukkaimpina aikoina.

 

 Pyöräilyä ja jalankulkua - lukuina


Vuoden 2021 aikana kertyi pyöräilyä 1165 kilometriä
Kuluvan vuoden aikana: 22.9.2022 mennessä on kilometrejä pyörän päällä tallentunut 840. 
Suoritin 10.6.2022 polkupyörän siirtymäajon kaupunkiin, jonka jälkeen
matkaa on taittunut 640 kilometriä.

Kävelyä "harrastin" vuoden 2021 aikana 32 kilometrin verran.
Kuluvan vuoden aikana olen merkinnyt muistiin 180 kilometrin kävelyt. 


Reittivideo kauppaanmenosta viime viikolla. Upotuksena GPS-tietoa, joka ilmestyy filmille kun sateliitit löytävät kameran. Muitakin vastaavia Youtubekanavallani ja lisäyksiä tulossa. 




Porissa:  22.9.2022
____
___
__
_
-
.


()  ()
____

.

 


16.9.22

Törttöilyä ja opettelua Wikipediaan

 
Aktivoidun silloin tällöin lataamaan kuvia erilaisille "alustoille" netissä. Heräsin jälleen, nähtyäni Wikipedian somesivuilla ilmoituksen vuosittain syyskuussa tapahtuvasta kuvakilpailusta, jossa peräänkuulutetaan monumenttien kuvia: "Wiki loves monuments".
Kun Wikipedia on "raskaamman sarjan" systeemi, olen innostunut siihen enemmän kuin somepeukutuksiin perustuviin valokuvakilpailuihin. En ole koskaan ollut kilpailuhenkinen, mutta näissä kisoissa oiilee muutakin kuin jonkun palkinnon tavoitteleminen. Pari vuotta sitten tuli menestystä kahdessa-kolmessakin kilpailussa, joista yksi wikpedian edelläkertomassani monumenttikisassa. Verottaja yllätti minut, ja taisin saada elämäni ensimmäiset mätkyt kun jotain voitin. Ne on jo varainhoitajani toimesta hoidettu (linkki varainhoitopalveluun)

Monumenttikilpailu herätti minut kuitenkin jälleen wiki-todllisuuteen, kun amatöörimäisesti tein niin kuin kilpailumainos kehoitti tekemään. Menin ja latasin pari kuvaa "commonsiin", ja noottia tuli. Ne olisi pitänyt ladata johonkin muualle, ja liittää kisaan sitaattioikeudella, kun ovat rikkoneet muitomerkkien luijien tekijänoikeuksia. Ymmärrän yskän, mutta en harhauttavaa ohjeistamista.
Törmäsin myös huvittavaan juttuun: kaipaavat kuvia ennen kuvaamattomista kohteista. Sivustolla on kartta, johon on merkitty punaisilla palloilla kohteita joita ei ole ennen kuvattu. Minä niitä klikkailemaan, ja lataamaan arkistostani kuvia niistä kohteista. Tuli herjaa, että kyseinen se ja se on jo kuva-arkistossaan. Sitä tai niitä katsomaan: olivat minun sinne vuosia sitten laittamiani, kun täydensin wikipediassa olevaa lueteloa Porin julkisista muistomerkeistä ja taideteoksista (<---linkki).
Kilpailusta aktivoituneina wikipedian ylläpito on korjaillut törttöilyäni ja siirtänyt kuvia asianmukaisiin paikkoihin sekä uudelleennimennyt niitä. Sähköpostini on tulvinut ilmoituksia tapahtumista. Yhteen vastasin ykskantaan ja tyypilliseen tylyyn tapaani suunnilleen "pitäkää tunkkinne". Sain asiallisen vastauksen kiukutteluuni, jossa annettiin professionaalisia neuvoja, miten toimia jatkossa.
Ajattelin ensin että pitäkööt tosiaan, mutta onhan tuohon perehdyttävä jälleen kerran.

 11.9.2022

Jyrki Kankaan muistomerkki - monumentti Kirjurinluodolla. Viimein melkein "puhdas" kuva.
Tämä päätyi lopulta edellälinkkaamaani luetteloon Porin julkisista.... 
Olkoon viimeinen jonka "väärin" sinne tuuppaan.


 

Jälleenkuvaamista

 

Pyöräilin päätäpahkaa 11.9.2022 kaupunkiin, Etelärantaankin. Ajatuksena ja tavoitteena saada jokunen kuva liikennejärjestelyistä talteen. Mutta hoksasin tavallisen räpsyttelyn sijasta jälleenkuvauskohteita Ajapaik:issa, johon olen ennenkin niitä pistellyt. Valikkoon oli ilmestynyt uusi nappula: finna-kuvat, josta löytyi monta kohdetta joita en ole aiemmin nykynäkymänään ikuistanut.
Tämän näkymän lataamalla sain kaksi kärpästä samalla iskulla.


Finnakuva jonka jälleenkuvaus oli kyseessä.


Ajapaikkiin lataamani kuva. Ruudunkaappaus puhelimesta


Heräte rantaan lähtemiselle:
Porin kaupungin sivuilta. Etelärannnan liikennemuutokset Jokikeskuksen kakkosvaiheen rakennusaikana. Sain tämän kuvan, kun piruilin kaupungin fb- julkaisua asiassa. Julkaisu oli otsikoitu liikennemuutoksista, mutta teksti keskittyi vuollejokisimpukoiden pelastusoperaatioon. Liikenneosuus oli kuitattu postimerkin kokoisella tuhruisella kuvalla, jonka tekstikuplista ei saanut mitään selkoa.
Ylepori ja paskalehti lööpittivät aihetta pääasiassa rattiraivon synnyttäjänä.


 

Radioasemalla ulkoilemassa


Hauska tienviittapari. Metallikylä sopii varmaankin paremmin taiteelliseen vaikutelmaan, kuin sen oikeinkirjoitettu muoto. Natiivitkin käyttävät virallisen sijasta kuulemma tuota
 

 


Tuuli tai joku vääräleuka on lennättänyt tuon lappusen hukkapalakasaan. Taiteeksikin tuo rytöläjä jossain instituutiossa toki tunnustettaisiin jos tekijällä olisi nimekäs.



Jäkälää sormissa. Veistospuiston ensimmäisiin luuluvassa.

 

 

 Uutta Itäkeskuksessa, ja Puuvillassa

 

kuvat: 13.9.2022


Pyöräiltiin Tokmanniin ja Prismaan ruokakuppaan. Siinä samalla kierrettiin "vanhan prisman" nurkille, kun sinne oli avattu uusi vaatekauppa: Lager 157- niminen. Vähän vaiheessa vieä, kun ei ollut pyörille telinettä. Liekö tuossa... oikeastaan aivan yhdentekevää. Saahan ne johonkin likkennemerkkiin rungoistaan lukittua, ja niin kannattaa muutenkin aina tehdä.


Nykyaikaa. Käteisen käyttö vähenee vääjäämättömästi muutenkin. Olen digin kannattaja muutenkin kanta- suomi- ja muu vastaava on minun mielestäni oikein hyvä systeemi hoitaa asioita, verrattuna menneeseen aikaan, kun piti jollain luukuilla käydä aikaansa haaskaamassa. Ja persettään puuduttamassa.
Uutinen kertoi eien, että mobiili-henkilöllisyystodistus on tulossa mahdollisesti ensi vuonna. Olenkin sellaista odottanut kun ajokortti ei esim. matkustusasiakirjana käy. Eikä joihinkin muihinkaan asianhoitoihin.


Power-myymälä muutti Aittaluodosta Itäkseskukseen. Avattiin 15.9. ja on ketjun suurin myymälä. Kyseinen putiikki myy kodinkoneita ja muuta elektroniikkaa. Olen sieltä joskus ostanut dronen ja kamerajalustan. jalusta on hyvä, drone oli huti.


Käytiin Tokmannilla, kauppakeskus Iccossa. Jossain vaiheessa kovin hiljennyt kauppakeskus on herännyt uuteen eloon. Asko ja Sotka - huonekaluliikkeet ovat muuttaneet sinne, Powerin ja Lagerin(157) alta. Dressman on ihme pulju johon en mene enää ikinä. 



Lager 157,  Normal:  Vanhan pierun silmään vähän outoja kaupan nimiä mutta nykyaikaa ja varmasti kohderyhmiinsä uppoavia. Niin lageria kuin tätä Puuvillassa toimivaa Normaaliakin voin kuitekin suosia ja suositellakin. Ensinmainitussa kuten tässä toisessakin on tarjontaa myös miehille. Vaikka ensivaikutelma molemmista muulta vaikutti. Molemmat hintatasoltaan edullisia ja tavara asiallisen oloista.


Kyllä jokiveden pintakin tuosta taas alkaa nousta, kun sateet tulevat ja syksy saa kunnola. Tämäkin oli jonkun valopään mielestä hallituksen vika. Ja vessanpyttyihin tarttis saada lämmin vesi. 



Porissa: 16.9.2022.
____
___
__
-
.


()  ()
____

.








6.9.22

Leipäjonot juorupeilissä

Olen ajatellut etten tästä asiasta tai aiheesta kokemuksiani tai ajatuksiani avaa, mutta mitä sen lopulta on enää väliä. Eletään aikoja kun sähkö loppuu tai ainakin kallistuu hinnaltaan moninkertaiseksi. Ruuan hinta nousee, ja moni muukin tulee kalliiksi syystä tai toisesta.

Itselläni asiat ovat jo  hyvin, mitä nyt kroppa välillä antaa merkkejä rappeutumisestaan. Jos aamulla ei satu mihinkään, on kuollut. Mutta yksi ajanjakso on jäänyt erityisesti mieleeni, kun vietin aikaa lepäjonoissa; ruokajaoissa joita pari tomijaa Porissa järjesti. Niistä toisen toimminta on nyt uhattuna, toisesta en tiedä.
Uhan alla olevan toimijan puolesta olen pahoillani. Niin siltä aikoinaan saamastani ruoka-avusta, mutta erityisesti sen tarjoamasta muuttopalvelusta jonka avulla muuttoni kaupungista Reposaareen toteutui ennenkokemattoman sujuvasti ja hyvin edullisestikin. 


Tätä kutsutaan juorupeiliksi. Niitä näkee kaupungissa,  sijoitettuina ikunanpuitteisiin siellä täällä niin että peilin takana asustava saattaa tarkkailla kadulla tapahtuvaa liikehdintää. Olen nähnyt näitä varsinkin arvokkaiden talojen ikkunoissa. Leipäjonoja niistä tuskin pääsee seuraamaan.

Monet juorupeilin takana elävät eivät tiedä niistä muuta kuin mitä kuulopuheissaan ovat kuulleet ja niistä näköalansa muodostaneet, kulmaltaan juorupeilin näyttämän luokkaa. Somessa on joidenkin hyvä huudella kokemaansa epäkohtaa, jonka on havainnut leipäjonossa. Niin aivan viime päivinäkin. Ruokajaoissa työtä tekevät kuorivat kermat päältä, kuulemma. Joku ei ollut saanut mansikoita ja leivän päiväys oli vanha. Homettakin on löytynyt.


Halallihaa tuplakierroilla ja perheenjäsenet jonoon hajautettuina haalivat ovat kuulemma heittäneet saamaansa ruoka-apua ojien pohjille. Niin varmaan. Kantasuomalaiset hylkäävät kelpaamattomat ruokalajit paikoille joissa muutoinkin aikaansa kuluttavat. Mitä näihin kuvan tarvikkeisiin tuli niin pistin laukkuuni.


Jotkut tomijat jakavat lämpimiä aterioita. Ehkä annoskoko on ollut liian suuri, mutta Raatihuoneen linnut saavat jämät syödäkseen.


Portti josta jonotin lokakuun 2019 ja maaliskuun 2021 välillä 92 kertaa; siis yhdeksänkymmentäkaksi.
Toisen ruoka-apua jakavan seinustalla vietin aikaa jonossa 64 kertaa.
Voihan kaikkea laskeskella ja tilastoida, vaikka käykin . . . 



Pihamaisema jonka vuodenkierron näin melkein kaksi kertaa. Kuvan otin jollain muulla reissullani. Ei olisi tullut mieleenkään alkaa jonossa kuvia räpsimään, yhtään mistään. Säätila vaihteli kesän 30 asteen helteestä 25 asteen talvipakkasiin. Kukaan ei valittanut kummastakaan. Oli hiljaista. Ihmisiä joita aidompia en ole koskaan missään kohdannut.
Joskus tuoksui Chanel, ja turkiksiakin näin. Mutta en ole kulkenut heidän kengissään.


Vuoden 2020 aikana tallentui monia jälkiä liikkumisistani. Niin Viikkaristakin, niiltä kerroilta kun tallennus oli päällä. Väärin?  Leipäjonossa älykellon kanssa.


Jotkut käyvät ruokajaoissa autolla, mitä pidetään perin epäilyttävänä. Velkaisilla mersuilla joiden osamaksuista selvitkseen pitää käydä leipäjonossa. Minäkin jätin velattoman sähköavusteisen polkupyöräni jonkun matkan päähän jotteivät leipäjonoja etäältä tarkkailevat raportoijat raportoisi asiasta erikseen ja / tai yleisesti.


Joskus tärppäsi oikein kunnolla, vaikken "sisäpiiriin" kulunutkaan. Pärstäkertoimeni riitti kuitenkin puolentoista kilon sisäfileeseen, jollaista en olisi muuten ikinä hommannut. Enkä hommaa kyllä vieläkään. Päiväys oli mennyt menojaan, mutta mitäpä se jäisessä klöntissä merkitsisi.


Lappuja jaettiin eriliseen tilaisuuteen, jonka kuunneltuaan oli oikeutettu ruokakssiin. Meinasin monta kertaa mennä, mutta en kuitenkaan toimertunut.


Tällaisenkin kerran sain jostain. Ja pari joulukorttia.




Yhteisötalo Otavan kuponki josta kuva tulla aiemmin, toi tällaisen lounaan. Yksi parhaista koskaan nauttimistani.


Lopuksi: miksi ?

Te ette tiedä "mitään". Tai ette usko, tai ette hyväksy tai ymmärrä. Miksi joutuu käymään ruokajonossa, leipäjonossa. Eikä teidän tarvitsekaan. Tämä ei ole mikään tunnustuksellinen monologi tai säälin / myötätunnon hakuinen lööppi. Asiat ovat olleet näin, ja se niistä. Mutta uutisointi sai heräämään kirjoittamaan ylimääräisen "numeron" tällä viikolla. Ensi viikolla sitten taas ihQuihin positiivisiin kuviin ja tunnelmiin.


Kuulin juuri kuukausi-pari sitten itselleni uuden nimityksen ruoka-avulle: Säälikassi.
Kun piti olla omat kassit mukana, niin minäpä hommasin kestosellaisen. Yli sata kertaa se täytettiin melkein äärimmilleen. Nyt tuo tomii pyykkikassina. Ruoka-apujonoihin tuskin palaan. Kun en ole ahne. Saita ehkä.


Tästä voi kukin tehdä johtopäätöksensä, mihin tupakanhimo vie äärimmilleen jalostettuna. Piippua poltan edelleen, mutta "presut" hommaan Ärrältä. Piippukin on mallia hieno, tuohon teipattuun verrattuna. 

 

Huomenna saareen ! 


Porissa: 6.9.2022
____
___
__
_
-
.


()  ()
____

.









4.9.22

Maksa mitä haluat ja junailua

 

Sunnuntaina 4.9.2022 on muunmuassa Porin museoissa  maksa mitä haluat- päivä. Muitakin kaupungin palveluja on mukana, mutta museopuoli on oma kiinnostukseni kohde, joten sinne suuntautuminen.
Satakunnan museo tuli hyvinkin tutuksi työskennellessäni sen tiloissa muutaman kuukauden, muutama vuosi sitten. Mutta silti se ei lakkaa kiinnostamasta. Ellei muuten niin vain ajanvietteen ja eläytymisen merkeissä.
Kirjoitin tämän julkaisun otsikoksi ensin älä maksa mitään - päivä, mutta lyhensin tuolaiseksi. Moni varmaankin menee museoon ja muuhun maksamatta mitään, mutta itse aion jonkun kolikon sisään mennessäni maksaa. Museon normaali pääsymaksu on 6 euroa.

Päivä on älä maksa- tai ei tarvitse maksaa mitään -päivä kaupungin julkisen liikenteen osalta. Linja-autot; kaupungin omistama Porin Linjat on tämän päivän ajan ilmaista liikkumistapaa. Kovin suurta lipputulojen menetystä kaupungille ei tästä ilmaisesta päivästä tule. Matkustajia on sunnuntaisin vähän, ja ajettavia vuoroja huomattavasti vähemmän arkipäivään verrattuna.

Puolisentoista vuotta henkilöautottomana on jo tottunut aikataulujen ja reittien tarkastelemiseen ja kulkemisten suunnitteluun, julkisia käyttäen. Kun kulkeminen on melko staunnaista, eikä aivan pakollista tai aikataulutettua, se on muodostunut muutamaa tapausta lukuunottamatta enimmäkseen  huviksi. Melkein kaikki paikat joissa käyn ovat polkupyörällä saavutettavissa, mutta välillä sää määrää kulkutavan.
Museoonkin voisi mennä pyörällä, mutta lähdemme tänään matkaan ilmaiseksi. Parin tunnin kaupunkikäynti, josta puolisen tuntia menee linja-autossa matkustamiseen ja torilta museolle siirtymiseen ja takaisin, riittänee museossa oloonkin.

 Tämä julkaisu hautui parin päivän aikana. Löysin netistä digitoidun julkaisun vuodelta 1947. Rautatieaikatalut ja matkojen hinnaston, sekä muuta tarpeellista informaatiota sen ajan junamatkustajille. Napsein kuvakaappauksia, ja laskeskelin aikoja ja hintoja. Vertailin nykypäivään ja ihmettelin. Tässä johtopäätöksiä, muutaman kuvan saattelemana.


Löytämäni julkaisun kansi



Matka-aikoja 1947 ja nyt


Aikataulu välille Tampere - Pori, vuonna 1947. Matka-aika on 3 tuntia 49 minuuttia, siis melkein neljä tuntia. Otin laskeakseni ajan, Tampereelta klo 14:03 lähtevän junan.



Tuore tämän päivän aikataulu välille Helsinki -Pori, josta "noukein" vastaavan matkan Tampereelta Poriin, joka lähtee samaan vuorokauden aikaan Tampereelta; klo 14:09.
Matka-aika on 1 tunti 35 minuuttia. Eiväthän nämä sinänsä vertailukelpoisia ole, kun ottaa huomioon kaluston: höyryaika  /  sähköveturi, ja pysähtymisten määrä. Nykyjuna on Intercity, joka aikoinaan matkittiin Euroopasta junana joka pysähtyy vähemmän ja kulkee kovempaa. Aikataulun lukeminen on oma lukunsa. On vaihtoja ja yhdistettyjä vuoroja varsinaisen asian seassa. Junanumerot kertovat omaa asiaansa. Huomio kiinnittyy Helsingistä klo 8:03 lähtevään junaan S165,  joka on päivän ainoa suora linja ilman vaihtoja. Juliadatasta voi kurkata junan kokoonpanon. Jossain vaiheessa reitin hoisi Pendolino, mutta nyt on palattu "tavallisen" Sr2-käkikellon vetämään junaan. S-kirjain junanumerossa herättää huomion, mutta ei automaattisesti merkkaa mitään erityistä.


muuta ihmettelynarvoista aikatauluissa 1947


Synnyinkotikaupunkini Harjavalta aikataululla. Matka-aika sieltä Poriin noin 42-45 minuuttia.  Harjavallan asema sijaitsi tuolloin Merstolassa. Se avattiin vuonna 1895. Toiminta päättyi kokonaan 1984, ja rakennus purettiin 1980-luvun lopussa. Nykyinen Harjavallan asema avattiin vuonna 1952.
Huomionarvoinen on myös aikataulussa esiintyvä Kumpu. Kummun pysäkki sijaitsi 850 metriä nykyisestä asemasta Poriin päin. Se toimi sodan jaloista evakuoidun Outokummun kuparitehtaan osien purkupaikkana, johon pistoraide alunperin tehtiin. Voimalaitoksellle johtaneen radan raiteet purettiin ja niistä rakennettin pistoraide tehtaan tarkoituksiin. Seisakkeesta tuli pysäkki.
Nykyisestä (2022) aikataulusta näkee Harjavalta-Pori välille käuluvan ajan: 15 minuuttia. 



Toinen aikataulu johon huomioni kiinnittyi. Porista Mäntyluotoon 50 minuuttia. Mäntyluodon vanha rautatieasema joka on edelleen "pystyssä", Avattiin liikenteelle vuonna 1900. Henkilöliikenne päättyi vuonna 1953 ja asema lakkautettiin 1984. Matka linja-autolla Reposaaresta Poriin kestää tänä päivänä tunnin. 


Mäntyluodon vanha asemarakennus, Tullin takana satama-alueella. Kuva toukokuussa 2021. 



Mäntyluodon nykyinen asema Kirrinsannassa valmisui 1984.  Asemale eikä Mäntyluotoon ei ole henkilöliikennettä.


Aikataulu välille Pori - Haapamäki. Porin ja Niinisaloon väliä kutsutaan mierontieksi. Liikennettä ei ole ollut aikoihin, ja rata on osittain poikki ja muutoinkin käyttökelvoton. Ajatuksia radan uudelleen käyttöön otosta on silloin tällöin julki, mutta homman totuttaminen vaatisi radan uudelleenrakentamisen jonka kustannuksiksi on arvioitu 300 miljoonaa euroa. Pikkuraha, kun vertaa tämän päivän otsikoissa esiintyviin hankkeisiin ja apurahoihin. 



Hinnoista ja rahan arvosta


Meno-paluulippujen hintoja vuodelta 1947. Markka-aikaa ennen rahauudistusta 1963, jolloin siihen saakka käytössä olleen rahan 100 markkaa vastasi uutta yhtä markkaa ja siihenastinen markka yhtä penniä.
Matkalippujen hinnat määriteltiin matkan pituuden mukaan. Otin ja laskin sekä vertailin hintoja tuon ajan ja nykyisen välillä. Esimerkiksi otin Pori-Harjavalta välin, joka on kakkosluokassa hinnaltaan 110 tuolloista markkaa ja kolmosluokassa puolet: 55 markkaa.
Netistä löytyy rahanarvon muuntimia. Vuoden 1947 110 markkaa on nykyrahassa, indeksit ja muu huomioituna 7,13 euroa. Kolmannen luokan lipun hinta nykyrahassa 3,56 euroa.
Mitä sama matka maksaa nyt?


8 euroa. Menopaluu Harjavaltaan, ilman lisäpalveluja ja muita ekstroja. Eli vähän enemmän kuin 1947 kakkosluokan matka joka on kalliiksi luokiteltu, melkein vip-hinta. Mutta hintavampi kuin tuolloinen kolmosluokan hinta. Palvelun tao ja matkustusnopeus ja mukavuuskin on kehittynyt 1000%, eikä hintatasokaan ole mikään hiuksia nostattava nykyäänkään, jos ja kun ottaa huomioon palkka ja tulotasojen kehittymisen.
Huomattava muutos on myös lippujen hankinnalla. Jotkut inisevät kun asemalla ei enää myydä lippuja tiskin takaa, mutta paljon kätevämminhän ja sujuvammin se tapahtuu nykyaikana puhelimella; älypuhelimella jolla voi vaita matkansa ja lippunsa, sekä maksaa saman tien. Junassa näyttää konduktöörille puhelimen näytöltä "lippunsa". Samoin kun bussissa, jossa on puhelimen näytöltä QR-koodin lukeva lukulaite.
Otin tuon kuvakaappauksen koeostosta, jota en vienyt loppuun. En ole matkustamassa junalla lähiaikoina, vaikkei niissä enää maskipakkoa olekaan. 


Kun tässä juna-asiaa on tullut liialisuuksiinkin asti, niin ajankohtaienn kuva asemalla käynnistäni
29.8.2022. Töppäsin jotain puhelimen ja tietokoneen välisessä tiedonsiirrossa ja laatukuvat menivät datataivaaseen. Sain kuitenkin Youtubeen lataamastani videosta jonkinlaisen kaappauksen talteen.


Videon voi katsoa tästä pinenä, ja ruutuun avautuvasta nappulasta Youtubessa


Hyvää älämaksamitään, eikun maksa mitä haluat- päivää



Porissa: 4.9.2022
____
___
__
_
-
.



()  ()

_____










8928 kilometriä ja tusina

Oli viimein aika viedä pyörä korjaamolle ketjujen vaihtoon. Samalla uusi takapakka, eli takarattaat jotka olivat kuluneet ja jonkin verran p...