kuvapalvelua

Joulukuu on ollut tyypillinen. Aikaa on kulunut vuoden aikana kertyneen kuvakasan koluamisen merkeissä. Vuodenaika on sellainen, että pysyttelen melko pitkälti sisätiloissa enkä nokkaani ulos pistä.
Polkupyörä; se sähköavusteinen, on ollut jo jonkin aikaa "formaliinissa". Jotain liikunnallista toimintaa täytyisi kehittää, saada itsensä ulos ja liikkumaan. Mutta menestys on toistaiseksi ollut huono, jokseenkin nolla.

Kun kuvan kanssa edelleen "pelaan" melko paljon, ajattelin jakaa tekemistäni muillekin. Laitoin tällaisen ilmoituksen someen; omalle seinälleni ja pariin aihetta sivuavaan ryhmään:
"Omistatko valokuvia, negatiiveja, dioja; jotka haluaisit digikuviksi tai paperille ?

Teen digitointia ja kuvankäsittelyä, hyvin edullisesti ja joustavasti. Ota yhteyttä; viestillä tai puhelimitse: numero oheisessa kuvassa (klikkaamalla suuremmaksi)"

 - ja kuvaksi, huomiota herättämään tällaisen tarkoitusta varten tekemäni kerroskuvan

Jään seuraamaan:  saako ilmoitukseni vastakaikua, jopa kannatusta. Ja palaan blogin pariin 2020.

Hyvää tulevaa uutta vuotta, ja uuttavuotta!

Porissa: 28.12.2019

____

___

__

_

-

.

Väritettyjä mustavalkokuvia

Vanhempieni hääkuva on tehty mustavalkoisesta värilliseksi, 1960- luvun alussa. Se tehtiin silloin käsin värittämällä, mustavalkokuvan - siis paperisellaisen päälle. Ehkä saan sen käsiini ja tarkasteltavaksi, mikäli se on vielä jossain tallella. Äitini menehtyi vuosi sitten, joulukuun 18 päivänä. Irtaimistonsa hajautui pariin paikkaan. Toivon että kuva on vielä saatavana.

Tekoälyllä

Viime aikoina on näkynyt jonkin verran kuvia, jotka ovat tekijöidensä kertoman mukaan muunnettu tietokoneella, automaattiväritystä käyttämällä mustavalkokuvista värikuviksi. Useimmiten alunperin skannatusta paperikuvasta.
Aikani ihmeteltyäni, pistin googleen sopivat hakusanat ja löysin nettisivun joka muuntaa kuvia. Kokeilin, ja ensimmäinen keinotekoisesti synnytetty kuva on tuossa yllä. Yhdistin alkuperäisen mustavalkokuvan ja nyt saamani värimuunnelman. Yllätyin kyllä jonkin verran. En muista aiemmin mokomaa kokeilleeni.
Etsiessäni sopivaa mustavalkokuvaa ensimmäiseksi kokeilukuvaksi, päädyin tuohon kuvaan, jota luulin filmikameralla ottamakseni. Niin ei kuitenkaan olle vaan se on otettu alunperinkin värillisenä digikuvana, marraskuun viimeisenä 2013.  Olen tehnyt siitä mustavalkoisen vuonna 2014, jostain kumman syystä.

Tässä aivan alkuperäinen väri-digikuva, jolle en ole tehnyt mitään. Mustavalkokuvasta automaattiväritetty väriversio on kyllä melko erisävyinen kuin tämä. Eli touhun voi pistää olemattoman puuhastelun piikkiin. Mutta ihan hauska kokeilla.

Pari muuta väritystä

Tämä mustavalkokuva on 100% "mustavalkoinen". Reprottu  60-luvun alussa kuvatusta  6x6cm rullfilminegasta. . . .

. . .  ja tässä automaattisesti väritetty kuva, jolle annoin vielä vähän photoshoppia.

Skannattu mustavalkovedos, aivan 80-luvun lopulta

- ja automaattiväritetty.

Vielä yksi kuvapari: 

Filmille kuvattu, filmiltä skannattu. Valitsin kokeiluun kontrastin ja poutapilvisen taivaan vuoksi.

Automaattivärityksen tuotos, jolle en tehnyt enempää.

Huijausyritys ja päätelmät

Ei; en koe tulleeni huijatuksi tuolla automaattivärjäyssivulla. Kokeilin sen sijaan huijata algoritmiä, tekoälyä tai ties mitä miksi systeemiä kutsutaan.

Hain koneelta enemmän värikkään kuvan, muutin sen mustavalkoiseksi, mutta kokeilin myös mitä tapahtuu jos laitan automaattiväritettäväksi kuvaksi värikuvan.

Alkuperäinen värdigi

photoshopilla mustavalkokuvaksi

. . .  ja automaattivärityksellä "värikuvaksi"
Kokeilin vielä automaattivärjäystä toiseen kertaan tälle jo kerran värjätylle. Taivas sinertyi entisestään, muuta ei.



Mitä tapahtui, kun yritin muuntaa värikuvan värikuvaksi?
Nettisivu jumiutui ja jouduin käynnistämään selaimen uudelleen.

Jatkoon / ei jatkoon ?
Sopivalla mustavalkokuvalla toimii jotenkuten, mutta enimmäkseen tuurikauppaa ja ajankulua.
Tuskin jatkoon, tai ainakaan aktiiviseen käyttöön. Muitakin vastaavia saattaa olla olemassa.

ai niin: sivu jolla nuo muunnokset tein:
https://colourise.sg/

Porissa:  7.12.2019

____

___

__

_

-

.

Postikorttitaidetta ja Sibeliuksen käly

Kortin on signeerannut kuvataiteilija, kuvittaja ja käsikirjoittaja Teuvo Koskinen (1941-2000), nimimerkillään Teutori. Hän kuvitti ja pääosin myös käsikirjoitti Teutori-nimimerkillä 47 Miina ja Manu -kuvakirjaa.

Keräilen jonkin verran, siis aika-ajoin postimerkkien lisäksi myös postikortteja. Mielelläni sellaisia joissa on postimerkki tallella, mielenkiintoinen leimaus, kiinnostava kuva-aihe, tai kortin / lähetyksen historia jotenkin ainutlaatuinen ja kiinnostukseni kohteita lähellä oleva.

Valitsin tämän Teuvo Koskisen; Teutorin humoristisen joulukortin blogikirjoitukseni alkuun, aloituskuvaksi syystä että se pomppaa somejulkaisuissa esikatselukuvaksi. Koskinen viljeli korttikuvissaan roisiakin huumoria, perinteisen tyylin lisäksi.
Tämän kirjoitelmani sisältö on muilta osiltaan "kuivaa",  joten laitoin loppukevennyksen tälläkertaa heti alkuun.

Kaksi muuta Teutorin joulukorttia. Toinen nimellä signeerattu. Ylempi kortti esiintyi erään postikortti-blogin sivulla asiayhteydessä jossa todettiin ettei jälkipainoksia Koskisen  kuoleman jälkeen ole otettu. Siitä kuvittelin tai päättelin että tuo on jokin harvinainen tapaus. Kortin postileima on kuitenkin vuodelta 1987, joten se siitä

Martta Wendelin

Martta Wendelin (1893 -1986) oli suomalainen kuvataiteilija. Wendelin tunnetaan erityisesti korttien ja lehtien kansikuvien (mm. Kotiliesi) piirtäjänä sekä satukirjojen kuvittajana.  Wendelin maalasi noin 650 joulukorttia ja vuosina 1931–1963 lähes 30 joulumerkkiä. Hän käytti suomalaiskansallisia aiheita ja oli osaltaan muokkaamassa mielikuvaa siitä, millainen on "perinteinen suomalainen" joulukuvasto.

Ylläoleva kortti ei ole kovin jouluinen aiheeltaan, mutta lähetetty joulukorttina. Wendelinin signeeraus näkyy kukkavaasin alaosan oikealla puolella. Onko joulun ja uuden vuoden toivotus Wendelinin kirjoittama, on oma lukunsa. Luulisin että on.

Kortin alkuperäinen kuva-aihe on otettu Wendelinin guassimaalauksesta "Kukkia". Teos on kooltaan pieni: 16 x 14 senttiä. Myyty Hagelstamilla 450 eurolla.

Kortin taustapuoli. Leimattu Helsingissä 22. joulukuuta 1951. Lähettäjä Ingeborg Nylander, ja osoitettu "professorska" Nelma Sibeliukselle.  Paikkakuntaa: Härstädes en ole vielä saanut selvitettyä, mutta vastaanottajan hyvinkin. Sibelius-keräilijänä olen melkein otettu!

Nelma Sibelius

Yllä olevan muotokuvan Nelma Sibeliuksesta on maalannut Eero Järnefelt, vuonna 1907 tai 1908.
Eero Järnefelt oli Jean Sibeliuksen vaimon; Aino Sibeliuksen s.Järnefeltin veli.
Mitä tuon maalausta esittävän valokuvan käyttöön ja tekijänoikeuksiin tulee, niin  Eero Järnefeltin: 1863–1937  kuolinvuoden päättymisestä on kulunut 81 vuotta. Tekijänoikeusraja on 70 vuotta. (ennen kun joku alkaa saivartelemaan)

Kaino Ihanelma (Nelma) Sibelius, o. s. Swan (1. joulukuuta 1878 Janakkala – 12. elokuuta 1970 Helsinki) oli suomalainen lasten- ja nuortenkirjailija. Sibeliuksen vanhemmat olivat Carl Gustaf Swan ja Emilia Malin. Perheessä oli yhdeksän tytärtä, joista tunnetuin oli lastenkirjailija Anni Swan.

Hän oli naimisissa säveltäjä Jean Sibeliuksen veljen psykiatrian professori Christian Sibeliuksen kanssa. Hän oli siis Jean Sibeliuksen käly, koska: Setä on isän veli, eno on äidin veli, täti on äidin tai isän sisar, serkukset ovat sisarusten lapsia, pikkuserkukset ovat serkkujen lapsia, lanko on puolison veli tai sisaren (tai puolison sisaren) mies, käly on puolison sisar tai veljen (tai puolison veljen) vaimo, kyty on miehen veli, nato on miehen sisar, vävy on tyttären mies, miniä on pojan vaimo, anoppi on puolison äiti ja appi on puolison isä. Miehensä kuoltua hän työskenteli piirustuksenopettajana, kirjailijana ja suomentajana.

Palaan lopuksi tuohon edelläkuvattuun wendelinin postikorttiin,
ja hänen tuotantoonsa

Postikortti on myyty Tuberkuloosinvastustamisyhdistyksen hyväksi. Siitä tunnuksena kortin taustan vasemmassa alakulmassa esiintyvä punainen kaksoisristi. Skannasin yllä olevan kuvan, merkeistä jotka eivät ole varsinaisia postimerkkejä. Puhumattakaan kuvan oikean alakulman merkistä joka on kirjeensulkija.

Idean joulumerkistä – erikseen myytävästä joulutervehdyksiin liimattavasta hyväntekeväisyys­merkistä – keksi tanskalainen postivirkailija Einar Holbøll vuonna 1903. Suomessa Tuberkuloosin Vastustamisyhdistys julkaisi ensimmäisen joulumerkin vuonna 1912 ja myöhemmin vuosittain vuodesta 1926 vuoteen 2001. Vuodesta 1927 alkaen joulumerkeissä oli tunnuksena punainen kaksoisristi, joka oli hyväksytty tuberkuloosin vastustamistyön yleismaailmal­liseksi tunnukseksi kansainvälisessä konferenssissa Berliinissä vuonna 1902. Joulumerkkejä piirsivät monet tunnetut taiteilijat, mm. Väinö Blomstedt, Martta Wendelin, Signe Hammarsten-Jansson ja Erik Bruun.

Noiden joukossa lienee siis nyt tarkastelemani Wendelininkin merkki. Itselleni tutuin on tuo 1972 merkki, jonka kuvaustiedot olen lukenut akateemikko Matti A. Pitkäsen Valokuvaajan päiväkirja- nimisestä teoksesta. Se löytyy kirjastosta, siis kirja. 

Hyvää itsenäisyyspäivää, jo näin etukäteen: Sehän on jo huomenna.
Jean Sibeliuksen päivää, ja suomalaisen musiikin päivää vietetään ja liputetaan 8.12. Hyvää sitäkin.

Porissa: 5.12.2019

____

___

__

_

-

.