torstai 23. toukokuuta 2019

Infrastruktuuria ja huveja




Aloitan tämän kirjoitelmani ja kuvantuputukseni, palaamalla edellistä blogikirjoitustani (18.5.2019) edeltävään päivään: 17.5. jolloin kuvasin useissa paikoissa, Meriporissa, Ahlaisissa ja varsinkin Yyterissä. Laitoin tuolloin polkupyörän "koukkuun" ja ajelin siirtymät autolla, jotta sain useamman kohteen tallennettua. Niistä merkittävimmäksi osoittautui Mäntyluodon pikatieltä Yyteriin johtavan pyörätien dokumentointi.




Tämä kuvakollaasi päätyi ensimmäiseksi postauksekseni ryhmään, jota olen seurannut jo vuosia  Facebookissa. Ryhmällä on provosoiva ja sen alkuaikoja hyvin kuvaava nimi: Kusipäisten pyöräilijöiden bongausryhmä (linkki johtaa kyseiseen ryhmään).

Ryhmä oli alkuaikoinaan luonteeltaan sellainen, että nykypäivänä sen toiminta loppuisi lyhyeen ja ylläpitäjät sekä perustajat löytäsisivät itsensä nopeasti jostain muualta, vihapuheen lietsomisen takia.
Nykyisin ryhmässä käydään enemmän keskustelua pyöräilystä ja pyöräily-ympäristöistä, kuin siitä mitä laittaa auton tuulilasinpesunestesäiliöön. Yleinen neuvo kun oli pestä tuulilasi aina kun ohittaa kevyenliikenteenväylän eli kevlin ulkopuolella, ajoradalla liikkuvia maantiepyöräilyä harrastavia tai treenaavia henkilöitä. Henkilöille oli annettu pari nimitystä, lempinimeä joita en tässä tarkemmin kerro. Niissä kuitenkin viitattiin pyöräilyhousuihin jota verrattiin sukkahousuihin ja spandexiin. Harrastajien olen kuullut puhuvan lycroista.





Kuvakollaasini herätti keskustelua, jonka joukossa ennenkaikkea kommentin pyöräilijältä joka sattui ajamaan kuvauspaikkani ohi. Tässä ohikiitävästä hetkestä aivan huvikseni nappaamani kuva, joka päätyi edellä olevaan kollaasiin ja edelleen ryhmään.
Vaihdoimme muutaman puheenvuoron, joka johti siihen että "johkaannuin" porilaiselle polkupyöräilyaiheiselle FB-sivustolle, ja edelleen Porin Polkupyöräilijät; Popo ry:n ajelutapahtumaan. Maailma on pieni, ja yllätyksellinen.
Tämä kuva kaikkine rajausnäkökohtineen päätyy itselläni kategoriaan:  "elämäni kuvat"  -ja kuvaushetket.
... nyt asioihin; ensin Yyteriin




Pyörätie Kaanaan läpi Yyteriin


Entisen Kemiran Vuorikemian ja Kaanaan / Yyterin risteys pistettiin "lihoiksi", samalla kun paikalle pystytettiin Y-totemi" ja kärrättiin yyterin hiekkaa muistuttavaa hiekkaa dyynejä muistuttavaksi maisemataideteokseksi. Yyteriin-Kaanaaseen johtava tienhaara on nyt noin 100 metriä etelämpänä, ja tehtaille sekä Pihlavaan johtava entisellä paikallaan. Kaupungista Mäntyluotoon johtavan "pikatien" vieressä kulkee kevyenliikenteenväylä, jonka käyttö on lisäkilvillä osoitettu sallituksi myös mopoille.
Yyteriin lähtevän tien yhteydessä ei ole kevyenliikenteenväylää.






Pikatien alikulku
Kevyenliikenteenväylä ohittaa Yyterin ja kemiran risteykset, ja kaartuu vasta pari- kolmesataa metriä myöhemmin pikatien alikulun kautta Kaanaaseen ja edelleen sen läpi Yyterin sannoille, hotellille, leirintäalueelle ja muihin aktiviteetinsuorituspaikoille.




Toinen haara johtaa Kemiran... eiku Venatorin tehdasalueelle. Voi siitä pääst muuallekin, en käynyt katsomassa.




Ajoin polkupyörällä kevyenliikenteenväylät läpi, ja mittasin matkat Sport Tracker- ohjelmalla. Punainen reittiviiva haarautuu vasemmassa alakulmassa santojen ja hotellin suuntiin



Laitoin pyörän autotelineeseen, pistin trackerin päälle ja tallensin reitin.
Vertasin reittien piuuksia;  vertailukohtina pikatieltä liikenteen joukkoon poukkoillen suoritettava, ja monen valituksen ja ulinan mukaan liian pitkäksi venyvä kevyenliikenteenväylää ajettava reitti.


Mikä oli vertailun lopputulos?

Kevyenliikenteenväylän kautta YYTERIN SANNOILLE on noin 400 metriä LYHYEMPI ajomatka, kuin moottoriajoneuvoille, mopot ja muut mönkijät poissuljettuna, tarkoitettu reitti. Pyöräilyreitti on turvallisuuden lisäksi miellyttävä ja maisemiltaan nätti. 





Ajelin fillarilla myös sannoilla. Tai oikeastaan pitkospuilla, jotka ovat muovia tai jotain komposiittimateriaalia. Surffikeskuksen kulmalta lähtee Herrainpäivien suuntaan pikokset, dyynien takana. Niitä oli hieno ajella, vaikka ovatkin useimpien mielestä väärää materiaalia ja kamalat niin kuin kaikki muukin Yyteriin panostettu.
Kuva on satulakiven kohdalta






Muuta kuvavirtaa viikon varrelta




Katutaiteilija esiintyy Porin Puuvillan peräkonttikirppiksellä



Peräkonttikirppiksen parkkipaikalla "flower power" ja kalloja





Etelärannan makasiini, Cafe Jazz:ina tunnettu on myynnissä, mutta ei myyntimenestys.
Ulina kuuluu, että siihen täytyisi saada toimintaa. Onhan se auki. 




Viikkarin kyläjuhla. Metallitehtaan puhaltajat





Samassa Sibeliuspuistossa; Viikkarin kyläjuhlassa Porin Polkupyöräilijät ry:n (PoPo) pumppuasema













Eetunaukiolla




Entisen tekun, nykyisen Winnovan kupeessa




Isojoenrannnan rautatiesilta. Entinen Pori-Haapamäki- rata



Keskuskartanon tulipalon jälkien raivaus on alkanut


Käyn melko usein rautatieasemalla katselemassa, ja laittamassa itselleni muistiin "veturi-ilmoituksen". Eli bongaan vetureita ja seuraan vorggia. Nyt oli ratapihalla sävy sävyyn kaksi siperian sutta ja iankaikkinen deeveri.
Eli suomeksi sähköveturit tyyppiä SR1  ja  diesel: DV12


Näkymä jonka olen kuvannut "100" kertaa, kekson purun ja kampuksen nousun aikana ja matkakeskuksen muotoutuessa. Nytkin kuvasin, mutta kohteena kaukaisuudessa näkyvä ullakkokerroksensa menettänyt keskuskartano.




Ellei saa lukkoa rikottua, pannaan sitten muuten remonttiin



Pyörätelinemalli minun makuuni.
Kauppakeskus Puuvilla




Kuvapari Siltapuistokadun pohjoispäästä





Grilli on mainio, mutta sen mainosplakaatit muodostavat melkoisen näköesteen liikenneympyrään.
Saa olla melko tarkkana, mikä on toisaalta ihan hyvä. Jos joskus kyllästyn autooni, menen ja ajan tuota liikenneympyrää ympäri niin kauan että joku tulee näköesteen takaa eteen.






Oli lämmintä. Porin tori ja toriparlamentti-veistosteos



Kuvankaappaus videolta. "Sähköläski" (siis tuo fillari)
... kuljin konepajanrantaa




16 päivää, 300 kilometriä; ensihuollon aika. 




Satakunnan Museo sai Vuoden museo 2019 tunnustuksen  ja arvon.  Kävin kuulemassa erään luennon,  ja osallistumassa Satakunnan Museon ystävät ry:n vuosikokoukseen. 


.... jatkuu ensi numerossa




Porin Toejoella: 23.5.2019

.
..
...
..
.

lauantai 18. toukokuuta 2019

Tulipalon kuvaaminen

Videopätkä Youtubessa


15.5.2019 syttyi Porin Keskusaukion maamerkin: Keskuskartanon ullakkokerroksessa tulipalo.
Mediatapahtuma oli valmis. Samoin sometapahtuma joka on saanut melkoiset mittasuhteet monessa mielessä.
Talossa on 160 asuntoa, noin 250 asukasta, kissoja koiria ja varmaan jokunen akvaariokin. Kodeistaan pois lähtemään joutuneille järjestettiin apua, niin virallisia kuin epävirallisiakin teitä. Somessa alkoi vaatteiden, lelujen, ynnämuun kerääminen. SPR lähti mukaan organisoimaan avun keräämistä ja perillesaattamista. Kriisiapua tarjotaan ja kaupungin tahot ovat pyytäneet asukkaita ilmoittautumaan, avuntarpeen kartoittamiseksi ja jäljellä olevan järjestämiseksi.

Riitaannuin tai suivaannuin taas kerran jonkun kansssa, joka ei tykännyt siitä että kommentoin ja vielä julkesin pistää jonkun kuvankin tulipalosta someen. Kehtasin tyhmä mainita senkin että kuvasin muutama viikko sitten Keskuskartanoa ja sen ympäristöä Museon ja Kaupunkisuunnittelun toimeksisaaneena. Satakunnan Museo muuten valittiin vuoden museoksi 2019; josta onnittelut heille!

Tein kuten ennenkin olen tehnyt, en osannut olla tekemättä. Poistin kuvat, estin kriitikot, häivyin kuvaryhmästä. Tiesin että pyydän päästä takaisin, ja pääsinkin. Mutta kuvat menivät menojaan enkä niitä halua enää nähdäkään. Minusta on tullut kritiikkiä kestämätön olematon hyypiö. Vai onko kusi noussut päähän - munuaiset alkaneet toimia väärin päin.
Yhtäkaikki; jokin kuvallinen muisto tai raportti minun on pakko jättää jälkeeni, siksi tämä kuvavirran julkaisu.

Korostan, että pysyin loitolla. Niin pysyi muukin yleisö jota kaupunkiympäristössä kerääntyy tapahtumapaikoille 101% varmuudella. Joku sanoo heitä / meitä haaskalinnuiksi, toisten onnettomuuksilla mässäilijöiksi. Sanokoot. Niin kuin ennenkin olen sanonut itselleni: minä vain kuvaan. EI nin ettenkö tuntisi empatiaa vahingon kohteeksi joutuneita kohtaan. Mutta "shit happens"




Kuvia; jotkut kommentoituina tai selvennyksillä varustettuna, jotkut ei

suurenevat klikkaamalla tai sormella naputtamalla


Olin fillarilenkillä Hevosluodossa, katsomassa onko Niittäjänsilta jo paikallaan. Siis silta joka johtaa asuntomessualueelle, Raumanjuovan yli. Ei ollut. Melamajavien vajalla oli käynnissä kevättalkoot. jaessani siitä hiljalleen ohi, näin savun.
Pysähdyin, ja totesin eräälle melonta-aikaiselle tutulleni, että nyt palaa. Hän katsoi puhelimestaan paikan: Keskuskartano. Totesin, että olen siellä 10 minuutin kuluttua, ja lähdin polkemaan.



Pysähdyin Rauman
sillalle (Kirjurinluodolle ym johtava silta), ottamaan kuvan. kellonajat kuvissa.






Kymmenen minuutin kuluttua lähdöstäni Hevosluodolta, olin Antinkadulla. Melkein arvioimassani "aikataulussa"





Mitä tätä selittelemään


















Kiertokadulla









































Tavoistani poiketen,  join minäkin yhden. Tullibaarin terassilla. Kun fillarilenkki muuttui luonteeltaan täysin. Baarin pitäjä oli murheellinen. Kanta-asiakkaita häviää paljon, kun kartano tyhjenee.





Hyväntahtoinen katsekontakti terassilta "katukuvaajaan". Nuorempi ikäpolvi on suvaitsevaista ja katsomukseltaan hyvinkin avaraa. Olen sen todennut ainakin itselleni viime aikoina monta kertaa. Kameraa arvostetaan, mutta arastellaankin. Jotkut inhoavatkin. Kännykkäkamerasta ei kukaan välitä.





Poliisin droneyksikkö




Jotkut yrittivät liian lähelle






Rautatienpuistokadun puolella













Maastomoottoripyöräpoliisi?  Enduropoliisi?
Pyörä on KTM, nahkapuku Dainese; legendoja molemmat. Viranomaishenkilökin on "kova äijä". Respektiä!





Seuraava kuvapari, siis kaksi seuraavaa kuvaa kannattaa katsoa tarkemmin





Näissä molemmissa kuvissa esiintyy kissa. Rakennuksesta lepotauolle tulevilla tummempipukuisilla palomiehillä on mukanaan kissankuljetuskoppa jossa on kissa. Kissa joka ei päässyt otsikoihin lööppeihin eikä someenkaan. Joku hulluin elukka-fundamentalisti joikasi somessa ettei lähtisi ilman koiraansa/ kissaansa/ papukaijaansa /alligaattoriaan  mihinkään palavasta talosta vaan palaisi mieluummin sen mukana itsekin. Kaikkia se leipä elättää!









Tyyppi joka tuossa etualalla "tekee kuvan kuvaksi" ei ota kuvaa puhelimella eikä goprolla. Hän ei tee natsitervehdystä. Hän peittää kädellään auringon.

Lähdin kotiin






Seuraavana päivänä






































Kolme vuotta sitten


Juhana Herttuan talo, Omenahotelli palaa aamuseitemältä 28.5.2016
Olin paikalla. Myöhemmin otin 1000 kuvaa, kolmen seuraavan vuoden aikana



Olin nytkin paikalla.
Eräs sanoi minule Keskuskartanolla, että sinä se olet aina siellä missä tapahtuu. En tiedä pyrinkö olemaan, en usko. Mutta satuin olemaan liikkeellä kun alkoi tapahtumaan. Jos olisin ollut kotona, olisin paskat nakannut. 
Carpe diem







vv___vv


Infrastruktuuria ja huveja

Aloitan tämän kirjoitelmani ja kuvantuputukseni, palaamalla edellistä blogikirjoitustani (18.5.2019) edeltävään päivään: 17.5. jollo...