15.2.15

Pilkkikalastusta sisätiloissa

ihmettelyä illan pimeydessä


En ole koskaan käynyt oma-aloitteisesti pilkillä. Mukana olen pari kertaa kauan sitten ollut. Pohjaongintaa veneestä ja laiturilta olen muutaman kerran kokeillut. Parikymppisenä ja sitä nuorempana olin innokas kalastuksen harrastaja, mutta myöhemmin puuha on jäänyt satunnaisiin kokeiluihin.
Uistinta tai vaappua heitin viimeksi nelisen vuotta sitten, kun Kokemäenjoella oli "avoimien ovien päivä" jolloin lohikalaa saattoi yrittää ilman tavallisia pyyntimaksuja. Tuolloin päädyin terveyskeskuksen päivystysvastaanotolle, saatuani koukun päähäni vasemman korvani yläpuolelle.
sen jälkeen olen tyytynyt onkimaan, joka sekin on aivan varteenotettava tapa harrastaa kalastusta.

Mutta se kalastushistoriastani. Eteenpäin; hankin viime syksynä pienen veneen, ja siihen sopivan perämoottorin. Hankin pohjaonkeen sopivaa syöttimateriaalia ja muuta tarpeellista. Mutta kalastamaan en ennättänyt ja talvi painoi päälle. Rannikkoseudun talvi on näyttänyt jälleen lämpimyytensä. Jäät ovat varmaankin heikot ja hauraat. Pelkään jäille menemistä muutenkin.
Mutta kevät painaa pian päälle, ja avovesikausi koittaa.

Valokuvaaminen ja kaikenlainen keräily sekä siihen liittyvä historian tonkiminen on mielipuuhaani.
Vaikken juuri ole pilkkinyt tai kalastanut viime aikoina, olen kerännyt tilaisuuden sattuessa niihin liittyvää vanhaa ja uudempaakin esineistöä, kirjallisuutta ja taustatietoa.

Voi sanoa, että pilkin kameralla. Dokumentoin ja merkitsen muistiin asioita ja esineitä kuvallisesti.
Vieheet ja muut pyydysvälineet ovat aina kiehtoneet silmääni ja mieltäni. Niinpä nytkin.
Pilkkien ja vieheiden keräily on melko iso harrastuksenala sekin. Olen tullut erittäin kriittiseksi keräilykohteideni suhteen, tilanpuutteen takia. Vaikka asunto on tilava, niin rajansa on silläkin.

Luotettava ja täsmällinen dokumenttikuvaus on aikaavievää ja vaativaakin hommaa. Värien tallentaminen luonnollisina kuviin edellyttää loputonta kokeilua ja säätämistä. Mitään valmista reseptiä kameran asetuksiksi ei ole. Lopputulos on tehtävä kuvankäsittelyssä.
Luon parhaillaan menetelmiä dokumentoinnin toteuttamiseksi. Toisaalta luotettavalla tavalla, mutta myös mahdollisimman vaivattomalla. Jatkuvuutta ajatellen, ettei menetelmää tarvitsisi myöhemmin muuttaa ja alkaa jälleen alusta.

kuvausjärjestelyä kirjahyllyn reunalle, luonnonvaloon

Kohde tähtäimessä; käsittelemätön ja rajaamaton raakakuva


Pilkit ja vieheet ovat pieniä taideteoksia. Jotkut hyvinkin pieniä, miltei mikroskooppisia. Mukana on historiaa ja kulttuuria. Eri aikakausien vaikutuksia ja tyylisuuntauksia. Jotkut ovat säilyneet lähes muuttumattomian vuosikymmenten ajan. Hyviksi havaittuja ei ole tarvinnut muuttaa.

Tämä on alku dokumentille johon palaan uudelleen. Niin uskoisin.


Tässä ensimmäinen kuvasarja,
minulle vielä tuntematon "tasuri"


Ensimmäinen kuva: Peruskuva väreistä ja rakenteesta.
Mahdollisimman luonnollisin väreiin toistettuna


Toinen kuva: Mitat


Kolmas kuva: paino


Tarvittaessa vielä neljäs kuva: Jokin määräävä yksityiskohta


Näiden jälkeen alkaa kohteen, tässä tapauksessa tasapainopilkin alkuperän selvittäminen. Valmistaja, ikä, kiinnostavuus ja suosio. Kaikkea sellaista, mikä saattaa äkkinäisen mielestä olla aivan yhdentekevää, mutta tällaiselle "olohuonepilkkijälle" elämän suola ja pippuri.

... niin, jos joku sattuu tunnistamaan tämän esimerkkinä käyttämäni tasurin, otan mielelläni tietoja vastaan.

3.2.15

aravilla asutaan

Aravien alue, asutaan aravilla. Tarkemmin sanottuna Porin Riihikedossa. Alueella jolle sotien jälkeen rakennettiin kiireesti taloja, asuntopulan helpottamiseksi. Nimensä sai aravarahoituksesta, jonka määräykset arava-asuntojen edellytyksistä ehkä edulliselle aravalainalle eivät aina tarkoittaneet avaraa asumista.
Riihiketo- nimi tulee ajalta ennen sotia, jolloin alueella laidunsi lehmiä ja lampaita. Heinää ja viljaakin viljeltiin, ja riihtä puitiin ammoin. 50-luvulla alue rakennettiin melko täyteen. Alueella on myös melkoinen koulukeskittymä, kun katsotaan hieman kauemma aravan ytimestä.

Presidentinpuistokatu, Rautatienpuistokatu, Satakunnankatu ja Itsenäisyydenkatu: Siinä rajat, ja niiden sisällä hevosenkenkämallinen Kiertokatu, joka on aravien ydin.

Kartta näyttää:
...punainen nasta: paikka jossa tätä kirjoitan


Muutimme "araville", Kiertokadulle tammikuun lopussa 2014, vuosi sitten. Muuttotouhujen hellitettyä otin kameran mukaani ja lähdin kävelylle lähikortteleihin. Kävin rautatieasemalla ja asema-aukiollakin, mutta niistä pitää kirjoittaa oma lukunsa, kun edessä on melkoisia maisemamuutoksia.
Mutta tähän nyt jokunen kuva vajaan vuoden takaa, ja lopuksi vertailukuva eiliseltä.


Kiertokadun ja Käsityöläistenkadun kulma, Satakunnankadun suuntaan


Kuvassa oikealla Kiertokatu 13, jonka katutason liikehuoneistossa toimii Syöpäyhdistyksen kirpputori; "Fiinitori".
Vasemmalla Kiertokatu 15, ja taustalla Keskuskartano, joka jostain ihmeen syystä valittiin Porin rumimmaksi rakennukseksi 2014. Ei se mikään ruma ole; iso vain.
Käännyin paikalla, jossa otin edellisen kuvan, 90 astetta oikealle. Fiinitori näkyy tuossa katutasossa. Sen ja matalamman talon välissä siintää vast' ikään peruskorjattu Tähtisilmä. Asunto oy tähtisilmä on saanut aikoinaan nimekseen kerjäläisen keppi, ja ties mitä muita. Monella Porin talolla on nimi, enemmän ja vähemmän vakiintuneita jotka monet tuntevat, ja yhtä monilla ei ole aavistustakaan. Opiskelen jatkuvasti asiaa.











Keskuspuisto sijaitsee kiertokadun hevosenkengän sisällä. Taustalla näkyy Keskuskartano. Kumpareen vasemmalla puolella avoin päiväkoti, joka liittyy 50-luvulta saakka
toimineeseen Kiertokadun päiväkotiin.
Aloitin lokakuussa 2011 lähihoitajaopinnot Porissa. Vaikka kolutukseni suuntautumisalana oli vanhustyö, ensimmäisen työharjoitteluni suoritin tammi-helmikuussa 2012, juuri Kiertokadun päiväkodissa. Tuolloin minulla ei ollut aavistustakaan siitä, että kohtalo tai joku sen oikku kuljettaisi minut kaksi vuotta myöhemmin asumaan miltei vastapäätä, kadun toiselle puolelle tuota oppimispaikkaani. 



Avoin päiväkoti, hieman lähempää ja toisesta kuvakulmasta
























Lopuksi kaksi kuvaa melkein samoilta sijoilta:


Helmikuun 23 päivä 2014
Asumme tuolla pysäköintikieltoliikennemerkin kohdilla.
Taustalla Kiinanmuuri ja sen takana Asema-aukion rakennus, entinen Citymarket, nykyinen lähikauppamme; K-Supermarket City.



... ja sama paikka eilen; 2.2.2015, aamulla klo 0745
Ja tuota valkoista sataa taivaalta edelleen.

Ooks vähä onnelline

Olen. Monessakin suhteessa. Kaikihan on suhteellista. Otsikon kysymys on porilainen, porilaiseen tapaan. Ei tarkoita varsinaista onnellisuut...