Junalla Helsinkiin

Tämä on paluu 15:n , pian 16 vuoden taakse:  Helsingin rautatieasemalle, ja hotellille jossa yövyimme matkallamme mottoripyörämessuille helmikuussa 2005 

Otin ylläolevan kuvan Helsingin rautatieaseman Rautatientorin puoleiselta sisäänkäynniltä.  Liput liehuvat.  On Runebergin päivä, tai oli. Ateneumin salossa valtiolippu. Ateneumista ja Suomen lipusta variaatioineen saisi oman kirjoituksensa, mutta koska tietoa niistä löytyy googlella pilvin pimein. 

Kävin läpi romppujani (DVD-R- levy, sellainen ceedeen näköinen) tuolta ajalta, etsiessäni kuvia vuosilta 2000 - 2001. Niitä en löytänyt, koska niitä ei ole. Mutta kuten aina pakkaa tapahtumaan, lähti asia rönsyilemään ja löysin muuta. 

Löysin kuvan tai kuvakaappauksen junalipputilauksesta VR:lle, ja hotellihuonevarauksen. Molemmat päivämäärineen, hintoineen ja muine erittelyineen. Siitä sain idean tähän blogkirjoitukseen: 
Tein virtuaalivaraukset jotka vastaavat mahdollisimman paljon tuota vuoden 2005 matkaa.

Junalippujen  tilaus VR:n nettisivuilta, joulun alla 2004. Hyvissä ajoin ennen matkaa. 
Kaksi aikuista, kaksi lasta (silloin 11- ja 16-vuotiaat). Meno-paluu Harjavallasta Helsinkiin. 
Hinta yhteensä 177,80 euroa. 

Entä nyt?

Vastaava lipputilaus:
Hinta yhteensä 81,40 euroa.  
Erotus 96,40 euroa. 

Tein vertailun myös majoituksen osalta:

Hotelli Ava Helsingin Vallilassa oli tuolloin suosikkini. Sinne siis.
Perhehuoneisto neljälle maksoi helmikuussa 2005 93 euroa

Entä hotellihinta nyt?

Ava-hotellista ei saa huonetta. Se on ilmeisesti varattu Ava-säätiön kursseille osallistuvien käyttöön. 
Etsin hotellin Sörnäisistä, joka saattaa olla hintatasoltaan Vallilaa kalliimpi, mutta antaa kuitenkin hyvän vertailupohjan hotelliyöpymisen hinnalle, kolmen tähden hotellissa suunnilleen samalla suunnalla. 
Vastaava neljän hengen majoittuminen
maksaisi nyt  140 euroa.  

Kokonaiskustannukset, matkustamisen ja majoittumisen osalta olisivat nyt, 2020:  220 euroa. 
Viisitoista vuotta sitten hintaa kertyi: 270 euroa. Visikymppiä enemmän kuin nyt. Messulippujen hintaa en muista, mutta siitä voi olla melko varma,  että tuo viidenkympin erotus saattaisi mennä nyt niihin. 

Useamman ihmisen kannatti tuolloin tietenkin tehdä matka henkilöautolla. Junalippujen hinnalla sai silloin paljon bensaa. Nykyhinnallakin sitä saisi 125 litraa. Keskiverron auton rohkealla 8/100 matka-ajokulutuksella sillä määrällä ajaisi noin 1500 kilometriä. Tuota junamatkaa vastaava ajomatka autolla on noin 500 km. 

Jos jostain syystä haluaisin nyt mennä Helsinkiin, menisin edelleen junalla. Inhoan varsinkin talvella autolla ajamista, siis maantieajoa. Varsinkin jossain pääkaupunkiseudulla. Inhosin sitä silloinkin, ja taisin saada oudon maineen. 
Pysäköiminen Helsingissä on kallista. Ratikalla kulkeminen halpaa. En pidä linja-autolla matkustamisesta. Se on ahdas purkki, jota ajaa hulluna joku rattiraivoinen kännykkää räpläävä..... kuski. 

Menisin (siis minä, yksi henkilö itsekseni kaikkine ale-etuineni) mieluummin Tampereelle päiväksi. Katsoin piruuttani, mitä se maksaisi. Siis junalla.
Meno-paluu Pori-Tampere-Pori. Tavallisena arkipäivänä esimerkiksi 3.11.2020; Siis parin viikon kuluttua  maksaisi  9 (yh-dek-sän) euroa.  Kympillä saisi fillarin mukaan; maksaa vitosen / sivu. 
Eli kahdellakympillä Tampereelle pyöräilemään. Tähän aikaan vuodesta jättäisin pyörän kotiin. 

Lopuksi

 - toinen kuva Rautatientorin puoleiselta sisäänkäynniltä, Helsingin rautatieasemalla 5.2.2005. 
Alkukuvan Ateneumia vastapäätä, Rautatientorin toisella puolella on Kansallisteatteri. uo harmaagraniittinen vähän linnan näköinen rakemmus. Aleksis Kiven patsaskin näkyy kuvassa, kun tarlkemmin katsoo - ja isommaksi klikkaa. 
Otin kuvan kello 15:22. Juna johon nousimme, lähti asemalta kello 16:04. 

Porissa: 23.10.2020

Kello 14:58

____

___

__

_

-

.

_

Ankeuden ankeutus - kiroiluvaroitus

.. 



Lokakuun loppu. Viikko - vähän päälle, marraskuuhun. 
Aloitin tämän kirjoitelman laatimisen, keräämällä koneelta muutaman vastaavana päivänä aikaisempina vuosina ottamani ja tallentamani kuvan. Otsikoksi laitoin: "Ankeus"
Laitoin kuvat jonoon, tallensin luonnoksen ja join välillä lisää kahvia. 

Ennen kuin jatkoin sisällön muokkausta, kurkkasin sähköpostit. Myös G-mailin, jota katson harvemmin.  Meni niinsanotusti "etusivu uusiks". Mutta hyvä niin, ettei aina tule jotain jonninjoutavaa.  Aloituskuva on kaapattu videoltani, johon kohdistui minulle enennkokematon toimenpide. Josta tarkemmin nyt raportoin. 

Tuollainen viesti oli tullut YouTuben moderaattoreilta, tai mitälie sensoreita ovat. 
Kuvakaappaus näytöltä on laadultaan perseestä, joten viesti:

< Lainaukset alkavat >
”Hei Jorma Lindqvist
Kuten ehkä tiedätkin, yhteisön säännöissä määritetään, minkälaista sisältöä YouTubeen saa – ja ei saa – lisätä. Videosi Kosmos lantern merkittiin tarkistettavaksi. Tarkistuksen jälkeen päätimme, että video ei sovi kaikenikäisille katsojille ja asetimme sille ikärajoituksen.”

Menin ja katsoin, mitä olenkan mennyt tekemään! Tuben sivuilta löytyi ukaasi:
”Älä julkaise videoita, jotka yllyttävät erityisesti lapsia vaarallisiin ja vahinkoja aiheuttaviin temppuihin. Tällaisia haitallisia tai vaarallisia temppuja esitteleviin videoihin voidaan sisällön mukaan kohdistaa ikärajoituksia tai ne voidaan poistaa kokonaan.”
< Lainaukset loppuvat >

Mikäli olette kirjautuneina Googleen tai / ja YouTubeen, ja olette täysi-ikäisiä sekä mielellään täysipäisiäkin, voite nähdä tuon järkyttävän videoni kokonaisuudessaan, klikkaamalla tätä tässä!

Mitä tuohon videoon tulee, niin vastaavia on "tubessa" tuhansia. Ilman ikärajaa

Ei tästä nyt enempää, mutta tämän kirjoituksen lopussa terveiset tuon videoni "ilmiantajalle"

Lokakuun lopun kuvia - parin vuoden takaa

Etelärantaa  -  2017

Rauhanpuiston päässä oleva tasoristeys meni 18.10.2020 remonttiin, ja on niin ollen nyt suljettu kaikelta liikenteeltä. Jos ei sada, niin käyn räpsimässä jonkun kuvan työmaasta. Siihen asti tämä kuva kolmen vuoden takaa. 

Otavan kruunua rakennetaan . . .  

. . .   ja Liisantorin liikuntapaikkaa

Teatteria ehostetaan vuosi sitten. Nortamo kävi pesussa tänä syksynä 2020, ja palasi paikalleen.
Tästäkin "täytyisi" käydä nappaamassa ajantasainen näkymä talteen. 

Hotelli Otavan "takapiha", teatterin nurkalta nähtynä. Vuosi sitten

Keskuskartanon korjaustyö, vuosi sitten . . . 

Nytten joo;
Keskuskartanon korjaus on valmistunut, ja talo saanut modernin sävyn.
Kuva on jonkin verran"tehty", muttei rääkätty

Ensilumilla

Sääkuvat ovat tylsiä. Ja lähinnä itselle laitettuja, ku säätä olen seuraillut ...  kauan

Ensilumi 2019  -  8.11.2019

Ensilumi 2018  -  26.11.2018

Tämäkin vielä, ensilumi 2017  -   26.10.2017

Ilmatieteen laitos määrittelee ensilumen sataneeksi silloin,
kun paikassa on sentti lunta maassa, aamulla kello 9. Jos sitä on puussa, niin sitä on maassakin. 

Mittarit hallaa seuraamassa

Minulla on kaksi lämpömittaria: ykkönen ja kakkonen

Ykkösen anturi on vajaan metrin korkeudella.  Kakkosen kahden ja puolen metrin-
Virallisilla havaintoasemilla anturi on joidenkin lähteiden mukaan tuon 2,5 metrin korkeudella. 

Pistin jälleen kerran kameran "hommiin". Seuraamaan mittareita, ja ottamaan kuvan 25 sekunnin välein. Niitä kertyi eilen noin 165, joista värkkäsin time lapse:n. Time lapse on englantia ja tarkoittaa sellaista videota jossa asiat etenevät moninkertaisesti nopeutettuna. Otetut kuvat pannaan jonoon, ja sitten tivistetään videon pituus halutuksi. Normaalissa videokuvassahan on 25 kuvaa sekuntia kohden (joku jonne huutaa että 60fps olisi coolimpi, mutta vinkukoon ihan rauhassa), joten sillä metodilla että ottaa kuvan 25 sekunnin välein, saa tekemiselleen jonkinmoista logiikkaa jota en tässä nyt ala enempää selittämään. 

Video joka on 824. (kahdeksassadaskahdeskymmenesneljäs) Youtubeen laittamani pätkä. kuvastaa eilis-aamuista tylsyyden torjumistani. Ei niinkään sisällöllisesti, mutta tekemisen takia. Sen voi katsoa tuota ylläolevaa ruutua klikkaamalla...   tai tästä, ellei tässä blogi-ikkunassa kunnolla näy. Toivottavasti se ei järkytä herkimpiä radionkuuntelijoita, ja saa olla ilman nootteja. 

Taivaan tulet

Yle Areenassa on katsottavissa  Kemijärvellä tapahtuva sarja, jonka on käsikirjoittanut Kari Väänänen. Sen kaikki kolme tuotantokautta. Olen menossa viimeisen kauden kolmannessa jaksossa. kaksi ensimmäistä meni kertauksena, ja joidenkin kohtausten osalta pikakelauksella etten heittänyt tablettia ikkunasta. Kolmatta en ole ennen nähnytkään, mutta pian olen. 

Tuli siitä mieleen yksi kohtaus, jonka jollain pelillä pistin talteen joskus vuosia sitten. En laittanut sitä Youtubeen, vaan "faceen"". Ihme kyllä, se on saaanut siellä olla rauhassa. 

Pistän tähän (viimeisen rivin loppuun) nyt linkin siihen; loppukevennyksenä, mutta samalla viestinä sille olemattomalle uuvatille, joka otti asiakseen ilmiantaa alussa kuvailemani Youtube-videon. Asia "häiritsee" tai ottaa minua nupiin lähinnä surkuhupaisana urpoiluna, josta kyylä tai kiusantekijä  ehkä saa jonkilaisen mentaalisen erektion, mutta terveisiä vaan: Näillä eväillä ja sanoilla. 

Porissa, ankeana aamuna: 21.10.2020

____

___

__

_

-

.

Porin ensimmäinen veistos ja Aurinkolähde

Porin kaupungin ensimmäinen, ja samalla luojansa Emil Cedercreutzin julkinen kuvanveistotaideteos täyttää 100 vuotta. Äestäjäpatsas paljastettiin 29. elokuuta 1920.  Lisää asiasta wikipedian sivulla. 

Laitan alkuun muutamia kuvia Cedercreutzin veistoksista

Toinen aiheeni blogin loppupuolella,  on Porin Karjarannassa - asuntomessualueen länsipäässä oleva Aurinkolähde- niminen suihkulähde / videoteos.  Se valmistui asuntomessujen avajaisten aikaan kesällä 2018. 

Äestäjä edestä

Eteläpuiston suuntaan. Tuota kerrostalokompleksia nimitetään Eurooppakortteliksi

Zonta-järjestö pistää sillointällöin oransseja huiveja muistomerkkeihin

Ruusutarhaa

1912 valmitunut Cygnaeuksen koulu, jonka edustalla äestäjä äestää.

 

Sisarteos: Kyntäjä. Harjavallan kaupungintalon pihalla.

Tunnetaan myös nimellä: Maamiehen kunnia.

...tyynnä kyntää aurallansa, kesällä 2019. Kaksi hevosta kuvastaa maamiehen vauraampaa tasoa. 

Äestäjä on yhden hevosen omistajana vähäisempi

Talvella 2018

Minulla on omakohtainen muisto kyntäjästä. Olin eturivissä, kun se paljastettiin kesäkuussa 1969. Silloin kaupungintalo oli kauppalantalo. 

Satakunnan karhu. Raatihuoneen edustalla ja muualla

 

 

Museon veistospuistossa, Paronintörmällä (Harjavallassa) 

Pienempi versio, Koskilinnan pihalla Nakkilassa

Muita veistoksia, epämääräisessä järjestyksessä

Auringonlaskun aikaan - Paroonintörmällä, museon veistospuistossa. Kolme kuvakulmaa

Ensi kertaa mallina Paroonintörmällä, edellisen tuntumassa museon veistospuistossa.

-  Veistos oli esillä Brysselissä 1903 sekä Suomen Taideyhdistyksen kevätnäyttelyssä Helsingissä 1904. Se pystytettiin pronssiin valettuna Kankaanpään Opiston pihaan syksyllä 2004. Veistoksen jalustassa on Teophile Gautier`n säkeitä runosta Nainen. Gautier oli kauneutta ylistänyt ranskalainen runoilija.

Rannalla: Tukkipoika ja Puunkaatoon (1916)   Jälkivalettuna pronssiin. Nyt Ahlströmin ruukin alueella

Taustaa:

Veistokset olivat esillä kipsiluonnoksina Turun Taideyhdistyksen 25-vuotisnäyttelyssä 1916. Ne olivat tarkoitetut Noormarkkuun puutavara-alalla toimineen A. Ahlström Osakeyhtiön 1914 valmistuneen pääkonttorin puistoon. Työt on signeerattu vuoteen 1920. Veistoksia ei kuitenkaan valettu ja pystytetty, ehkä sota- ja lama-ajan takia. Ne jäivät vuosikymmeniksi pääkonttorin vintille, josta ne 1970-luvulla siirrettiin Emil Cedercreutzin museoon. Tukkipoika pystytettiin Heinolaan 2000 ja Puunkaatoon Kajaaniin 2005.

Pidän enemmän tästä "tukkipojasta", joka seisoo vanhan maahengen temppelin tuntumassa Harjavallassa. 

Sirkushevonen.  Museon portin lähellä

Arcum tendit Apollo (1917) 
Paroonintörmällä, museon veistospuistossa

Taustaa: 
Taiteiden suojelujumalaa Apolloa esittävän veistoksen Arcum tendit Apollo eli Apollo jännittää joustaan, Emil Cedercreutz suunnitteli alun perin kirjailija Aleksis Kiven muistomerkiksi ja osallistui sillä myös muistomerkistä järjestettyyn yleiseen kilpailuun 1920-luvulla.

Monien vaiheiden jälkeen patsastoimikunta tilasi Aleksis Kiven muistomerkin kuvanveistäjä Wäinö Aaltoselta ja kansalliskirjailijan näköispatsas pystytettiin Kansallisteatterin eteen Rautatientorille 1939. Joustansa jännittävä Apollo-veistos säilyi kipsinä Harjavallassa Emil Cedercreutzin museon kokoelmissa, kunnes Emil Cedercreutzin säätiö valatti sen pronssiin ja lahjoitti Helsingin kaupungille. Veistos sijoitettiin lahjoittajien toivomuksesta lähelle Satakuntataloa ja paljastettiin Lastenlehdon puistossa, Kampissa 2001.

Työn jälkeen.  Museon veistospuistossa

Harjavallan sankarihautausmaalla. Taustalla Harjavallan kirjasto

Itkevä tyttö.
Liisanpuiston (Malminpään kansakoulu - tipula- winnova- tiesmikä-eeveeveekoo) sisäpihalla

Harjavallan uimahallin nurkalla - sen uuden ja hienon

Cedercreutzin museolla. Taustalla Työn jälkeen   -  ja  paroninlahden maisema

Muita veistoksia ja muistomerkkejä "patsasalbumissani",  Face Book-sivullani  (jos linkki suostuu toimimaan)

Aurinkolähde

Vuoden 2018 asuntomessut järjestettiin Porissa, Karjarannan alueella.
Sen länsi päähän valmistui samalla Mirja Vallinojan suunnittelema videoteos-suihkulähde: Aurinkolähde. Sen vedenkierrosta vastaava pumppu tai jokin muu lakkasi toimimasta loppukesällä 2018, jonka jälkeen teos on ollut ilman vettä, yhtä yritystä lukuunottamatta.

Toissapäivänä (13.10.2020) alkoi someen tippua kuvia toiminnassa olevasta lähteestä. Minä pyöräilemään paikalle, ja dronea ilmaan. Kuva hieman erilaisesta kulmasta. 

Ja video Youtubeen

Halusin uusintakuvan näkymästä jonka tallensin asuntomessujen aikaan.
Tämä "tänään" . . . 

 . . .  ja tämä heinäkuussa 2018

Marraskuussa 2018

elokuussa 2019 . . .  vesi altaassa, mutta ei suihkuna

Lokakuisena iltana 2019

Uudelleen, illan hämärryttyä  (15.10.2020 )

Taustalla Niittäjänsilta (jolla myös ihminen, kun tarkemmin katsoo)

Kuvasin videonkin, videokameralla. Mutta en laittanut sitä Youtubeen. Mutta omalle Facebook-seinälleni laitoin. Se näkynee ainakin siinä tapauksessa että on kirjautuneena Facebook:iin,
tässä linkissä

Lähteet:

• Cedercreutz , E., 1939. Yksinäisyyttä ja ihmisvilinää.
• Kava, R., 1994. Emil Cedercreutz – Satakunnan eurooppalainen.
• Emil Cedercreutzin museo- ja kulttuurikeskuksen arkistot ja henkilökunta.
• https://www.harjavalta.fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/museo/emil-cedercreutzin-elamantyo-ja-museo/emil-cedercreutzin-veistoksista/
• Kuvat: omien kuvieni arkisto