Tätä sunnuntaita jonka aamu nyt kirjoitusta aloittaessani on, sanotaan palmusunnuntaiksi. Kun kansalaiset levittivät palmun oksia, vai lehtiäkö - lehviäkö ne olivat, kadulle tai tielle jota Jeesus niminen radikaalihenkiö ratsasti asilla Jerusalemiin.
Aloitukseksi ja otsikoksi se heräsi mielessäni ja sai kirjoittamaan tätä, kun jossain somessa väittelevät milloin virvotaan, mistä virpomisvitsa on saanut tarkoituksensa. Niistä palmunlehvistäkö vai jostain aivan muusta perinteestä jonka kirkko on ominut.
Pääsiäinen on viikon kuluttua. Edessä on viikko jota kutsutaan hiljaiseksi viikoksi, piinaviikoksi. Paaston aika alkaa olla loppusuoralla. Postiluukusta putosi pari päivää sitten kirkkosanomat- niminen lehti, jonka peräti selailin läpi. Pysähdyin pääkirjoitukseen, jossa pappi kertoi tuosta alkamassa olevasta viikosta. Sanoi ja sanoo sen olevan syvän paaston aika. Paaston ajan viimeinen viikko, josta päästään tai pääsevät pääsiäisenä. Pääsemisestä lienee pääsiäinen saanut nimityksensä.
Pääsiäinen on kristikunnan merkityksellisin juhla. Jopa joulua tärkeämpi, varsinkin ortodokseilla.
Henkilökohtaisesti se ei ole koskaan ollut itselleni niin tärkeä tai merkityksellinen, ellei kevään todellista alkamista oteta lukuun.
Voisihan tuosta jorista paljonkin, muistella menneitä ja taivastella tulevia. Otin nyt pintapuolisesti puheeksi, kun asia on ajankohtainen ja ihan mukavaa vuodenaikaakin. Kaikki hyvä ja mukava on edessä ja tulossa. Kevät ja kesä.
Torilavalle on ilmestynyt pääsiäissomistusta. Lisää varmaan tulossa. Mene ja näe. Variskin.
Kiitos positiivisesta palautteesta, jota olen saanut kuvieni luonteesta.
Kuva 22.3.2024
Vihattuja skuutteja siististi rivissä. Käyttöön otettuja ja käytössä olleita on jo pitkin kaupunkia ja sen pyöräteitä. Pystyssä ja kumoon potkittuina. Niin kauan kun jossain alikulussa ei ole keskellä väylää poikittain, eivät ne minua häiritse.
Filmikuvia, katukuvaa ja tekniikkaa
Tekoälyllä irstailusta on tullut minulle ajankulua ja huvia. Kuvaa voi sen avulla parannella tarpeen tai halun mukaan asiallisestikin mutta sen voi laittaa laittamaan kuvan överiksikin, tähän tapaan. Kuvaparin toinen on filmiltä skannattu alkuperäinen, ja toinen "tappiin" muljattu tekoäly. Elleivät sekaisin menneet tekstit paljastaisi sitä heti, voisi se olla trendikäs kännykkäkuva, joka on filtteröity trendikkääksi. Olkaa tarkkana. Kuvat valehtelevat enemmän kuin tuhat sanaa.
PAM- liitto piti kahvitarjoilua eetunaukiolla. Jostain mistä lie syystä. Aamupäivällä vähän aikaa viime keskiviikkona. Olin kaupungilla vähän yli kaksi tuntia. Yhden maissa he olivat jo kadonneet katukuvasta. Kun vilkkaampi aika oli.
Fomapan 400, Eos 5 (ei D) rodinalständi 1h.
Rytin patsas puistojen risteyksessä on ollut ennennkin okularissani. Tämä täytyi ottaa täydellä aukolla ja katsoa, uskooko kamera käskyäni. Uskoi.
Kevään kynnyksellä heräävät lehden tekstiviestipalstalla kevätaiheet. Maauimalan äijäpenkki on vuosia sitten mennyttä aikaa, mutta lippisäijät kahviloissa vasta alussa. Jatkoa tulee taas seuraamaan, ja seuraan sitä huvittuneena.
Näillä äijillä ei ollut lippiksiä. Terasseilla heitä jo näkee, mutta enemmän pipoineen kuin lippiksineen. On vielä viileää ja viimakin käy. Äkkiä laskien tiedän ainakin neljä terassia tai kahvilaa joihin en jalallani astu. Olen introvertti ja sulkeutunut persoona. Äijiä vastaan minulla ei mitään ole. Saavathan he olla sosiaalisia. Kukin tavallaan.
Sähköliikkeellä on pitkä loppuunmyynti. Lonkalta "ammuttu" kuva, kun en kehdannut oikein tähtäillä.
Vakiintunut kohteeni Mikonkadun ja Eteläpuiston kulmatontilla, entisen Mustikan talon kohdalla nytkin. SKiB:n kampus- kulttuuritalon rakennustyömaa pitää tallentaa, kun nurkille tai lähistölle sattuu. Flmille....
. . . ja varmuuden vuoksi myös puhelin-digidokumentiksi, kun filmikuvauksessa voi moni asia mennä pieleen. Mikäs on kuvia räpsiessä vaikka kuinka, mutta kehitysvaiheessa voi jäädä kuvat jostain syystä (omasta) saamatta.
Teen filmikuvista digikuvia skannerilla, mutta uudelleen ja uudelleen kokeilen myös kameralla digitointia, reproamista. Pieni valopöydän virkaa tekevä kirkasvalolamppuni alkaa olla vanha ja välkkyvä. Päässäni välähti ajatus, että olisiko puhelimeen saatavissa sille korvaavaa sovellusta. Googleplay:sta löytyi useampikin "light box". Niistä yksi kokeuiluun ja nega puhelimen näytölle.
Valon tai näytön värin voi valita monesta.
Kuva photarilla positiivista negatiiviksi, eli kuvattu negatiivi positiiviksi. Puhelimen näyttö ja käyttämäni ohjelma on ihan kohtuullinen. Mutta käyttämäni kameran objektiivi ei ollut kunnollinen. En tosin paneutunut tekemiseen täystehoisesti, vaan räpsein menemään käsivaralla ja isolla isolla.
Linssi oli loittorenkaan kanssa rungossa. Niin kauan kun skannerini on hengissä on "kaikki hyvin".
mutta aina pitää kokeilla jotain.
Parin kuukauden kuluttua tulee kuluneeksi vuosi siitä, kun palasin filmikuvauksen pariin ja ostin filmikameran jonka ajattelin riittävän haluuni kuvata filmile. Ei riittänyt. Nyt niitä on kertynyt 11. Pari on mennyt roskiin, kun toimimattomia en säilö.
Ympyrä sulkeutuu- ajatus pomppasi päähäni, ja latasin nyt filmin kameraan joka oli vuosi sitten toukokuussa ensimmäinen. Ainoaksi ajattelemani. Jos kuvaisi seuraavat rullat järjestyksessä, kameroilla jotka olen vuoden aikana hankkinut. Yhdellä vaativalla en ole vielä kuvannut ensimmäistäkään.
Usean metrifilmikelalta ladatun fomapanin jälkeen latasin kameraan tehdasladatun ilforfin. 36 kuvaa, alle 20 pätkien sijaan. Sillä eteenpäin, huhtikuun vaihteeseen useamman rupeaman verran. Ei kerralla täyteen, mutta ei pääsiäistä ja vappua samalle rullalle.
Kuva filmitilanteesta muistiin. Joukossa erikoisfilmejäkin, joiden kanssa täytyy vähän funteerata ennen kun lataa kameraan - mihin kameraan, ja mihin lähteä niitä täyttämään. Kesällä sitten, kun on valoa paljon ja aurinko korkeammalla.
Pyrin pitämään enempien kameroiden, linssien, ja muun vastaavan tavaran hankinnan jäissä. Kun sitä on tarpeeksi ja tarpeeseen tarpeeksi. Valotusmittari löytyy puhelimesta, mutta tuollainen etäisyysmittari on ollut pohdinnan alla. Huutonetistä löytyi sopiva. Tomiiko siinä tarkoituksessa jota ajattelen, jää nähtäväksi. Ilmankin pärjää, mutta onpa jotain ihmeteltävää ja vertailtavaa.
Joisakin kameroissani ei ole etsintä jossa tarkentaa, tai leikkokuvaa jolla tarkentaa. Etäisyys pitää arvioida, tai kuvata aukolla 11 tai 16. Hyperfokaalisesti.
Hyvää palmusunnuntaita, pääsiäisenalusta ja mitä kaikkea.
Porissa: 24.3.2024
..
