Naakat eivät katso kelloa. Ne kokoontuvat pihakuuseen, aamupalaveriinsa joka aamu samaan aikaan. Näin myöhäissyksystä alkaen
Tänään on taas se päivä kun monet noituvat päivä- ja nukkumarytminsä pilaamista. Kun EU tai joku Suomen hallitus tai muu muu ei olekaan vielä lopettanut kellonaikojen rukkaamista tai rukkauttamista keväin-syksyin tunnilla juhannuksen suuntaan. Kelloja ei tarvitse siirtää, mutta aikaa täytyy muuttaa.
Monissa tapauksissa ne tekevät sen itse, automaattisesti.
Olen kirjoittanut aiheesta varmaan jo moneen kertaan. Aihe on kulunut, mutta joka kerta toistuva kun on sosiaaliset mediat, uutislähetykset, ja lööppilehdistö joka kirkuu joka vuosi kahteen kertaan nukkumisen häiriytymisestä ja muusta sellaisesta mikä voi liittyä ajan muutokseen tunnilla suuntaan jos toiseenkin.
Sen ymmärtää jos on sairautta tai muuta mihin se vaikuttaa konkreettisesti. Sekin on joskus ottanut aivoon, kun vuorotyöelämässä sattui usein kohdalle yövuoro näin normaaliaikaan siirryttäessa ja kello olikin aamuyöllä uudelleen suden hetki. Koiravahti kahteen kertaan. aamuneljän kahvitaukokin kahteen kertaan.
En muista kenenkään koskaan tulleen tuntia etuajassa töihin, mutta poikkeuksetta joku tai useampikin tuli keväällä päästämään yövuorosta tuntia myöhemmin pois. Jos sellainen ihme sattui että oli yövuorossa kesäaikaan siirryttäessä. Se oli harvinaista. Yleensä vuorolistassa luki siinä tapauksessa A.
Vuonna 2020, kesäkuun esnimmäisenä päivänä minusta tuli joutomies. Joutava, tuottamaton.
Sen jälkeen ei ole tarvinnut murehtia kellon ajasta, kun on ollut aika laittaa se kesä- tai normaaliaikaan jota talviajaksikin sanotaan.
Vakiintunut käytäntöni ja tapani on laittaa kellot jotka eivät automimaattisesti sitä tee, uuteen aikaan joskus ajansiirtopäivän loppupuolella jos silloinkaan. Mutta jos seuraavana päivänä on meno maitokauppaan ja mennään bussilla, täytyy seinäkellokin liipata kohdalleen.
Kun olen 90% aamuvirkku ihminen, otin tänä aamuna tämän kuvan. Etualan turkoosinsininen osittaisella älyllä varustettu kello on laukannut aamuyöllä itse oikeaan aikaan. Taaempi Suunto ei osaa, ja elää vielä kesäajassa.
Havahtuessani hereille, yöpöydällä näkyi punaiset numerot 5:00. Mitään ajattelematta nousin ylös ja kahvinlaittoon, vaikka kello oli "oikeasti vasta " 4.
Illalla saattaa vähän ihmetellä, kun olisi sänkyyn valmis jo vaikka kello on 21:22. Odotellako siinä sitten tunti, että menee oikeaan aikaan nukkumaan, vai mennäkö heti. Ja jatkaa aamuneljältä heräämistä.
Joutomiehet ja muut eläkeläiset tapaavat olla aamuvirkkuja. Vaikka työelämäaikanaan ovat olleet silmät kourassa vielä 3 tuntia myöhemmin. Kukin olkoon oma itsensä. Aamuhetki kullan kallis. Eikä illanvirkkuus ja aamuntorkkuus tapana taloa hävitä. Niin kuin on lausuttu.
Mitä on näkynyt taas menneellä viikolla - mitä pähkäillyt
Kulttuuritalo rakentuu Eteläpuiston ja Mikonkadun kulmassa. SKiB- yhdistyksen ja säätiön toimesta. Olen kuvaillut sitä puistosta käsin aika monta kertaa, mutta en tästä vastakkaisesta; mikon- ja otavankadun kulmasta puistoon päin.
Jonkin verran arvostamani säätiön johkaantuminen Pori Jatsin perusteilla olevan osakeyhtiön osakkaaksi minua hiukan ihmetyttää, mutta heillä on siinä varmaankin jokin intressi. Se saattaa liittyä tulevan kulttuuritalon johonkn tilaankin. Mene ja tiedä, jos pysyn tolpillani ja näen senkin ajan.
Osuuuskauppakin menee tulevan yhtiön osakkaaksi, ja joku Korsisäätiö jonka taustoja tai tarkoitusta en ole viitsinyt itselleni selvittää. Kas kun ei jääkiekkoyhdistyskin, myymään nakkimukeja ja kaljaa.
Olin liikkeellä oikeastaan tubettajien suosiman kameran kanssa. Se osaa ottaa panoraamoja automaattisesti. 9 kuvaa sinne sun tänne gimbaaliaan pyöritellen, ja yhdistää ne itse yhdeksi kuvaksi joka saattaa olla mikä sattuu tulemaan. Ja yleensä tulee mitä sattuu. Kuvakoko on liian pieniresoluutioinen, ollakseen käyttökelpoinen.
Ensimmäinen kuva otavankadun kulmasta on otettu ilman panorointia. Tämä toinen lähinnä vitsiä tavoitellen ja huvin vuoksi. Seuraava kuva on yksi yhdeksästä, jossa paljastuu tämän autopanoraaman tempaus. Kun tätä toista katsoo tarkemmin.
Menin reissuni aluksi katsomaan ja ikuistamaan Ainonpuiston valmistunutta maisemaremonttia. Ainonpuisto on Sampolassa, ja siinä on Sampolan monumentti joka pystytettiin ennen ensimmäistäkään kerrostaloa. Joskus 70-luvulla.
Kameran automaatio toimi tässä tapauksessa paremmin. Mutta koksin panoraaman sen ottamista täysresoluutioisista yksittäiskuvista . Tekoälysudilla olisi voinut pyyhkäsitä tuon varjoni pois. Mutta sopii se tuohon jotenkin, joten annoin olla. Päivämäärä näillä kuvilla on 24.10.2024
Kuvasin - ikuistin tälläkin kertaa; moneen kertaan erilaisissa ajankohtaisissa somisteissa kuvaamani puhelinkopin. Sen somistus on ollut jo hetken aikaa tuollainen. Tarkoitan kopin sisustusta, en skuuttia. Ensi viikolla on Halloween. Pitääkö tuota käydä katsomassa, oteteaanko se siinä huomioon. Melkein toivoisin ettei.
Halloween on lokakuun viimeinen päivä. Pian alkavan viikon torstai. Sitä vietetään varsinkin "jenkeissä". Mutta kauppiaat ovat Suomessa älynneet sen. Somessa joku intoili viettävänsä sitä koko lokakuun. Joku sekoittaa sen suomalaiseen pyhäinpäivään joka on marraskuussa ensimmäisenä viikonloppuna. Kun se on jenkeissä pyhäinpäivän aatto. Pyhäinmiesten päivästä ei enää pidä puhua. Se on menneen ajan puhekieltä joka ei enää ole ollenkaan korrektia.
En pidä halloweeniin liittyvästä rekvisiitasta jollaista näin netissä. Joku oli tehnyt nurmikolle ikään kuin haudan, josta luuranko nousi maan pinnalle. Miettikööt kukin miltä se tuntuu jos on menettänyt omaisensa, tuttunsa tai jonkun muun läheisen. Tai on itse lähestymässä niitä aikoja kun päätyy mullan alle tai tuhkana johonkin.
Taidetta ja kulinaaria
Olen oppinut ja tottunut pitämään tätä teoksen luonnoksena.
Juttu on mikä on. Lehdestä pöllitty kuvakaappaus.
Postikorttikokoelmassani on pari korttia symposiumista. Tämä on se lopullisena versiona pitämäni. On olemassa kolmaskin versio, mutta en ihan heti löytänyt siitä kuvaa.
Pitää mennä varastoon, ja penkoa korttikansiota. Se on ollut siellä kaupunkiin muutostani saakka.
Pöhinää pönttöön, tai pöntössä
Pistettiin kokeeksi "pöhöttimeen" (Airfryer). 20 minuuttia 200°. Ei esilämmitystä. Reikiä makkaraan ettei räjähdä. Ei räjähtänyt, eikä kaivannut tavanomaisia lisukkeita tai maustamista kuten uunissa valmistaessa. Älkää laittako vettä fryeriin!
Laukkamakkara on kohtuuhintaista. Samoin toinen herkku; porsaan kielet.
Mutta makrilli! Savusellainen kokonainen. Osuuskaupan palvelutiskissä bongasin. 25 euroa kilo!
Ei se konkurssiin johda, kun harva sitä koko kiloa ostaa. Mutta on se älytön hinta.
Ja enemmän saisi sitä olla tarjolla. Mutta syödään vaan norjankassilohta. Hyvää sekin on. Graavi.
Porissa: 27.10.2024 - 6:40 normaaliaikaa
....