Tietoa ja asioita joila ei tee mitään

 Vai tekeekö sittenkin. Tiedot joilla ei "tee mitään" jokapäiväisessä elämässä kutsutaan triviaaliksi. Se on triviaalia, kuten koulussa pänttämäni yhtälömatematiikka: x+y=z tai jotain mikä ei päähäni koskaan mennyt. Pari kertaa elämän varrella olen kohdannut tilanteen jossa sitä ajattelumaailmaa olisi tarvinut, mutta onnistuin kiertämään tai soveltamaan käsittämättömän tilanteen jollakin muulla tavalla. Kuten murtolukujen jakolaskut ilman laskinta lähihoitajakoulun lääkelaskutenteissä. Läpäisin nekin.

Mutta mitä jaaritusta tuo nyt oli.
Loppuviikko toi postin muodossa minulle nipun vanhoja negatiiveja. Peräisin 60-luvulta, pääkaupunkiseudulta. Selasin aivan satunnaisesti netin kauppamaailmaa ja  laitoin hakusanaksi ensin dioja, sitten vanhoja valokuvia, ja lopulta negatiiveja. Kaksi ensimmäistäkin tuottivat niinsanotusti osumia, mutta en innostunut. Mutta negatiivi- hakusana tuotti innostuksen ja laitoin "tilauksen menemään".

Hinta oli nimellinen. Postikulu oli suunnilleen sama kuin ostokulukin. Kirje painoi parisataa grammaa. Negatiiveja oli ja on mukava määrä. Oletan myyjätahon löytäneen ne pesänselvityksen yhteydessä. Ne ovat kuuluneet valookuvausta harrastaneelle, mutta ei ammatikseen kuvanneelle henkilölle. Ilmoituksessa kertoi että "kuvat" ovat pilaantuneita. Eivät olleet. Negatiivit ovat säilyneet melko hyvässä kunnossa, kun filmit on kehitetty ja varsinkin pesty valokuvausliikkeessä arkistokelpoisiksi asti.
Z- tai vähintään y-sukupolven edustajat eivät välttämättä tiedä että on olemassa negatiiveja. Saattavat luulla että pienet valokuvat ovat ajan saatossa menneet pilalle; muuttuneet kummallisen näköisiksi- joita kutsutaan negatiiveiksi.

Mutta nyt kuviin, ja mitä niistä seurasi: Tietoa jolla ei tee mitään

Tämä kuva pisti silmääni, 180 ruudun joukosta  jotka kuvasin kameralla valopöydällä. Sillä tavalla digitoituja kuvia sanotaan reprokuviksi. Tuollainen määrä on kätevä räpsiä ensin kameralla, käydä kuvat läpi ja laittaa sitten kiinnostavimmat skanneriin joka on hitaampi tapa tehdä analogiasta digitaalista.
Skanneri antaa varsinkin kinofilmeistä parempaa jälkeä, mutta isompia ruutukokoja digitoidessa repro tuottaa jotenkin mukavampaa jälkeä. Niin nytkin tekemissäni. Viimeisen päälle en alkanut tekemään, kun ennen muuta kyseeseen tuli dokumenttiarvo. 

Dan Ward - tuon kuvan yläosassa näkyvä neonvalomainos. Muut mainostekstit  ovat  kuvan ulkopuolella.  Jämähdin tapani mukaan tuohon tekstiin, ja homma rönsyili paikan selvittämiseen.
Nimi hakukoneeseen, ja myöhemmin finna-hakuun. Kun välissä googlen kartta / katunäkymiä, eri osoitteiden selvittämiseksi.

Heikki Havas on ottanut kuvan, ja Helsingin Kaupunginmuseo digitoinut sen meidän nähtäväksemme. Kuvaa saa käyttää ei-kaupallisiin terkoituksiin, kun mainitsee nuo asiat tai tiedot julkaistessaan.
Kuva on Eteläesplanadi 22:sta. Jossa sijaitsi Bensowin liiketalo. Palatsiksikin kutsuttu. Enkä ihmettele että on kutsuttu, kun katsoin sen sisätiloista otettuja kuvia. Mutta se on oma lukunsa.

Oletin ensin aloituskuvan paikaksi Tapiolan puutarhakaupungin. Mutta olin väärässä.
Dan Ward oli kukkakauppias. Kuuluisa uraauurtava sellainen.

Kukkakaupasta löytyi osoite kuvalle, ja paljon muuta joka tässä kopiona:
"Dan Ward perusti ensimmäisen kukkakauppansa v. 1909 Aleksanterinkatu 9:ään, josta se muutti vuonna 1916 Aleksanterinkatu 48:ään. Tämä myymälä siirtyi myöhemmin Dan Wardin vaimolle ja toimi pitkään Ella Wardin nimellä. Vuonna 1920 Dan Ward osti veljeltään Eteläesplanaadin kukkakaupan. Seuraavalla vuosikymmenellä Dan Wardin liikenimestä tuli käsite, kun hän ensin avasi uuden kukkamyymälän juuri valmistuneessa lasipalatsissa Heikinkadulla (Mannerheimintiellä) ja myöhemmin Bensowin liikepalatsin valmistuttua suuren myymälän Eteläesplanadilla. Tämä myymälä toimi 1980-luvun lopulle saakka kunnes joutui muuttamaan Lasipalatsiin."

Muutama satunnainen kuva lisää - vähemmällä selityksellä mutta tietoa lisäten

Finnairin Caravelle. Ei se super vaan aikaisempi. Malmin tai Seutulan kentällä. En tiedä - vielä.

a

Convair Metropolitan

Puijon torni. Ei se nykyinen vaan vanhempi.

Tämänhan tuntee kaikki. Ei ole vappu eikä jääkiekkokisojen jälkimaininkeja.

Helsinki, Hakaniementori. Korkein iso talo taustalla Elannon talo. Oikealla näkyy Hakaniemen kauppahallin kulmaa.

Tampere Hämeenpuisto. Emil Wikströmin hieno veistoskokonaisuus ja suihkulähde Hämeenkalliolla.
Kuvakulma erilainen kuin googlaamissani. Jatkan selvittelyä. Siihenhän nämä minulla johtavat.
Tuo olisi hieno uudelleen, jälleenkuvat digivärille tai jopa filmille itsekin.

Kysyin majakasta Majakkaseuran FB-sivulla, kun en ollut varma löytmieni kuvien perusteella. Se on Russarö. IT-tykillä opettelivat kuulemma suorasuuntaistakin ammuntaa merimaaliin. Kuva herätti kiinnostusta, innostustakin. Ja keskustelu taitaa jatkua edelleen.

Leipää ja sirkushuveja. Ennen ja tänään

Suomen tivoli tarjosi sirkushuveiksi kutsuttua viihdettä leivän elättämille kansalaisille. Vaikka nykyWoketus ja rasistiksi nimittelyn uhka on olemassa, laitoin silti tämän mainion ajankuvan. Eletään siis 60-luvun luulisin alkupuolta ja tivolin vetonaula tai sisäänheittäjä herättää huomion.
Haltuuni saamissani negatiiveissa tuolta ajalta ja aikaisemmaltakin, on kuvattu vastaavia poppamiehiä ja hottentotteja. Ja muita taivastelun aiheita.
Voiko sanaa poppamies tai hottentotti nykyaikana sanoa tai kirjoittaa. Teen niin kuitenkin. Ilman sitä miksi sitä kutsutaan.

Ajankohtainen kuva. Tasapainottamaan julkaisuni triviaalia aihetta.
Porin päivä tarjosi nykyajan sirkushuvia ja leipääkin. Tänä vuonna ennakkomarkkinointi tapahtumasta painottui valeporilaisiin, joita lukuisa määrä porilaisia ravintoloita lanseerasi nautittavaksi tiloissaan. Ja siinä samalla tietenkin muutakin virvoiketta.
En  lämmennyt tapahtumalle tänä vuonna. Kukin viettäköön mitäkin tapahtumaa tai tapausta aivan miten tykkää. Mutta nyt ei uponnut. Porinpäivä muuntautuu ajan mukaan ja ajan mukaiseksi. Perinteitä noudatetaan ja uusia luodaan.
Otin vain yhden kuvan, odottaessamme linja autoa kujettavaksi pois keskustan väenpaljoudesta.
En laita sitä valokuvauskilpailuun, jollainen tuli somessa vastaan.
Hetken ajattelin, kun vanhojakin olisi voinut pistää, mutta palkintoa katsoessani hokssin että se taitaa olla pienemmälle piirille.
Pääpalkintona oli tai on Porin Kameraseuran MUKI!

Pian alkavaa Lokakuuta.

Porissa: 29.9.2024

..