15.9.24

Ihmisiä on kuin muurahaisia

Luin uutisista menneellä viikolla, että A-kilta muuttaa, ja että Airion kulmaan tulee ravitsemusliike. Näin nopeasti muisteltuna nuo jäivät päälimäisinä mieleen. Tosin jatsi ehkä myydään ja ässät yhtiöitetään jotenkin. Ehkä. 

Airion kulmaan tulevan ravintolan englanninkielisenä trendikäs nimi jotenkin ärsyttää minua nyt, vaikka tuleekin sisältämään suomen kielisen Kalevin. Jossain hesuleissa se on ymmärrettävä, mutta tällaisessa pikkukylässä Bar & Kitchen.... Olkoon. 


A-killan muutto Vapaudenkadulta puistojen risteykseen herätti huomioni, kun lähihoitajakoulun ekskursio A-kiltaan on jäänyt lähtemättömästi mieleeni. Rautateihin liittyvät rakennukset ja muukin infrastruktuuri ovat myös mieenkiinnonkohteitani. Asemapäälikön talokin.


Äyrilä. Talo johon A-kilta muuttaa asemapäälikön talosta, Vapaudenkadulta. Talo jossa on toiminut englantilainen leikkikoulu. Talo josta otin kuvan, Pohjois- ja Länsipuiston kulmassa, marraskuussa 5 vuotta sitten.
Someen ladattuani sain tietää muutakin taloon liittyvää, mitä kaikkea siinä on toiminut vuosikymmenten varrella. 

Asemapäälikön talo Vapaudenkadulla. Taustalla vesitorni.



Ihmsistä

Jo vanha uutinen kertoi että Puuvillan kauppakeskuksessa 10 vuotta toiminut Picnic- kahvila lopettaa toimintansa siellä. Ei jatka vuokrasopimustaan. Tilalle tulee hampurilaispaikka - ravintola.
Käytiin puuvillassa ja nappasin pari kuvaa muuttuvasta näkymästä. Etsin kuvan jossa kahvila vielä paikallaan, ja tein kollaasin.
Rajasin juuri ottamani ajankohtaisen kuvan samansuuntaiseksi kuin puolisen vuotta sitten ottamani.
Tämän kirjoituksen otsikko syntyi kuvan aikaansaamasta somekommentoinnista, jossa päälimäisenä havaintona heräsi se ettei puuvillassa ole IHMISIÄ.
Kommentiksi laittamani rajaamaton kuva jossa on 20 ihmistä, tuon rajatun ulkopuolella, oli myöhäistä. Puuvillan maine on mennyttä ja elävöityminen mennyt perseelleen. Siellä ei ole IHMISIÄ.



Etsin toisen "vanhan" kuvan jossa esiintyy sama kahvila. Siinäkään ei ole IHMISIÄ. Mutta siihen on syynsä: Kuva on maaliskuulta 2021. Koronasulku kiivaimmillaan. Kahvilassa take-away. Vie pois. Itsesikin.
Kahvittelualue on rajattu liinoilla. Paikalla ei saanut nauttia, kahvia. Tarkemmin katsoessa kuvassa näkyy pari ihmistäkin. Joku tulossa kaupasta, kahvilan myyjä tiskin takana.


Nyt käydessämme, kauppaan mennessämme. Nappasin lennosta kuvan puhelimella. Se osui kohdalleen, käytettäväksi vertailukuvana korona-aikaiseen. Siinä näkyy ihmisiäkin. Mutta ei riittävästi, jotta elävöitymisen tai elinvoimaisuuden kriteerit täyttyisivät.
Puuvillan tila ei ole keskusta-alueen kaltainen. Siellä on edelleen ihmisiä. Kuin muurahaisia. En ole mitannut, mutta kauppakeskuksen 200 käytävämetrillä ja kymmenissä liikkeissä heitä oli tuona arkisena aamupäivänäkin aivan taatusti. Satoja. Mutta riittääkö se, vaikkei hitä kaikkia yhtä aikaa sen esiintymislavan edustalle kerättäisi poseeraamaan . On heitä Yrjönkadulla ja torillakin. 


Puuvillassa oli jonkinlaista elämää. Parkkipaikka oli tuolloinkin melkein täynnä. Ja parkkitasoilla lisää. Kauppakeskuksessa on ruokakuppa, josta mennään ostamaan maitoa, makkaraa, leipää ja kalaa. Joskus monet jopa kaljaa. Alkokin on. Ja apteekki. Kun ihminen tarvitsee ruokaa kaappiinsa, hän menee kauppaan ja ostaa. Siinä mitään helvetin elämyksiä olla hakemassa. Eikä elävöittämässä jotain paikkaa.
Se siitä. Kiitos ja anteeksi, jälleen kerran.



Kaupunginsairaalan vanha pesula


Kuva samalta paikalta.



Kun rakennus oli aidattu romahdusvaaran vuoksi, purkua odottamaan.
Ja nyt viime viikolla, kun paikkaa viimeisteltiin tulevaksi parkipaikaksi. Nettikeskustelu joka on elämäni suolaa, oli surua siitä ettei henkilökunnallakaan ole parkkipaikkoja ja että tuo toisi siihen puutteeseen suuret parannukset.
Kun ottaa esiin vaikkapa google-kartan ja siitä imakuva päälle, katsooo kaupunginsairaalaa sopivalta korkeudelta niin näkee kuinka paljon siellä on parkkipaikkoja. Niitä on. Mutta tähän tulee jokunen lisää. Pääsee siitä kätevästi vaikka konttaamalla labraan.
Mitä tuohon purettuun pesulaan tulee, kun "kaikki kaunis puretaan". Mokoma röttelö  !



Ja muuta sellaista


Keskusaukion puiston valmistuttua vuorossa on parkkkipaikan parannustyö. Hulevesien ohjausta, pinnan uusiminen ja istutusta.


Koivulassa on salava jota suurempaa en ole nähnyt. Menin filmikameran kanssa, mutta otin diginäkin. Hyvä niin, kun filmikuva ei tällä kerralla onnistunut läheskään niin kuin olisin halunnut.


Eilen illalla auringonlaskun alkaessa oli parvekkeella näkymä joka pisti ottamaan kuvan järjestelmäkameralla. Siinä oli passeli linssi paikallaan, joten ehdin ottamaan kuvan sopivasti.


Tallentui sekä tavanomainen jiipeegeekuva, joka tuossa edellä.
Sen lisäksi kamerarunkkaajien suosima ainoaoikeaRAW, josta saa paremmin muokattua peukkumagneetin someen.
Olen jiipekin kannattaja, mutta tein nyt tämänkin. Perspektiiviä suoraan, ja parvekkeen katon nurkka pois. Ei tämäkään kuva valehtele.


Kiertokadulla 2014, jos oikein muistan kun en tarkista. Sateenkaaria ei ole tullut ikuistettua kameralla kuin nämä kaksi. Nyt ja tuolloin.
Tuolloin pistin kuvan Pekka Poudan ihmeteltäväksi, maikkarin sääkuvaksi. Erikoisen siitä teki se, että oli marras-joulukuun vaihde, jolloin tällaisen kokonaisen kaaren esiintyminen  ei kuulemma ole aivan tavallista. Se oli kuulemma jopa melko tavatonta. Tuplakaarikin.



Katua viikkarissa, siis viidennessäosassa, siis Itätullissa. Kuten haluatte sanoa. Vähäuusikatu, Lilla ny gatan, sanoi googlemaps jostain syystä. Sauna on palanut puolisen vuotta sitten. Kertoi uutinen jota en etsinyt. Harmi kun jäi ottamatta kuva paanakedon puolelta, siinä olisi ollut toisenlaista luonnetta.
Toisella kertaa sitten.



Jossakin tapauksissa tekoäly on oivallinen oikotie joihinkin tarkoituksiin. En mainitse että tässä julkaisussa on käytetty tekoälyä. Vaikka mainitseminen katsotaan eettisenä tarpeelliseksi vaatimukseksi.


Ortokromaatinen harmaasävymaailma. Punaisesta mustaa.  




Se salava filmillä. Kehite tai joku muu ei nyt  pelannut yhteen. Uusin sitten kun lehdet ovat varisseet ja räntää tulee taivaan täydeltä.



Porissa: 15.9.2024

..



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sinisiä hetkiä; lunta ja vettä

Maanantaihin vakiintunut blogipäivitykseni alkoi syntyä vaiheittain jo viime viikolla, mutta maanantaiksi se ei valmistunut julkaisukuntoon....