Kuvavirtaa ja kannanottoja

 Teenpä tässä niin, että laitan esiin ottamani 19 kuvaa  tähän satunnaisessa järjestyksessä. Kone saa arpoa miten ne sivulle lykkää.
Kirjoitan  kuvien alle, mistä niissä on kysymys. Olen laittanut blogin kuvaukseksi, että tämä on kuvapainotteinen päiväkirja laiskurin elämästä. Tässä viikko tai kymmenkunta päivää melkein sitä itseään. Mutta ensimmäinen keväältä. Ja varsinkin sitä itseään.

Kirjurinluodon ja sen areena-alueen taakse, areenan ja lumenkaatopaikan väliselle joutomaalle rakentui tai alkoi rakentua kirjurin leirintä- niminen alue. Toissapäivän lehdestä saattoi lukea että sen ensimmäinen sesonki ei ollut aivan odotetun vilkas. Mutta homma jatkuu. Tamperelaisella leirintäalueyrittäjällä on sopimus vuoden 2027 loppuun, ja optio lisävuosiin.
Porin kaupunki kohentaa aluetta muunmuassa kulkuväylien kiveyksillä ja muullakin elävöittämisellä.
Tänä vuonna kaupunki tukee infrastruktuurin kehitystä 200 000 eurolla, ja vuoden 2027 loppuun mennessä  1 000 000 eurolla.
Toivotan tampereen kaupungille onnea ja menestystä, verotulojen saamisen johdosta. En ole kauheasti tällaisista änkyröinyt, mutta nyt kyllä vähän närästää. Kun katsoo mitä kaikkea kurjistamista uutisoidaan. Mitä kaupungin päättäjät tekevät noin vaan. Ensi keväänä on kunnallisvaalit. En äänestä enää ikinä, missään vaaleissa.
Sillä ei ole mitään merkitystä tai vaikutusta mihinkään. 

Nyt muihin kuviin ja tunnelmiin

Muistiinpanokuva puhelimella filmikuvauksestani, jossa halusin katsoa miten punainen toistuu ortokromaattisella filmillä. Filmin erikoisus on se, ettei se "näe" punaista. Punaiset laueet sillä kuvatuissa kuvissa toistuvat miltei mustina. Miten tuon punaisen pyöräilykypärävalon kanssa. Sen näemme ensi numerossa, mikäli ja jos kuvaus ja sen jälkeiset työvaiheet onnistuvat edes jotenkin.

Toinen muistiinpano filmikuvauksesta. En viljele selfieitä, mutta tämän kerran. Peilistä otettuja omakuvia, selfieitä on netti ja some pullollaan. Niin video-  kuin valokuvina. Influenserit, nuo vaikuttajat kuvaavat tiktokkeihin ja instagrammeihin ennenmuuta itseään. Milloin missäkin valossa ja tarkoituksessa.
Hyvin yleistä on se, että tuijottavat niissä omakuvissaan omaa naamaansa puhelimiensa näytöillä. Aivan kuin ihaillakseen kuinka helvetin kauniita tai jotain, ovat. Olen ennen ajanlaskuni alkua saanut opin henkilökuvauksessa ja siitä sen että ihmisen kuvassa, potretissa on melkein aina hyvä olla katsekontakti.
Noissa influenssereiden kuvissa ja videoilla välittyy lähinnä itsensä ihailu. Mutta olkoon!
Ei tämmöinen setämies-boomeri mitään ymmärrä.

Menin eräälle internetin kaupantekosivustolle, ja laitoin hakusanaksi dioja. Ei osunut. Sitten vanhoja valokuvia. Ei kiinnostavia osumia. Lopuksi negatiiveja. Tein löydön ja ostin
Otin kuvakaappauksen myyjähenkilön ottamista kuvista, ja niistä yhden tähän. Tekijänoikeuksista piittaamatta. Hyi.
Tulossa on, kun posti suo ja jos suo, melko varmasti yli 50 vuotta vanhoja negatiiveja. Aivan arpapeliä, mitä ne sisältävät. Mutta sisälsivätpä mitä tahansa, kuvat ovat minun käytettävissäni. Niiden tekijänoikeussuoja-aika on umpeutunut. Kun tuskin teoksiksi katsottavista kuvista on kyse. Tai mistä sitä tietää enenn kun näkee.

Finstone-ilmiö talomme nurkalla nurmikolla. Kuuklatkaa tai pistäkää faseen haku.

SKiBin kulttuurikeskustyömaan torninosturi on purettu. Hejsan! Tästä tulee Fiini; lukee tuossa pressussa. Niin tulee. Kulttuurikeskus Fiini tulee olemaan sen nimi. Ja saattaa se varmaan muutenkin olla.

Alunperin kauppakeskus BePoppina tunnetuun, nykyään asiantuntijakeskus BePopiksi nimetty arkkitehtooninen ihmetys täyttää pyöreitä. Sen kunniaksi ja kuvapankkiaan kartuttamaan julistivat valokuvakilpailun, jossa on kaksi sarjaa. Toisen voittajan valinnasta vastaa arvovaltainen tuomaristo ja toinen toteutetaan peukutuskilpailuna. Suurimman peukutusmäärän voittaja saa liput Dingo-elokuvan ennakko- tai gaalanäytökseen, johon en onneksi pääse tai joudu. Olen joskus voittanut liput johonkin vastaavaan, mutta ne oli helppo myydä puskaradio- tai vaihtorikiryhmässä kyseiselle fanille.
Mutta  kun mukana on myös tuomaristomahdollisuus, menin ja otin pari kuvaa. Tylsyydestään huolimatta niillä saattaa olla pienen pieni mahdollisuus päästä vaikkapa varasijoille, ellei jury koostu peukuttavista iphone-filtterikuvaa arvostavista oletetuista.

Toinen kuva Bepopista, ettei pelkiksi seiniksi mene. Täydellä aukolla mijöö pehmeäksi ja kokki teräväksi. Junou.

Pistin edelliseen julkaisuuni kuvaparin rouheasta talosta, Vähäuusikadulta. Siinä ennenmuuta tekoälyn antamista mahdollisuuksista. Katsokaa se edellinen tästä.
Palasin talon nurkille, rantaan mennessäni. Ja otin kuvia talon toiselta puolelta, Paanakedonkadun laidalta.

Rannassa oli maantiekävelyn SM-kilpailut. Kuvia kertyi mutta ei niitä tässä enempää.

Päkintien alkuun on tehty joku tuollainen paikka. Kontti ja koppi. En tiedä tarkoitustaan, mutta seuraan tilanteen kehittymistä kun haen ärrältä maitoa ja tupakkia. Kuvassa esiintyy kaupungin juuri hankkima uusi tiehöylä, joilta tiekarhuiksikin kutsutaan. Niitä on kaupungin omistuksessa nyt neljä.

Tilasin ja sain fimiä ja kemikaalia filmikuvauksiin ja kehitykseen. Rulla ja kinoa. Näillä ja bulkissa jäljellä olevilla "pärjää" joulukuulle, ainakin.

Google-kääntäjällä saa käännöksiä myös kuvista. Siis niiden teksttiosista. Käännökset ovat vähän kömpelöjä, mutta asiat näkyvät. Piti varmistaa lähilinssin antama terävyysalue. Tämän julkaisun ensimmäisen kuvan esittämän kuvaustapahtuman ratkaisemiseksi.

Fiinin torninosturia purkavat.

Liinaharjan entisen vanhainkodin purkutyö on alkanut, sisätiloissa tehtävillä purkutöillä. Myöhhemmin rakennus pistetään maan tasalle. Tämä sen taustapuolelta.

Uusi pyörätelinemalli mahdollistaa lukitsemisen rungosta. Jolloin ei löydä lukitsemastaan  polkupyörästä pelkkää etupyörää jonka varas on jättänyt ja vienyt loput mennessään.
Nyt voi pitää pyöränsä ja varas vie vain rnkaan ja vanteen. Tässä tapauksessa myös kapan ja rattaat.

Puunaulanpuisto Karjarannassa. Pyörivät penkki-istuimet.

Ensimmäinen kuvani uudesta karhusta. Ennen kun paikalle tuli kontti ja koppi.

Se kamera jolla otin ne ortokuvat jotka ovat vielä latentteina filmillä, tätä kirjoittaessani.
Agfa Billy-Clack. Fimin ruutukoko 6 x 9 senttiä.

Kauden kasviksia. Ei kun Oktoberfest. Melkein voin sanoa että tämä on parasta vaaleaa laageria jota olen nauttinut. Harmi kun ei ympärivuotisesti myynnnissä. Mutta eihän se sitten olisi oktoberfest. Lokakuu on vasta tulossa.
6%.

Porissa: 25.9.2024

...