31.8.15

Satalinnan Paratiisi

 Satalinnan päärakennuksen "paraatipuolen" tiilifasadi. Päädyissä säilytetyt "makuusalit"


Harjavallassa, Satalinnan sairaalan tuntumassa kulkee Paratiisilehdon luontopolku. Se on saanut nimensä Paratiisista, joksi Satalinnan kulta-aikoina kutsuttiin sairaalan takamailla sijaitsevaa jokivarsilehtoa ja katajametsää.
Jokivarsilehto on nykyisin Natura- ja luonnonsuojelualuetta. Katajametsää monikaan tuskin muistaa. Sen maanomistaja hakkasi maan tasalle, ja raivasi kiireesti pellokseen ennen kun oli myöhäistä.




Jätän luontopolun puimisen ja kuvakerronnan sikseen. Se ei ole oleellista. Pari kuvaa Lammaistenlahden rannan "hiekkapankista", joka kuuluu oleellisena osana alueeseen kuitenkin laitoin tuohon malliksi.






Päärakennuksen tuntumassa sijaitsee Proffantaloksi nimetty huvilamainen suurehko kivirakennus, joka on aikoinaan toiminut ylilääkärin asuntona. Nykyisin sitä vuokrataan juhlakäyttöön. Olen alle 10-vuotiaana käynyt usein talossa;  siellä asui silloinen koulukaverini.


Ison talon pääsisäänkäynnin tuntumassa on Wäinö Aaltosen veistos: nuori tyttö tai jotain.
Luulin aina että se esittää Maila Talviota, joka 1920-luvulla taisi olla koko talon rakentamisen liikkeellepaneva voina. Muutaman muun Satakuntalaisen osakunnan puuhaihmisen ja professorin kanssa. Talolla on historiansa, jonka tunnen hyvin, mutta en ala tässä enempää selittämään.






Se puoli taloa, joka ensimmäisenä tulee näkyviin kun paikalle saavutaan mäntymetsän läpi.
Talo on ollut jo kauan vajaakäytöllä, kun sairaanhoitopiiri siirsi melkein kaiken toiminnan Poriin. Jäljellä on apuvälinelainaamo ja kuntoutusosasto. Sekä juuri alkanut toisenlainen käyttö: maahanmuuttajien tai pakolaisten, tai mitä sitten ovatkaan, vastaanottokeskuksena.

Taloa kaikkineen, maineen (120ha) ja mantuineen; 20 rakennusta ym. kaupattiin vuositolkulla, aluksi 5 000 000 euron hintaan. Mutta lopulta joku asioista perillä oleva bisnesryhmittymä osti sen reilulla miljoonalla, ja yllätys yllätys; vuokrasi osan talosta Suomen Punaiselle Ristille, joka laittoi siihen em. systeemin. Kannattavaa, kun on suhteet kunnossa ja kaukonäköisyyttä.
<tähän kohtaan huutonaurua>



Satalinnalla on omassa menneisyydessäni merkittävä osa. Äitini oli siellä töissä nelisenkymmentä vuotta. Asuin perheineni talon vuokra-asunnossa, kun esikoisemme meni kouluuun, aina siihen saakka kun kuopuksemme (en minä tiedä, ovatko nimitykset oikeita) oli aika mennä kouluun.Silloin muutettiin Nakkilaan.

Asuin samaa taloa toisenkin kerran, sen toisen pään kaksiossa, avioerottuani kevättalvella 2013. Sieltä sitten johkaannuin Poriin, nykyiseen asuinpaikkaani 2014 tammikuun lopulla.
Tämä viimeinen kuva on kesältä 2013.

Kaikki odottavat, että sanon jotain niistä pakolaisista ?
Minulla ei ole itse asiaan mitään mielipidettä. Se ei kertakaikkiaan kosketa tai kiinnosta minua pätkääkään! Ei sen puoleen kreikka tai suvaitsevaisuus tai yhteiskuntasopimuskaan. Poliitikot ovat niitä varten.
Mutta median, poliitikkojen, "suvakkien", rasistien, punikkien ja muiden skinien touhu minua osaksi ihmetyttää. Ketä se palvelee, paitsi median irtonumeromyyntiä, että kaikki tuutit toitottavat maahanmuuttoasiaa. Kaikki myyvät itseään.
Herää vihapuheita, ehkä suoranaista  mellakkaakin jossain vaiheessa.

Olen syntyperäinen, nuoruuteni ja hulluuteni Harjavallassa viettänyt harjavaltalainen. Tunnen sen pitäjän arvomaailman ja mielipideilmaston. En halua maalata piruja seinälle, mutta ei tarvita kummoisia ennustajan lahjoja: levottomaksi menee. Siellä ei siedetä mitä vaan. Ja yllytettynä .... 
no olkoon. Minulla ei ole kantaa aisaan.







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jouluvaloa ja lippukauppaa

 Marraskuu on aikaa jolloin harrastustoimintani hiljenee, harvenee tai muuttaa muotoaan uuden luomisen sijasta enemmän vanhojen kaiveuksi. N...