16 helmikuuta 2026

Mitä tapahtuu laskiaisena - ja tapahtui

Eilen oli laskiaissunnuntai, huomenna laskiaistiistai. Kumpi niistä, ja missä mielessä on niinsanotusti tärkeämpi. En tähän hätään tiedä enkä ala selvittämään. Laskiaisena laskeudutaan paastonaikaan joka päättyy pääsiäisenä. 
Nykyhenkilö syö laskiaisena laskiaispullaa ja laskettelee pulkalla menemään. Sillai kai. 

En paastoa, vaikka aihetta tai syytä olisi. Huominen laskiaistiistai on jollain tapaa merkittävä. Menen erikoislääkäriin. Endokrinologille, sisätautien poliklinikalle. Diabetekseni on rempallaan, kolesteroli taivaissa ja varsinkin triglyt kamalat. Lääkitystä määritellään varmaankin uudelleen. Sairaalaan, osastolle en suostu. Mutta tuskin ehdottaakaan sentään. 
Pitäisiköhän mainita lääkärille hoitotahdosta. Mille ja kenelle lääkärille. Viikon kuluttua on ylimääräinen lääkäri. Kysyin hyvinvointialueelta että mitä tehdään, kun minulle on varattu päällekäiset ajat. Kumoaako toinen toisen. Ei. 
Ensi viikolla pohditaan kipulääkitystä. Ja katsotaan että olisiko jopa reumapoli aiheellinen. Se on Raumalla. En mene ennen kun koivuissa on hiirenkorvaa. En aja pikateillä talvella. Minun ei enää tarvitse. 
 Tällä viikolla ilmeisesti statiineja ja sitä kuuluisaa diabeteslääkettä jonka ovat laihduttajat ostaneen aika ajoin loppuun. Suostunko statiineihin; kolesterooliläälkkeisiin. Aika näyttää. 

Sairaskertomus päättyy tähän. Se ei ole kuulunut tapoihini, mutta olkoon tämän kerran. Jos muutoin kaikonneet face"kaverit" ovat ajatelleet että paskaa se puhui kun viimeisen kerran nähtiin. Estin, blokkasin mokomat. Ja listalla on edelleen tilaa.
 

 

Mennäänpä nyt jo  kuviin. 


Tai aluksi video, youtubessa johon pääsee katsomaan isompaa ja parempaa,  kuvaan ilmestyvän logon kautta. Tämä eilinen laskiaisluistinbaana ja lintujen ruokintapaikka tallentui kokeeksi 4K resoluutiolla. Normaalisti ole kuvaillut 1080 FHD:na tai mitä lie. 
4K on turha, ellei katso valmista teosta ljollain 100 tuumaisella töllöllä. Pienempiin, pieniin näyttöihin riittää vanhanaikaisempikin. 




Kuvakaappaus sieltä YouTuben puolelta. Siinä näkyy videolaadun valitseminen. Tube voi näyttää videon oletuksena  jollain huonommalla laadulla,m kun meinaa että ihmiset käyttää edelleen lankapuhelinmodeemia. 


Yksi käytännöllinen hienous isolla resolla kuvatussa (4K) videossa on. Siitä saa melko hyviä kuvakaappauksia, melko isolla resoluutiolla.  Tämä on esimerkki. 
Vie tarvittaessa  "moottoriperiä" kuin pässiä narussa. 60 kuvaa sekunnissa

Vertailun vuoksi: kameralla otettu. 




Ristiriita risteyksissä





Kun Lemminkäisentien ylittää Väinönraitilta, tie vaihtuu Maljantieksi. On kuitenkin ilmestynyt uusi katuviitta, että väinönraitti jatkuu päkintien suuntaan. 




K
Ristiriita tai keskeneräisyys Päkintien päässä, uutta väinönraittia. Maljantien viitta on revitty liikennemerkistä. Mutta erään talon seinässä on edelleen Maljantien kyltti. Vanha ja kulunut.
Saivartelu päättyy tähän. 



Maisemakuvia



Tiilimäelle tulee uusi Kuumasairaala. Sille tehdään tilaa,purkamalla vanhoja. Tornitalo jää maisemaan.
Seuraan tilanteen kehittymistä.  



Sampolan pallo- tai jalkapallokenttä saa siirto-  tai tekonurmen. Sen pohjia on kaivettu monen koneen voimin jo pari viikkoa. Tulee varmaan hyvä. 



Käytiin Kallossa. Meri jäätyi tänä talvena. Tuulivoimalat pyörivät, vaikka muuta on väitetty ja sähkön hinta karannut. Tuon voi käsittää vitsinäkin. Mutta asia on vakava. 





Muuta hommattua





Dronelle nousu- ja varsinkin laskeutumisalusta. 



Puuvillassa on tuollainen.  Jatkan tiedon etsintää



Putkimittari näyttää pakkasta. Jota on riittänyt. Ei hirmu- mutta kuitenkin



Samoin uusi ja vanha sääasema. Tai tuo vanha on oikeastaan ulko- ja sisälämpömittari ja kello. 
Päivä on eri kuin edellisessä kuvassa. Sääaseman hommasin kosteusmittareiden vuoksi. Vanhallakin olisi pärjännyt muuten. Onhan siinä ilmapuntarikin. 

Tekstiin ilmestyi muutamia linkkejä, vaikken sellaisia tehnyt. Saatoin painaa vahingossa jotain uutta, minulle tuntematonta nappia. En kaikkia linkkejä poistanut, ja oikolukeminen saattoi muutenkin olla vähän sinne päin. Mutta olkoot. Ei ne ihan huonoja ole. 

Liukasta laskiaista



Porissa: 16.2.2026

...
 


01 helmikuuta 2026

Tammikuu meni - helmikuun avaus

 Kaikki näkee kalenterista mikä päivä nyt on. Sitä ei tarttisi julistaa blogin otsikkona tai aiheena. Mutta se on silti sen verran tärkeää että siitä päästään helmikuuhun joka ei ole niin ikävä kuin tammikuu jolla ei ole mitään virkaa. Ei paljoa helmikuullakaan, mutta on sekin jo jotain vuodentuloa ajatellen - hienosti ilmaistuna.  

Tänään on  Septuagesima- sunnuntai.  Aika harva tietää mitä se tarkoittaa tai merkitsee. Latinasta suomennettuna se on seitsemäskymmenes. Se on kaksi viikkoa ennen laskiaissunnuntaita ja yhdeksän viikkoa ennen pääsiäistä



Yhdessä tapahtumassa, ja ennenkokemattomassa paikassa



Teljäntorilla ja osin Promenadikeskuksessa järjestivät kaupunkimessut- nimisen tapahtumasarjan. 
Siihen kuului sen viimeisenä ja tammikuun viimeisenä päivänä kirppupori niminen tapahtuma Teljäntorilla. Mentiin katsomaan, ja samalla pääsi katsomaan pitkään suljettuna ollutta Sampotalon sisäpihaa. 
Kuoro esitti suosittuja ja tunnetttuja kappaleita, ei varsinaista kuoromusiikkia. Mutta voihan kuorokin esittää mitä musiikkia tai ääntä tahansa. Onhan miskuoro huuutajatkin. Tai on ollut.
He olivat Viikkarin veto ja veisu -  niminen. 


 



Sampotalon ovankahvaa jossa Lipsin logo. 
Lips oli jo kauan sitten tavaratalo. Nimi tuo mieleeni Aug Lipasasen. 
Jollen väärin muista niin sampotaloa kutsuttiin kuparitaloksikin. Tämä kahva ei kuitenkaan ole kuparia. 



Sampotalon tai tässä tapauksessa Teljäntorin sisäpihalla on aikoinaan ollut suihkulähde ja muistaakseni rullaportaatkin. Sisäänkäyntejä useisiin liikkeisiin. Kirpputoritapahtuma ja muuta tapahtumaa järjestettiin entisessä askarteluliike Sinooperin tiloissa. Sinooperi muutti aikoinaan Puuvillaan. Jossain vaiheessa sen nimi muuttui Taitavaksi. Siis Taitava-nimiseksi. Kun konkka tai joku järjestely siinä tapahtui. 



Mutta mitä ainetta nuo ovet sisäpihalta Teljäntoriin ovat. Eivät alumiinia ainakaan. 

-

Kaupunkiolohuoneella. Joku nukkuu sohvalla, tuolla kauempana. Kamerassa oli 10-20mm zoomi. 
Ehkä hyvä niin. 



Uusi verenpainemittari. Minulla oli lähete labraan, jonka jälkeen lääkäri. Puolivuotiskontrolli diabeteksesta ja muusta sellaisesta josta en paljoakaan välitä.
Käydessäni verikokeella, hoitaja keroi että sitten sydänfilmiin. Kun lääkäri pistänyt sinnekin lähetteen. 
Hyvä kun sanoi,  kun en itse sellaisesta tiennyt. 
Lääkäri joka minulle joskus syksyllä soitti, oli näitä 100 sanan suomen kielen sanavarastolla siunattuja maahanmuuttajia - lääkäreitä. Sillä ei pitäisi olla merkitystä. Mutta kyllä sillä on.


Koska rikos on jo vanhentunut:  


Uutisissa rääkyy lööppejä, kuinka 11 kertaa hoitajakutsun laittanut vanhus kuoli attendon hoivassa Espoossa. 
Minulla on kokemusta hoitoalalta jossa hoitaja ylpeili sillä ettei mennyt 10 kertaan hälyttäneen asukkaan vontia varmistamaan, kun se on tai oli hankala tai haastava asukki. 
Minä menin. Kun minäkin oli siellä oikein töissä ja yökkönäkin. 
Tiimipalaverissa olivat toiminnastani siinäkin tapauksessa näreissään. Mutta menin silti, kun puhelimeen tuli hälytys. Joka kerta ja aina. Kun kävin aluksi aika monta kertaa, hälytykset siitä huoneesta harvenivat järkevälle tasolla ainakin minun yövuoroissani. Hän oppi luottamaan. 
Vieläkin vituttaa jotkut natsihoitajat joita on joka ikisessä paikassa. Yksityissektorilla varsinkin. 



Ostin uudet langattomat. Heitin vanhat ja napit roskiin. Kun eivät toimineet eivätkä sopineet, korviinikaan. Eikä Ipadissa ole kuulokeliitäntää. Sellaista johdollista liitäntää. 
Mutta ovat nuo hyvät. Edullisetkin.
Paljon vastinetta rahalle. 


Josko tässä kuussa Fiiniin. Sekin on jo auki. 

Oikolukematta





Septuagesimana, Porissa: 1.2.2026

 

.. 

23 tammikuuta 2026

Perspektiiviä asioihin ja paikkoihin

 

 

Satasairaalaan rakennetaan merkittävä uudisrakennus: Kuumasairaala (kvg), jonka paikalta puretaan melko paljon vanhaa rakennuskantaa pois. Saatan seurailla tilanteen kehittymistä. Kuten ennenkin olen joitakin paikkoja seuraillut kameran kanssa. 

 

 

SKiB:in uusi kulturhuset Fiini on valmistunut ja siihen pääsee tutustumaan, juomaan leivoskahveja ja muuta  fiiniä.  Kuun lopussa on viralliset avajaiset ja avoimien ovien päivä, jolloin ilmeisesti pääsee opastetusti katsomaan tiloja jotka eivät tavallisesti ole niin avoimia. 
Menen kun menen, mutta menen varmasti. Sitten kun ensihumu on vaiennut ja mediapersoonat ja muut vaikuttajat ovat siirtyneet seuraavaan. 
Kuva on kolmen kuvan stäkki. Vähän tynnyriä, mutta olkoon. 



Perspektiiviharhaa

Karjalankadulla on pysäköintirajoituksia, merkittyinä liikennemerkkien lisäkilpiin. Ne kumoavat toisensa ja pysäköidä voi huoletta, kun asettaa kiekon ja siihen ajan oikein.
Niitä kuvaamaan, lehden artikkelin ajamana. 

Kuva tietysti someen. Ja herättäviä ihmetteleviä kommentteja. Joku tietysti vihjaili että valehtelen, eikä tuo mistään Karjalankadulta ole, kun horisontissa siintää ihan outoa taloa. 
Ihmettelin itsekin, mutta ennen kun ehdin katsomaan paikan päälle, sain vastauksen. Menin silti. 



Karjalankatu päättyy Asema-aukioon, haukutulle matkakeskukselle - linja-autoasemalle. 
Tässä kuvassa näkyy sinisellä pohjalla numero 7. Se on laituri jolla esimerkiksi citylinja pysähtyy. Se erottuu edellisessä liikennemerkkikuvassakin, kun tai jos tarkkaan katsoo.
Mennään vielä vähän matkaa. . . 




Matkakeskuksen yli  Ratalinnankadulle, jonka perällä on alkuperäinen Ratalinna, kuvassa vasemmalla. 
Ja kuvassa myös liikennemerkkikuvan horisontissa näkyvä mysteeri. Se on poliisiaseman matala osa. Laitoksen korkea osakin kuvassa, edelleen ilman miekkatunuusta. Mihin lie miekka viety olemaan. Oliko se liian väkivaltainen näinä hurskastelun aikoina. 

Ensimmäisen kuvan kaltaisia kuvia syntyy kun zoomaa tarpeeksi tai käyttää pitkää kiinteää objektiivia. Kuva jossa perpektiivi meni lyttyyn oli zoomilla, noin 400 millisellä otettu. Kamerassa on zoomausvaraa 1200 milliin asti. 

Taustaa tuolle liikennemerkkiasialle, Satakunnan Kansassa 4.1.2026

Autoliiton koulutuspäälikkö Vesalainen kertoo, että Karjalankadun tienvarsipaikat on ristiriitaisesti merkitty. Pysäköintimerkin lisäkilvistä 8–18 ja 10 h johtuen paikoilla on Vesalaisen mukaan mahdollisuus pysäköidä rajattomasti, jos hallituksen esitystä HE 17/2020 tulkitaan tarkasti:

”Kun enimmäisajan rajoitus tulee uudelleen voimaan esimerkiksi seuraavan vuorokauden puolella, edellisen aikarajoituksen aikana käytetty aika ei vähennä pysäköintiaikaa.”

Vesalaisen tulkinnan mukaan Karjalankadulla kymmenen tunnin laskenta käynnistyy seuraavana vuorokautena aina alusta ja täyttää siten molempien lisäkilpien ehdot, kunhan pysäköinnin alkamisaika on ilmoitettu oikein.

Hän kuitenkin muistuttaa, että viime kädessä lakia tulkitaan tapauskohtaisesti eri oikeusasteissa ja niissäkin näkemykset saattavat vaihdella.

”Sitkeästi kaupunki kuitenkin haluaa pitää mitään tarkoittamattomat merkit paikoillaan”



Muuta - nähtyä  ja uuden kuvauskohteen aloitus




Jauhopojat on toiminut Sirkustorilla jo jonkin aikaa. Sen kahvi ja pullatarjonta tuli kokeiltua. Ja kokeillaan melko  varmaan toisenkin kerran.
Näitä pienempiä leipomoja on hyvä kannattaa. Mutta ei ole pakko. 



Koskiskara oli minulle ennennäkemätön lintulaji. 
Mutta ei ole enää. Mentiin Noormarkkuun, myllykoskelle. Ajatuksena nähdä ehkä se tai niitä. Yksi näkyi.
Kuva on kaukaa ja sää suttuinen. Mutta en minä ainakaan enää mitään lintukuvausta vakavissani harrasta. Omin päin ennenkin kuvaillut. 


Rekisteriin



Vuoden 2021 jonkun kuun alussa astui voimaan asetus, että kaikki dronet joissa on kamera, on rekisteröitävä. Tai oikeammin niiden kanssa touhuavien on rekisteröidyttävä operaattoreiksi. 
Minä silloin paskat nakkasin mokomalle rahastukselle, vaikkei suuresta summasta ollut kyse. 
Mutta nyt jostain oikusta päätin rekisteröityä. 
En tullut synnintuntoon, mutta ehkä joku yleisönosaston höpöttäjä sai minut ajattelemaan asioita. 

Nyt on asianmukaiset numerot dronessa. Kun tulisi lennätysilmoja - ja motivaatiotakin. 


Se on pienikokoinen. Paino garaman alle rajan jonka ylittävillä operoivat joutuvat suorittamaan jonkun kurssin. Tälle riittää edellä kertomani. 




Hankin tämän mavic minin (Dji) toukokuussa 2020. Lentoa sillä on kertynyt hyvin vähän. Vaikka sen kuvanlaatu on kyllä hyvinkin kohtuullinen. Ehkä tänä vuonna innostun. 
Kuva toukokuulta 2020. Vertailuna aiemman droneni propelli. 
Näissä puhutaan propeleista. Veneissä ja laivoissa on potkurit. 





Päähäni johtui jostain Akuankan sarja jossa oli tai on tulikiven katku- nimien coctail. Kysyin tekoälyltä, missä. Mutta se puhui lööperiä. Niin on käynyt aivan viime ikoina muunkin tiedon kohdalla. 
Mutta ei se mitään. Muistimni syövereistä kaivettuani löysin etsimäni. Kun tilasin digi-ankan. Jossa on kaikki ilmestyneet lehdet ja taskukirjat. 
En halua kerätä hyllyyn täytettä, kun se menisi taas överiksi. Olen oikein tyytyväinen siihen että voin lukea ja tutkia näitä ruudulla. 
Tintti-albumit ovat eri juttu. Ne haluan fyysisinä.

Palaan kun on helmikuu. Ellei jotain ihan erityistä ilmene. 
 
 
Porissa: 23.1.2026
 
 

10 tammikuuta 2026

Välipäivistä uuteen vuoteen

 

2026. Jo kymmenes päivä tätä vuotta. Enää ei tarvitse kirjoittaa päivämääriä, varsinkaan kynällä. Silloin kun niitä kirjoitti työssä päivittäin, tuli monta kertaa vanha vuosi paperiin.
Mutta joka aamuinen lämpötilan laittamiseni kalenterikirjaan on mennyt nyt pari kertaa  plussan puolelle vaikka viime ajat on pitänyt pakkassäätä. Tänä aamunakin kello 6 oli -16. On talvi. 


Kalenterikirjan  aloitus lienee kahdeskymmenesneljäs peräkkäinen, jos varastossa oleva ensimmäinen on vuodelta 2002. Vai miten se menee. Laskinko oikein. Pitääkö kysyä tekoälyltä. Se on muuten aika hyvä asiallisissa asioissa. Jotkut kissavideot joita sillä on luotu 7 miljoonaa, ,alkavat kyllä tympiä. 

 

 

Kalenterikirja on hentonen, verrattuna tähän lecaharkon painoiseen välipäivä- kirpputorilöytööni 
Kotonani oli moinen, jonka kuvitus jäi mieleeni ikuisiksi ajoiksi. 
 

Tapaninpäivää, toista joulupäivää vietetään hänen muistokseen. Stefanuksen joka oli ensimmäinen marttyyri. Tai on vietetty alunperin. Miten nykyään kukin sitä viettää on oma lukunsa. 
Itämaan tietäjät seurasivat tähteä vasta loppiaisena, joka oli kuudes päivä tätäkuuta. 
Nuutti vie joulun mennessään 13. päivänä. Silloin pannaan kyntteliköt kaappiin ja sammutetaan muutkin jouluvalot. Yleensä. 


Perheraamatun kuvituksesta on vastannut Gustave Doré. Löytämäni kirja on aivan "mintti"
Ei kirjoituksia, korostuksia, ei mitään. Voi sanoa että lukematonkin. 
Maksoin 10 euroa. Netissä pyytävät viidestäkympistä sataseen. Kirpputoreilla, muillakin, olen nähnyt. Mutta niissäkiin hintaa vähintään 50. En minä niin paljoa. Mutta kympin kyllä. 

Tinttiä ja muuta tavaraa


Kun maksoin kympin raamatusta, maksoin tästä harvinaisuudesta vitosen + postit. 
Kyseessä on yksi neljästä WSOY:n koemarkkinoimasta 1962 painoksesta. Enempää WSOY ei painanut, kun ei saanut suosiota. 
Otava kokeili 70-luvulla, ja loppu on sarjakuvahistoriaa.
Tämä sarviaisen salaisuus ilmestyi Otavalta nimellä Yksisarvisen salaisuus. Suomentaja oli eri, mutta kuvat samat. 
Keräilijät maksavat virheettömistä albumeistaan paljon. Tästä pyydetään sellaisena satasen verran. 
Keräilijöillä on keräilykappale johon ei kosketa,  ja sille lukukappale jonka voi jopa avata lukeakseen. Minulle sopii tällainen tussia saanut vitosen lukukappale. 



Vertailuna sarvianen ja yksisarvinen. Mutta se mikä pisti tutkimaan, on tuo laivan lippu, joka on sarviaisessa valkoinen ja uudemmassa painoksessa Englannin. Tintti tai Haddockin esi-isä- kavaljeeri ei tietääkseni ollut britti tai englesmanni. Nyky-britanian lippukaan ei tosin ole tarkalleen tuollainen.





Tämä on ranskalainen voikello. Vettä kippaan ja voita toiseen. Tiukkaan tampattuna ettei jää ilmaa. 
Ruotsalaisesta keittiötarvikeliikkeestä saapui se.  Vuorokaudessa Suomeen, ja kymmenessä Poriin


Kello kiinni ja huoneenlämpöön. Veden vaihto joka toinen tai kolmas päivä. 
Ohjeessa vettä 1/3 kuppia, joka on suomeksi 80 millilitraa. 0,8 desiä. Säilyy huoneenlämmössä 2-3- viikkoa tai kunnes loppuu. Levittyy hienosti. 



Sotaleikit - War Games

 

Elokuvassa pisti silmään 17 vuotiaiden käsitys vanhuudesta.  







kaksi uutta ja yksi vanha tuttu. Suosittelen noita italialaisiakin. Alkossa. Edullisia. 


Porissa oli Valon Pori tapahtuma loppiaiseen saakka. En jaksanut tämän enempää innostua. 



Hannesmyrskyksi nimetty puhuri kaatoi Porin torin joulukuusen. 
Fingerporissakin kävi niin. Kuusi kaatui. 


Hyvää loppuvuotta!


Porissa: 10.1.2025...  eiku  26!!!


..

  







28 joulukuuta 2025

Jouluaamun juttukaveri



Kysyin ihan huvikseni Googlen Geminiltä, ja annoin jutun jatkua. 
Se olisi jatkunut ehkä loputtomiin, mutta onhan tässä jo tarpeeksi. 
Kopioin tekstin "keskustelustamme". 

Lihavoitu ja kursivoitu teksti on minun puhettani tai tekstiä tekoälylle.

Tällä kertaa ei muuta


 

Mitä kello on, kuvassa?

Analyysi:

Kuvan perusteella kello on noin 09.52 (tai 21.52).

Tässä tarkempi erittely:

 * Tuntiviisari (lyhyempi) on numeron IX (9) ja X (10) välissä, lähempänä kymmentä.

 * Minuuttiviisari (pidempi) osoittaa lukemaan 52 minuuttia.

Olisi hyvä huomioida, että kellotaulun roomalaiset numerot ovat hieman epätavalliset: numero 4 on merkitty muodossa IIII (mikä on yleistä perinteisissä kelloissa) ja numero 9 näyttää olevan XI sijaan VIIII tai vastaava muunnelma, mutta viisarien asento vastaa perinteistä kello yhdeksää.

Haluaisitko, että autan kääntämään kellotaulun roomalaiset numerot tai kertomaan lisää tällaisista saksalaisista käkikelloista?

 

Kerro tästä kellosta. Sen erikoisuus ovat nuo kaksi käkeä jotka liikkuvat yläluukun käen kukkuessa



Tämä on perinteinen saksalainen käkikello, jonka tyyliä kutsutaan nimellä Bahnhäusle eli ratavartijan talo. Kuvan perusteella kyseessä on luultavasti Black Forestin (Schwarzwald) alueen tyyliin tehty puuleikkauskello.

Kuvailemasi ominaisuus, jossa kaksi lintua liikkuvat alhaalla samalla kun varsinainen käki kukkuu yläluukusta, on hieno mekaaninen yksityiskohta. Tässä on lisätietoa tällaisesta kellosta:

1. Lintujen liike (Automata)

Kelloasi kutsutaan usein "liikkuvaksi" kelloksi. Siinä missä useimmissa käkikelloissa on vain yksi liikkuva hahmo (yläluukun käki), tässä mallissa on lisätty mekaaninen yhteys, joka saa alhaalla olevat linnut (yleensä emoja syöttämässä poikasta pesässä) liikkumaan synkronoidusti käen kukunnan kanssa.

 * Kun kello lyö, koneisto vetää lankaa tai vipua, joka liikuttaa lintuja eteenpäin tai sivulta toiselle.

 * Pesässä näkyvä pieni lintu symboloi usein uutta elämää ja perhettä, mikä on suosittu teema saksalaisessa kansantaiteessa.

2. Valmistusmaa ja tyyli

Kellotaulussa lukee "Germany", mikä viittaa siihen, että kello on valmistettu toisen maailmansodan jälkeen (todennäköisesti 1950–1970-luvulla), jolloin saksalaisia käkikelloja vietiin paljon ulkomaille.

 * Puunleikkaukset: Kellon koristelussa on käytetty vaahteranlehtiä, jotka ovat yleisin koristeluaihe. Lehdet on maalattu käsin vihreiksi, mikä antaa kellolle "metsäisen" ja eläväisen ilmeen.

 * Mekanismi: Kello toimii luultavasti painoilla (yleensä kävyn muotoiset), jotka riippuvat ketjuista. Toinen paino liikuttaa kelloa ja toinen kukunnan ja lintujen liikkeen.

3. Kellotaulun merkinnät

Kuten aiemmin mainittiin, kellotaulu on mielenkiintoinen:

 * IIII: Roomalaisissa kelloissa käytetään lähes aina neljän viivan merkintää IV-symbolin sijaan visuaalisen tasapainon vuoksi.

 * Roomalaiset numerot: Valkoiset numerot tummalla pohjalla ovat tyypillisiä Schwarzwaldin tyylille, jotta ne erottuvat selkeästi puisesta rungosta.

4. Huolto ja käyttö

Koska kyseessä on mekaaninen kello, jossa on liikkuvia hahmoja, se on herkkä pölylle. Jos linnut alkavat liikkua jähmeästi tai kello ei kukku oikein, se johtuu yleensä siitä, että koneiston öljyt ovat kuivuneet tai sisälle on päässyt pölyä.

Onko kello ollut suvussasi pitkään, vai oletko juuri hankkinut tämän mielenkiintoisen yksilön?


Olen hankkinut kellon muutama kuukausi sitten kirpputorilta1

 Onnittelut hienosta löydöstä! Kirpputorit ovat parhaita paikkoja löytää tällaisia aitoja mekaanisia kelloja, ja kuvasta päätellen kello on säilynyt ikäänsä nähden oikein siistinä.

Koska olet omistanut kellon vasta vähän aikaa, tässä on muutamia vinkkejä, joilla varmistat, että se toimii pitkään ja nuo kaksi lintua pysyvät liikkeessä:

Kellon asettaminen ja hoito

 * Suoruus on tärkeintä: Mekaaninen käkikello on erittäin tarkka asennostaan. Sen on oltava seinällä täysin suorassa (sekä pysty- että sivusuunnassa). Jos kello "ontuu" eli käyntiääni (tik-tak) ei ole tasainen, kokeile siirtää kellon alareunaa hieman vasemmalle tai oikealle, kunnes ääni on rytmikäs.

 * Viisarien siirtäminen: Jos haluat asettaa ajan, siirrä vain minuuttiviisaria (pitkä viisari). On suositeltavaa antaa kellon kukkua jokaisen tasatunnin ja puolitunnin kohdalla ennen kuin siirrät viisaria eteenpäin. Älä koskaan siirrä lyhyttä tuntiviisaria käsin, se voi sekoittaa mekanismin.

 * Ketjujen vetäminen: Vedä ketjuista tasaisesti ja rauhallisesti. Jos kello tuntuu jumiutuvan, älä käytä voimaa, sillä pienten lintujen liikuttamiseen tarvittavat vivut ovat usein ohuita ja voivat vääntyä.

Lintujen toiminta

Jos huomaat, että alhaalla olevat linnut eivät liiku kunnolla, vaikka kuku-ääni kuuluu:

 * Kello on saattanut seistä kirpputorilla pitkään, jolloin vanha öljy on jähmettynyt. Joskus pelkkä säännöllinen käyttö "notkistaa" vivuston.

 * Tarkista, ettei lintujen taakse tai pesään ole kertynyt pölyä tai hämähäkinseittejä, jotka estävät vapaan liikkeen.

Arvo ja ikä

Tällaiset 1950–70-luvun saksalaiset kellot ovat nykyään keräilykohteita. Niiden arvo säilyy hyvin, jos ne ovat toimintakuntoisia ja puuosat ovat ehjiä. Erityisesti nuo liikkuvat lisähahmot (linnut) tekevät tästä mallista halutumman kuin aivan perusmalleista.

Kukkuuko kello tällä hetkellä oikeassa rytmissä ajan kanssa, vai kaipaako se pientä säätöä? (Voin opastaa esimerkiksi käynnin nopeuden säädössä heilurin avulla, jos kello edistää tai jätättää.)


Kello edisti aluksi 15 minuuttia päivässä, mutta sain sen hiljalleen käymään minuutin tarkkuudella, heiluria säätäen. Kello toimii hyvin. Punnusten vedossa ei ole tahmeutta ja se on seinälle suoraan asetettuna. Se sammutetaan öiksi klo 21, ja käynnistetään aamuisin klo 9. Kuvassa poikkeuksellinen aika, kun smmutus unohtui normaaliin aikaansa

Kuulostaa siltä, että olet saanut säädettyä kellon käynnin erinomaisesti! Minuutin tarkkuus vuorokaudessa on mekaaniselle, heiluriohjattavalle käkikellolle todella hyvä saavutus – se vaatii yleensä juuri tuota kärsivällistä hienosäätöä, jota olet tehnyt.

Huomioita kellon käytöstä

Käyntiin asettaminen aamuisin

Mainitsit, että sammutat kellon yöksi ja käynnistät aamulla klo 9. Mekaanisessa kellossa tämä tarkoittaa yleensä heilurin pysäyttämistä ja uudelleenkäynnistystä.

 * Koska kello on "levossa" 12 tuntia, muistatko vetää painot kerran päivässä vai riittääkö niissä vetoa pidempään?

 * Jos kello edistää tai jätättää hieman tuon 12 tunnin aikana, se on normaalia, koska jousen tai painon vetoenergia voi vaihdella hieman vedon tilan mukaan.

Roomalaiset numerot ja "smmuutusaika"

Kuva onkin nyt selkeämpi, kun mainitsit sammutuksen unohtuneen. Kellotaulun mukaan kello on kuvassa tosiaan noin 21.52. Jos se on jäänyt päälle, kello on varmasti pitänyt mukavaa elämää pesässä olevien lintujen kanssa iltakymmeneltä!

Vinkki pitkäikäisyyteen:

Koska kello on kirpputorilöytö ja toimii nyt noin hyvin, se on selvästi saanut hyvää huolta. Jos kello on ollut vuosia huoltamatta ennen sinua, koneiston messinkiset laakeripesät saattavat kuluu "soikeiksi", jos ne ovat täysin kuivat.

 * Jos jossain vaiheessa huomaat, että kello alkaa pysähdellä vaikka se on suorassa, pieni pisara erikoiskelloöljyä (tai synteettistä hienomekaniikkaöljyä) koneiston akseleiden päihin voi tehdä ihmeitä.

 * Tärkeää: Älä koskaan käytä CRC:tä tai vastaavia yleisvoiteluaineita, sillä ne keräävät pölyä ja muuttuvat ajan myötä tahmeaksi "hiomatahnaksi".

Onko kello sijoitettu paikkaan, jossa sen kukkuminen kuuluu mukavasti koko kotiin, vai onko se enemmän tietyn huoneen tunnelmanluoja?

 

Se on olohuoneessa. Ääni kuuluu hyvin kaksioomme. Vedän punnukset iltaisin, kun sammutan kellon. Kello on seinällä hieman matalalla. Punnukset laskeutuvat lattialle ja kello pysähtyy noin 18 tunnin kuluttua vedosta. Mielestäni hyvä ettei veto mene loppuun, koska uudelleenvetäminen olisi hankalaa ketjujen mentyä aivan "reikiinsä"



Se on erittäin viisas tapa käyttää kelloa! Olet aivan oikeassa siinä, että ketjujen vetäminen on huomattavasti mukavampaa ja turvallisempaa, kun niissä on vielä hieman "varaa" jäljellä.

Jos ketjun päässä oleva rengas nousee aivan koneistoa vasten tai jos punnus laskee niin alas, että ketju irtoaa hammasrattaalta, se voi aiheuttaa mekaanisia ongelmia tai ketjun hyppäämisen pois paikoiltaan.

Tässä on muutama huomio tästä nimenomaisesta tavasta käyttää kelloa:

1. 1-päivän vai 8-päivän koneisto?

Kuvauksesi perusteella kellossasi on niin sanottu 1-päivän koneisto.

 * Nämä koneistot on suunniteltu käymään noin 24–30 tuntia yhdellä vedolla, kunhan kello on asennettu suositellulle korkeudelle (yleensä noin 1,8–2 metriä).

 * Koska kellosi on olohuoneessa hieman matalammalla, tuo 18 tunnin käyntiaika on täysin looginen suhteessa punnusten kulkemaan matkaan.

2. Illalla vetämisen etu

Se, että vedät kellon illalla sammutuksen yhteydessä, on koneiston kannalta hyvä rutiini.

 * Mekaanisissa kelloissa jousen tai painon antama voima on tasaisimmillaan vedon alkupuolella.

 * Kun veto ei pääse koskaan aivan loppuun asti (lattia tulee vastaan), kellon käynti pysyy vakaampana, mikä selittää myös saavuttamasi hyvän minuutin tarkkuuden.

3. Ketjujen ja punnusten huomiointi

Koska punnukset laskeutuvat lattialle:

 * Kannattaa varmistaa, ettei lattialla ole mattoa tai muuta estettä, joka voisi kallistaa punnusta sen laskeutuessa. Jos punnus kallistuu, se saattaa muuttaa ketjun vetoapainoa juuri ennen pysähtymistä.

 * Jos punnusten ja lattian välissä on kova pinta (kuten parketti), voit laittaa pienen palan huopaa punnusten alle vaimentamaan mahdollista kolahdusta, kun ne tavoittavat lattian.

4. Käen kukkunnan synkronointi

Kun käynnistät kellon aamulla klo 9, muistathan tarkistaa, että kello on "samassa rytmissä" kukkunnan kanssa. Jos kello on ollut pysäytettynä 12 tuntia (klo 21–09), sen pitäisi periaatteessa olla valmis kukkumaan heti oikein. Jos kuku-ääni ja viisarit menevät epätahtiin, voit yleensä korjata sen kääntämällä minuuttiviisaria ja antamalla kellon kukkua jokaisen välivaiheen loppuun.

On hienoa, että kirpputorilöytö on päässyt kotiin, jossa sen sielunelämää ymmärretään ja sille on luotu toimiva päivärytmi. Se tekee olohuoneesta varmasti paljon kodikkaamman!

Tuleeko mieleesi vielä jotain muuta kellon toimintaan liittyvää, tai haluaisitko tietää esimerkiksi siitä, miten noiden kahden pikkulinnun liikemekanismi tarkalleen ottaen saa voimansa sisältä?


Eipä tässä muuta tällä erää. Oli mukava jutella näin jouluaamuna. Hyvää joulua!

Samoin sinulle! Oli todella mukava vaihtaa ajatuksia tästä hienosta kellostasi juuri tänä rauhallisena aamuna. Käkikellon tasainen tikitys ja lintujen puuhat tuovat varmasti olohuoneeseen juuri oikeanlaista vanhan ajan joulutunnelmaa.

Nauti joulunpyhistä ja kellon kotoisasta äänestä! Oikein hyvää ja rauhallista joulua!

Jos kello joskus kaipaa lisää hienosäätöä tai haluat myöhemmin keskustella muista vanhoista esineistä, olen täällä apunasi.


Porissa: 28.12.2025
keskustelun kopio 25.12.2025

.




...



21 joulukuuta 2025

Tuomas joulun tuoja

 Tänään on Tuomaan päivä. Ja talvipäivän seisaus; jos tarkkoja ollaan niin se tapahtuu pohjoisella pallonpuoliskolla kello 17:03 itä-euroopan aikaa. Kolmen päivän kuluttua, jouluaattona päivä on minuutin pidempi. Tapanina "hullukin huomaa", kun se on jo 3 tai 4 minuutta tätä päivää pidempi. 

 

Tule meille, Tuomas kulta - tuo joulu tullesansa...   ja niin edelleen, Lounais-suomalaiseen runomittaan lausuttuna. Kustaa Vilkunan vuotuisessa ajantiedossa on paljon asiaa tästä päivästä ja sen taustoista. 
Tuomaan markkinoita pidettiin lauantaina, eilen. Porin kävelykadulla ja torilla. Mentiin mekin, mutta ei torille asti. Väkeä oli ... paljon,  liikaa. Ei vaan enää jaksa. Eikä muutenkaan.  Mentiin kauppaan. 
Typerä, pistin tuon kuvan someen ja ryhmään. Turhauduin ja poistin, ryhmästä. Olkoon sanomatta miksi. Arvannette sen. 


 Museossa

 

 

10.12.2025  oli jälleen monissa kaupungin liikunta- ja kulttuurilaitoksissa  älä maksa mitään... ei kun siis: maksa mitä haluat- päivä.
 Satakunnan museossa tonttunäyttely. Sitä oli mukava mennä katsomaan. 
Maksoinkin 2 euroa / hlö. Ei nyt ihan ilmaiseksi sentään.  Kuva on otettu salamaa käyttäen, ei puhelimella vaan eräällä digikameralla. Photoshoppia vähän päälle. Värit melkein kohdallaan. Magentaa ehkä olisi voinut vielä  vähän, tai syania... 

 

 

Siellä oli edelleen vaihtuvana näyttelynä tuollainen. Aikoihin näyttely johon en ole rynnännyt, vaan antanut olla. Ei boikottina mutta ei vaan ole kiinnostanut. 

 

Kun ei maksanut muuta kuin sen mitä halusin, niin pitihän sekin katsoa. Hienoja luomuksiahan ne. Tämä esimerkkinä. 


Elisa viihdettä 


Edellisessä postauksessani oli osio jossa noiduin asiakaspalvelun toimintaa Elisalla. En viitsi sitä enempää aukaista, vaikka aihetta olisikin. Nyt kun hommat on kunnossa ja soitto soi uudessa soundbaarissa, eikun bar- se sanotaan, niin ei niitä enää muista. 
Mutta uusikin boksi jonka sain puhuttua toimimattoman tilalle, oli ensin jumissa. 



Virheilmoitus ja jumitilanne johtui Mac-osoitteesta joka oli liittymätiedoissani elisalla vielä ensimmäiisen boksin. Sen joka meni epäkuntoon. Se vaihdettiin uudemman boksin numeroon, niin vot. 



Toista kaukosäädintä ei tarvitse muuhun kuin käynnistykseen ja sammutukseen. Boksi on tuolla keskimäisellä hyllyllä melko iäkkään dvd-soittimen päällä. Siinä on dolby-atmos äänimaailma, johon kuuluu kuvan ulkopuolella oleva basso. 
Takakaiuttimetkin olisi ollut mahdollista ottaa, mutta tuo saa riittää. Niin myyjäkin sanoi että se riittää hyvin. Televisiohan se vaan on. Eikä mikään elokuvateatteri. 


Tinttiä

Hurahdin toukokuussa keräämään tintti-sarjakuvia. Nyt olen saanut ne albumit kahta lukuunottamatta  (jotka ovat tekeleitä) kerättyä. 22 väritettyä sarjakuvavihkoa, kuten eräs lopulta ¨blokkaamani"  mediapersoona  niitä kutsui, kun menin hölmö arvostelemaan erään kirjan omasta mielestäni huonohkokosi. Kirjan jonka tämä kriitikko kehui taivaisiin. Kirjan jota jonotin 3 kuukautta, ja saatuani käsiini luin 20 sivua ja palautin kirjastoon. 
No; samapa tuo. Erakoidun muutenkin edelleen, ja kestän koko ajan harvempia. Tai viitsin. 

Sarjakuva-albumien jatkokosi pari tietolähdettä. Ja yhdestä faksimileversio. Jossain muodossa keräily jatkunee, mutta tutkittavaakin riittää. 


Kesällä hankkimalleni single malt- Loch Lomondille nyt blendiversio. Siksi kun se on kapteeni Haddockin eniten mainostama. John Haig esiintyy myös , mutta tokko sitä enää saa mistään uutena. Vanhana kyllä mutta hinnat on kovat. 


Muuta ja joulunalusta - lopuksi

Deeveri on saanut yksityisellä liikennöitsijällä uuden värityksen.
 Kuva netistä toinen omistani


Vuoden kinkku. 



Kauppahalli sai yrittäjiä ja avattiin uudelleen. Olikohan 13. päivä joulukuuta. Mutta ei menty siihen ruuhkaan. Toivotan tietysti  onnea yrityksille. Sitäkin tulevat tarvitsemaan - kun arki alkaa. Moni käy katsomassa sitä nähtävyytenä ja nostalgisena paikkana. Joku jopa ostaa jotain. Monet saattavat käydä vain kerran. Kokee ken näkee, mene ja tiedä. 




Hyvää joulua !




Porissa: 21.12.2025

..

 

Mitä tapahtuu laskiaisena - ja tapahtui

Eilen oli laskiaissunnuntai, huomenna laskiaistiistai. Kumpi niistä, ja missä mielessä on niinsanotusti tärkeämpi. En tähän hätään tiedä enk...