Olen poistanut pitkäaikaisen blogini, jonka nimi vaihtui pariin otteeseen. Se alkoi kahviharrastuksestani, kantaen nimeä "Pööniä toroon". Sisällön laajetessa, nimi vaihtui englanninkielelle: "Behind the mirror: Photographer", josta edelleen Lehmuksenoksaksi.
Ajattelin palata "juurilleni", ja laitoin blogin viimeiseksi nimeksi: "Dead Media", joka juonsi juurensa vanhoihin äänentoistolaitteisiin liittyvään keräilyharrastukseeni. Blogi ei kuitenkaan enää saanut sisältöä, eikä huomiotani osakseen.
Päädyin poistamaan blogin, vaikka sen mukana meni melkoinen määrä sisältöä valokuvien, videoiden, ja tietopuolisen tekstinkin muodossa. Sen linkit olivat kuitenkin vanhentuneita, eikä sekalainen sisältö ollut enää hallittavissa tai mielekästä katsottavaa.
Tämä uusi alku "tyhjältä pöydältä" sai nimekseen vanhalla nimellä höystetyn englanninkielisen, melko laajallekin sisällölle tilan antavan yleisnimen:
Lehmuksenoksa Photo Art. Blogi liittyy osana kotisivuuni, ja kotisivuni osana blogiin. Viilaan parhaillaan sosiaaliseen mediaan sivustoja jotka liittyvät tähän kokonaisuuteen, mutta niistä enemmän sitten kun on jotain esitettävää.
Sivulle saattaa tulla taidettakin, mutta melko varmasti kuitenkin aivan tavanomaista blogikuvitusta. Valokuvaus on ollut elämänikäinen harrastukseni, osin ammattikin. Vihan ja rakkauden kohde, jos hienosti muotoillaan.Valokuva on kokenut oman harrastusaikani kuluessa valtavan muutoksen, joka jatkuu. Filmi on korvautunut digitalisella muodolla, vaikka jotkut harvat sitäkin vielä valottavat. Kuvien käyttö on siirtynyt albumien paperikuvista näytöille. Ensin tietokoneiden ruuduille, mutta tällä hetkellä yhä useammin mobiiliin maailmaan; tableteille ja puhelimiin.
Maailman pitää tietysti kehittyä, ja meidän sen mukana. Mutta aiempaa tapaa toimia, ei pitäisi kokonaan unohtaa. Valokuvan hienous saattaa jäädä näkemättä, jos kännykkä on ainoa väline sen tarkastelemiseen. Sellaistakin olen lukenut netissä pyöriessäni.
Tämän johdannon päätteeksi lataan sivulle muutaman kuvan. Kuvakerrontaa, pari kuvaa muistettavaksi pian tapahtuvan valokuvauskalustoni merkittävän täydennyksen johdosta. Ja lopuksi dokumentin alkukuvat.
Mustavalkoista
Testausta
Olen kuvannut "tavallisilla" harrastajatason objektiiveilla. Nyt kuitenkin olen kiinnostunut hankkimaan ensimmäisen, ja ehkä samalla viimeisenkin; "punaraitaisen" laatulasin kameraani. Olen aina kuvannut Canonilla, kun kyseessä on järjestelmäkamera. Pokkaria ja bridgeä olen hankkinut etupäässä muilta valmistajilta; Olympusta ja Fujifilmiä.
Mutta siihen punaraitaiseen "ällään". Kävin paikallisessa kamerakaupassa, noin 400 metrin päässä asuinpaikaltani. Otin kamerani mukaan, ja pyysin saada ottaa pari koekuvaa harkitsemallani objektiivilla, mikäli sellainen esittelykappale kaupasta löytyy.
Löytyihän sellainen. Objektiivi on varustettu kuvanvakaimella. Zoomialue on melko mukava:
24 - 105 mm. Kuvaan FF kameralla, joten polttovälit vastaavat kinofilmikauden todellisuutta.
Laitoin asetuksiksi arvot, joiden tiesin testien perusteella kuvaavan objektiivin heikointa antia laajakuvapäässä. Toisen tässä näkyvän kuvan otin pikäksi vedetyssä asennossa; lisäsin valotusaikaa käsivarakuvauksesta tunnettujen neuvojen mukaista minimiarvoa kolme kertaa pidemmäksi. Alivalotin, prässäsin tuntemalleni kohinarajalle. Laitoin putken "koville", jo antiikkiseksi haukutussa kamerarungossani josta en aio jatkossakaan luopua minkään videovitkuttimen tai live-view näyttöisen pikselirunkun hyväksi.
Olen kuviin tyytyväinen, ja kaupat objektiivista syntynevät parin kuukauden sisällä. Tosin ostopaikka saattaa löytyä jostain muualta. Hintataso ja myyntipakkaus hieman mietityttivät, poistuessani liikkeestä.
Mutta siihen punaraitaiseen "ällään". Kävin paikallisessa kamerakaupassa, noin 400 metrin päässä asuinpaikaltani. Otin kamerani mukaan, ja pyysin saada ottaa pari koekuvaa harkitsemallani objektiivilla, mikäli sellainen esittelykappale kaupasta löytyy.
Löytyihän sellainen. Objektiivi on varustettu kuvanvakaimella. Zoomialue on melko mukava:
24 - 105 mm. Kuvaan FF kameralla, joten polttovälit vastaavat kinofilmikauden todellisuutta.
Laitoin asetuksiksi arvot, joiden tiesin testien perusteella kuvaavan objektiivin heikointa antia laajakuvapäässä. Toisen tässä näkyvän kuvan otin pikäksi vedetyssä asennossa; lisäsin valotusaikaa käsivarakuvauksesta tunnettujen neuvojen mukaista minimiarvoa kolme kertaa pidemmäksi. Alivalotin, prässäsin tuntemalleni kohinarajalle. Laitoin putken "koville", jo antiikkiseksi haukutussa kamerarungossani josta en aio jatkossakaan luopua minkään videovitkuttimen tai live-view näyttöisen pikselirunkun hyväksi.
Olen kuviin tyytyväinen, ja kaupat objektiivista syntynevät parin kuukauden sisällä. Tosin ostopaikka saattaa löytyä jostain muualta. Hintataso ja myyntipakkaus hieman mietityttivät, poistuessani liikkeestä.
Kuvadokumenttia
Asumme Porin Riihikedossa. Kiertokadulla, Kiinanmuurin kainalossa. Sata metriä rautatieasemasta, ja asema-aukiosta joka pian kokee melkoisen muutoksen, kun uutta "kampusta" aletaan rakentaa vanhan tilalle.
Ymmärrän tosin kampuksella aivan jotain muuta kuin yhdestä talosta muokattavan koulurakennuksen. Vaikken yliopistoihmisiä olekaan.
Vähät siitä, mutta käsillä on yhden kaupunkimaisemamme muodonmuutos, jota alan mielenkiinnolla seuraamaan. Ja dokumentoimaan mahdollisuuksien ja kykyjeni mukaan. Alue sopii päiväkävelykohteeksi. Pitänee alkaa päiväkävellä vähän useammin
Ymmärrän tosin kampuksella aivan jotain muuta kuin yhdestä talosta muokattavan koulurakennuksen. Vaikken yliopistoihmisiä olekaan.
Vähät siitä, mutta käsillä on yhden kaupunkimaisemamme muodonmuutos, jota alan mielenkiinnolla seuraamaan. Ja dokumentoimaan mahdollisuuksien ja kykyjeni mukaan. Alue sopii päiväkävelykohteeksi. Pitänee alkaa päiväkävellä vähän useammin
19.1.2015
Aloitettu ja päivitetty: 20.1.2015 klo 10:00
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti