Sibeliuksen vävy ja bitcoinlouhos

 
70 vuotta sitten oli vuosi 1955. Silloin tapahtui kaksi asiaa joista toinen herätti minut katsomaan ja kuvaamaan Porissa vähän tunnettua arkkitehtoonista kohdetta. Toinen tapaus herättää porilaisissa kaupunkikuva- ja onnelisuusfoorumeissa, nykyään facebookryhmissä suuria tunteita. Ensimmäinen ei tule herättämään muuta kuin ihmetystä että miksi joku siis minä tuollaisista innostun.

Enemmän tunteita herättävä on torinvarresta tuona vuonna purettu Vaasan Pankin talo. Ja toinen johon sain aiheen tämän blogin kirjoittamiseen on Blomstedtinkujalla sijaitseva ketjutaloksi nimetty rivitalo. Niitä on kaksi. Kuja on saanut nimensä ketjutalojen arkkitehdista, Aulis Blomstedtilta.

Mutta kävin kaupungissakin. Kaksikin kertaa viime päivinä, kamerankin kanssa. BePop-asiantuntijakeskukseen (se ei ole enää nimeltään kauppakeksus) on valmistuneet portaat. Paikkaan jossa oli alunperin Otiksen valmistamat rullaportaat. Ne täytyi purkaa pois ja rakentaa tilalle tavalliset. Kun rullaportaisiin ei enää saanut varaosia ja ne olivat kuluneessa kunnossa.

Jaoin tuon porraskuvan someen. Kahteen ryhmäänkin, joista toisessa laitoin kommentoinnin pois päältä. Näin vähän vaivaa, kun poistin sen toisesta sinänsä asiallisesta ryhmästä ja samalla poistin kaikki sinne lataamani kuvat. Sen jälkeen poistuin vähin äänin siitä asiallisesta ryhmästä. Vaikka sen sisältö on ollut asiallista ja asiaaankuuluvaa, oli sinnekin pesiytynyt kommentoijia joita minun ei tarvitse enää jaksaa. Toisessa opleilen jatkossakin, jotta pysyn ajan tasalla. Käy se henkisestä masokismistakin ja voi kirota itsekseen näkemäänsä.

Blomstedtinkujalle

Kuja sijaitsee Satasairaalan tuntumassa. Sillä on kaksi Aulis Blomstedtin suunnittelemaa rivitaloa joita kutsutaan ketjutaloiksi. Yksi asunto on tätä kirjoittaessani myynnissä. Asunnot ovat kolmikerroksisia, saunallisia ja niissä on takka. Tai ainakin takkavaraus.

Tämä kuva on kujan suulta. Otin ja tein sen puhelinkuvista minulle uudella tavalla. Kaksi kuvaa yhdistämällä. Tein ensin yhden aiemmin tällaisiin käyttämälläni metodilla, mutta sitten hoksasin että Lightroomissakin on photomerge- toiminnallisuus. Eikö olekin ärsyttäviä sanoja: metodi, toiminnallisuus. Kas kuin ei funktio jota voi käyttää lokaatioon. Sitä voi sanoa tekoälyksi, jota siinä on mukana. Mutta lopputulos riippuu käyttäjän tekemistä silmäänsä sopivista valinnoista. Kuvasta tuli geometrisesti kuitenkin hyvä. 

Filmille

 

Lähtiessäni katsomaan ja kuvaamaan ketjutaloja, pääosaa esitti filmikamera. Niiden saaminen filmille.
Tämä ja seuraavat vuoden neljänneltä filmiltä.

Samoilta jalansijoilta kuin värillinen kuva edellä. Mutta yksittäisenä kuvana, 35 millin polttovälillä.

Blomstedtinkujalta toiselle puolelle sairaalaa. Kuvassa esiintyy Kastehelmi niminen teos. Ja nurkkaan upotin kuvan kamerasta jolla olin reissussani. Siinä oli aiemmin vähän vaivaa filminsiirrossa, mutta nyt toimi niin kuin pitääkin.
Jotkut kuten tuo, ei pidä itse ladatuista filmeistä. Kun niistä pakkaa tulemaan vähän kireitä sähköiselle filminsiirrolle. Oppiipahan olemaan.

Sibeliuksen vävystä

Ketjutalojen arkkitehti oli Sibeliuksen vävy. Naimisissa Sibeliuksen nuorimman tyttären, Heidi os. Sibeliuksen kanssa.

Aulis ja Heidi Blomstedt Tapiolan kotinsa kuistilla. Kirjasta: Rationalismi ja runollisuus, Aulis Blomstedt ja suhteiden taide.Kuvasta vastaa Aaltoylipoiston arkisto. Kuvalähde Finna.fi

Arkkitehdista museosssa, sen sivulla:
https://www.mfa.fi/kokoelmat/arkkitehdit/aulis-blomstedt/

Mistä minulle tuli mieleen vetää Sibeliuksen vävynä oleminentähän, otsikoksikin asti?
Olen muutama vuosi sitten kirjoittanut blogiini Sibeliuksen kälystä. Siksi vedin tuon vävyasian melkein pääosaan.
Kälyjuttuun pääsee tästä:
https://jormalindqvist.blogspot.com/2019/12/postikorttitaidetta-ja-sibeliuksen-kaly.html

Blomstedtista tuli luettua paljonkin, mutta etsikää itse jos asia ja aihepiiri kiinnostaa.
Sukuhaarat Sibeliukseen liittyen yleneviin ja alenevaan polveen ovat mielenkiintoiset, kuinka lopulta suppeista piireistä on ollut kyse. Luokkayhteiskuntaa ja kartanoelämää unohtamatta.

Louhos ??

Noin kuukausi pari  sitten uutisoitiin että mikkolaan, kummun ja Ulvilantien väliselle pellolle kaavailevat suurta datakeskusta ja siihen voimalaitostakin.

Näin joskus ohi mennessämme että siellä oli maaperäntutkimuslaite työssään. Sellainen poran tai pienenpienen paalujuntan näköinen.
Olen sitä peltoa käynyt filmillekin kuvailemassa, lähinnä pyöröpaalien perässä, mutta näkyy parissa kuvassa pieni muutoskin.  Tonen kuvista on melko kuraa, mutta toinen vähän siedettävämpi

Sr7 delta 400. Elokuu 2023

Eos5 fomapan 400, caffenol. Elokuu 2024. 

Tuleeko tuohon mitään datakeskusta koskaan, kun hallitus ehdottaa että perutaan makeisveron korotus, ja laitetaan datakeskusten saama sähköverohelpotus pois.
Yleisönosasto kirkuu että siitä tulee bitcoinien louhintaan keskittyvä datakeskus. Kamalaa. Vanhusten hoito peruuntuu.
Niinhän niissä louhitaan. Minäkin testasin kuinka paljon kotikoneella saisi aikaan. 24 tuntia kotikoneen teholla olisi tuottanut rahaa 0,00000087 euroa. Koneilta vaaditaan laskentatehoa. Datakeskusten konesaleissa sitä on.
Googlatkaa. Aihe on loputa aika mielenkiintoinen.

Mutta mitä tulee tuohon verojuttuun, niin voi olla että karkki on muutaman kymmenen senttiä halvempaa, mutta datakeskuksen tuottama verohyöty vaikkapa potkupallostadionin katsomon vuokraamiseen jää saamatta. Ja taas vanhusten hoito heikkenee.
Kuvia on kertynyt viikon aikana monta, mutta jätän ne seuraavaan kertaan. 70  vuotta sitten meni Vaasan Pankki matalaksi ja syntyi ketjutalot Tiilimäelle.   Siitä 10 vuotta myöhemmin, tänä maaliskuisena päivänä  synnyin itse. Tiilimäellä minäkin. Luulin kyllä etten tätä päivää näe.
En juhli sitä. Olen matkoilla.

Porissa: 15.3.2025

 

_____