31.8.25

Elokuun kulkuja ja kuluja



 Elokuu loppuu. Viettivät eilen illalla venetsialaisia. Jotain pauketta kuului. Helvetin mökkiläiset, mutta nukuin silti. Aamukolmeltakin vielä joku yritti juhlia. Tuli mileen Ultra bra:n , sen musiikkiyhtyeen kappale jossa ei jakseta enää juhlia. Katsokaa sen sanat jostain; nerokkaat. 
Alkaa syys. Ainakin kuu, ellei äkkisyksy. Sopii minulle, ainakin lämpötilan osalta. 

 

 

Finlaysonin alue Tampereella. Katutaidetta erään pussilakanakuosin mallin mukaan. 



Kattokävelyä. 37 euroa / kävelijä. 6 henkeä ryhmään ja opastustakin kuuluu hintaan. Itselläni on aika paha korkeanpaikankammo. 


 

Kerttu Horilan näyttelyn perässä oltiin Tampereella. Kuvia tuli, ja elämystä. Mutta tämä riittäköön nyt tähän paikkaan. 



Poriin



Tivoli. Maailmanpyöräkin, joka ei kaatunut vaikka niin toukokuussa jossain tekstiviestipalstalla tai puskaradiossa ennusteltiin. Ja joku kusipää varmaan toivoikin. 





Tivoli meni, sirkus tuli. 



Filmikuvaa: Laatikkokameralla mustavalkoista 
ja vähän uudemmalla, retinalla vintagesävyistä filmiä




Goldstein Goldy. Ranskalainen 6x9 sentin kuvaa negatiiville tuottava laatikkokamera vuodelta 1947.
Sattumalöytö puoli ilmaiseksi kokemäkeläiseltä kirpputori Tuohitorilta. Filmille menee 8 kuvaa. 
Kaapissa kameraa odottanut fomapani siihen ja menoksi. Ei suuria odotuksia, mutta kokemusta kuitenkin, kun en ole ennen laatikkokameraa käskenyt kuvaa ottamaan. 




Laatikkokameran pääkohteena purkutyön alla oleva Poriin vanha oikeustalo. Samalla dokumentit puhelimen kameralla. Tämä tässä. 



Laatikkokameran jälkeä. Reunapiirtoa ei ole, eikä keskialakaan kaksinen. Ehkä jollain toisella filmillä tai kehityksella tai jopa jalustalla. Samapa tuo. 



Toinen kuva, sankaripatsaalta. Suuntauksella ja rajauksella jota olen joskus aiemminkin käyttänyt. Vastavalo ei ole herkkua monellekaan vanhalle kameralle. Ei tällekään. Mutta sitä voi käyttää konstina kostille. Taidekuvaa santaan syntyvän, kun joku menee pieleen. Minä tein tämän tarkoituksella. 
Pieleen menneet hävitän, heti. 



Ilficolor 400 vintage tone-  niminen filmi on ollut kaapissa varmaan puolisen vuotta. Kesää odottamassa. Kesä tuli, ja jatsit. Minä sinne kuulemaan yhtä ainoaa kvartettia joka kiinnosti. Samalla muutakin filmille, ja rulla täyteen - melkein. 
Yksi värifilmi kesässä, on ollut tapanani. Kehitykseen Tunnin Kuvaan, ja skannaus kotona. 
Vintageltahan tuo näyttää sävyiltään. Ei pilaantuneelta 70-luvun kuvalta. 



Vertailu ja dokumentti puhelimella - vai oliko minulla oikein digikamerakin mukana. Tuskin.
Jossain tapauksissa ei niitä erota. 




Toinen kirpputorilöytö - parempi ja kiinnostavampikin

 Eurassa on Löytökehä niminen kirpputori. Kauttuan liikekeskuksessa. En olisi tiennyt siitä, mutta kaverini Facebookissa viestitteli että siellä on lasinegattiiveja laatikollinen.
Vähän kaukana, ja joku ehkä ehtii ne viemään, ajattelin. Myöhemmin sain toisen viestin jossa kuvakin, hyvän kokoisen oloisesta satsista. Että edelleen on. 

Pari päivää myöhemmin ne matkasivat Eurasta Poriin. Käytiin samalla ruukinpuistoa katsomassa. 
Satsi maksoi 30 euroa. Harrastuksilla on hintansa. Ehkä hinta karkoitti osan potentiaalisista ostajista, eikä meitä kovin suurin määrin muutenkaan ole. 
Kun tuollaiset pistää digiksi, tuntuu usein että ei ole löytänyt mitään. Mutta ajan kuluessa niistä, näistäkin alkaa löytyä kuvia jotka saavat uuden elämän. 


 

Viimeisen rasiallisen jälkeinen portertti ennen valon sammuttamista. 





Sadan lasinegatiivin joukosta löytyi muutama hieno kuva. Niistä tähän malliksi tämä. Ensin sellaisena kun se kameran muistikortille tallentui rajaamattomana. Sata vuotta vanhoja laseja ei pidä laittaa skanneriin. Niin olen viisaan ja asiasta tietävän nähnyt neuvovan. 

Teen ne digiksi kameralla senkin takia, ettei minulla ole näihin sopivaa skanneria. Kino ja rullakoot hoituvat mutta nämä menevät liian suuriksi sen raameihin. 
Joskus olen kuvannut rullafilmiäkin kameralla. Joidenkin vaikeiden kinoruutujenkin kanssa olen onnistunut paremmin sillä kuin skannerilla. 







Tekoälyllä väritetty. Vaikka vieroksun näitä, kokeilen joskus miltä joku kuva näyttäisi näin väritettynä. Tekoälykuvien tunnistaminen ja erottaminen oikeista on laji joka pitää opetella. Ettei, no olkoon. 

 


Muuta nähtyä ja talteen laitettua

Sankarihaudoilla on kahden sorttista istutusta. Keskialueella punaista kukkaistutusta viimeisen päälle tiptop. Laidoilla vain jotain heiniä. Paskaruohoa. Minkähän takia. Katsoin sotilasarvoja. Ei eroa. 

 




 Yyteriin

 

Yyterin virkistyshotellin nimisenä viimeksi toiminut, Rantasipihotellinakin joskus tunnettu on ollut kiinni koko kesän. En  muista kuinka kauan, mutta jouluvalotkin ovat edelleen muistona. 
Parkkipaikalla huutaa parkman tai parkkipate että maksaa pitää. En maksanut. 


Ulkoisesti hyväkuntoinen ja komea kompleksi, jonaka arkkitehtuuri on tietenkin hirveää. 
Aukeaako milloin, on minulle lopulta yhdentekevää. Mutta kummallista liiketoimintaa. Ehkä perin porilaista koppulointia. Mutta järjen kanssa hyvin vähän tekemistä. Että laitetaan pulju kiinni ja aletaan sitten hakemaan rahoitusta jollekin utopistiselle remontille ja laajennukselle. Ellei kyseessä ole joku home tai massiivinen vesivahinko, niiin kyse on hölmöilystä. 

 

 

Puuvillassa

 

Suomen Ferrariklubi kokoontui pällisteltäväksi Puuvillan kehräämön aukiolle, vai kutomon. 
Otiin jokusen kuvan katutasoltakin, mutta tällaisen heijastelevan näkymän vaatekauppa Halosen ikkunasta. 






Kävin pari päivää aiemmin katsomassa kuvaushoodeja. Silloin pisti silmään ja kuvaamaan tällainen valon ja varjon leikki. Puuvilla on varmaankin kuvatuimpia paikkojani. 

 

 

muuta, sekalaista

 

Sähköä-albumi sai kuvatäydennystä uudesta energiavarastosta Ulvilassa. 
En sitä enempää, mutta tämä yksityiskohta. Taukosorsa- vaunu. 



Muraali Harjavallan liikekeskuksessa. 



Kokemäen pitkäjärvellä 



Veturibongausta: Vectron on uusinta, Sr3 sähköveturimallia. 



Hustoriallinen kuva siitä missä on nyt Petra´s Caafee. Kävelykadulla Airionkulmasta seuraava torilta päin. John Englund - Satakunnan museon kokoelmat. 

 

 Lopuksi sarjakuvatutkimusta

Loin tai tein joskus tälle blogilleni alasivun: Tintin seikkailut. 
Löytyy etusivulta linkkinä, tai tästä Tueksi keräilyharrastukselleni. 
Leikkeet mustavalkoisesta alkujulkaisusta ja normaalista. Lisäksi englanninkielisestä versiosta ja sen käännoksestä. Loch Lomond viskipulloni viimeinen lasillinen meni toissapäivänä. 



Porissa: Elokuun viimeisenä, 31. päivänä 2025

 

 

... 

 

2 kommenttia:

  1. Loistavaa taas kerran!

    VastaaPoista
  2. Pori oli minulle hyvin tuttu 1960 luvulla, mutta nyt vain kuvista.

    VastaaPoista

Elokuun kulkuja ja kuluja

 Elokuu loppuu. Viettivät eilen illalla venetsialaisia. Jotain pauketta kuului. Helvetin mökkiläiset, mutta nukuin silti. Aamukolmeltakin vi...