Pitkän harkinnan lopputulos

On vierähtänyt taas luvattoman paljon aikaa edellisestä blogipäivityksestäni, mutta siihen on perusteltu syy. Olen aloittanut valokuvauksen saralla uuden "aluevaltauksen", ja hankkinut laitteen itselleni aivan uusien kuvakulmien ja näkymien tallentamiseen: kuvauskopterin jolla saan otettua ilmakuvia. Sen käytön käytännön opettelussa ja laajan teorian omaksumisessa on mennyt aika tiiviisti, ja töissäkin on täytynyt käydä. Varsinkin kesäaika vuorotyössä on hektistä.

11.7.2016 jää koneelleni päivämääränä, jolloin nostin hankkimani kuvauslaitteen ensimmäisen kerran ilmaan, ja hieman haparoivin sormin painoin ensimmäisen kerran älypuhelimen näyöllä olevaa kameran laukaisinnappulaa.
Heräsin tuona aamuna varhain, lähteäkseni ensimmäisen kerran kokeilemaan laitetta käytännössä, ja ottamaan testikuvia. Mutta kuten arvata saattoi, sankka sumu nousi heti ilmoille, kun pääsin kuvauspaikoille.
Ylläoleva kuva Reposaaresta, on tallentunut myöhemmin, kun ilma oli vähän kirkkaampi. Ensimmäinenkin kuvasarja on tallessa koneellani, mutta se ei ole kovinkaan merkittävä joten jääköön se omaksi ilokseni.

Itse kopteri, sen tekniikka ja lennättämisen sekä kuvaamisen koukerot jätän ainakin toistaiseksi kuvailematta. Aiheesta löytyy riittämiin tietoa, kun nettiä selaa.
Olin hankkimassa kopteria jo pari vuotta sitten, mutta silloin ja myöhemminkin se jäi hankkimatta hinnan takia. Mutta kuten elektroniikassa ja vastaavassa, tulee uusia ja kehittyneempiä malleja markkinolle. Vanhempien mallien hinnat laskevat huomattavasti alkuperäisistä lukemistaan, ja ovat siten saavutettavissa ostettaviksikin. Suuria kompromisseja laitteiden ominaisuuksien suhteen ei tarvitse tehdä, kun pysytellään sopivissa rajoissa sen suhteen mitä katsotaan tarpeelliseksi.

Ilmakuvaaminen ja laitteen lennättäminen ei ole aivan yksioikoinen asia. Kuvaamisessa pätevät ilmassa samat säännöt kuin maanpinnallakin, mutta laitteen lennättäminen on säänneltyä. kuten kaikki muukin ilmassa tapahtuva toiminta. Homma ei mene (tai sei saisi mennä)  niin, että mennään ja ostetaan Motonetista kopteri, ladataan akku täyteen, ruuvataan propelit kiinni ja annetaan mennä taivaalle -niin kuin mainosteksteissä lukee(!). Siinä on pian kopteri puussa tai jorpakossa, pahemmassa tapauksessa jonkun auon ikkunassa tai lastenvaunuissa. Puhumattakaan "oikean" ilmaliikenteen häiritsemisestä.  Sitten tuleekin kalliiksi, todella kalliiksi.

Pänttäsin, luin ja omaksuin vinon pinon ohjeita ja asetuksia ennen kun lähdin pistämään laitetta taivaalle. Tuo tarra joka oli koperin pakkauksessa sulkuteippinä, pitää enemmän kuin hyvin paikkansa.

Mitä seuraavaaksi?

Kuvaan omiksi iloikseni kuten ennenkin, mutta olen alkanut markkinoida kuvauspalvelua myös muille. Järkihintaan ja joustavasti tilanteen ja kohteen mukaan.
Kun opettelu on suoritettu, on mahdollista kuvata kaupallisessakin mielessä. Niin ilmasta kuin vanhaan tuttuun tapaan maan pinnalla pysyenkin. Menetelmien kehittely ja kuvien toteutuksen parantaminen on tavoitteena jatkuva.

Tästä asiasta saa laittaa sanan kiertämään. "Jakaa", kuten sosiaalisessa mediassa sanotaan.

Loin asiaan liittyvän sivun Facebook:iin. Sivu nähtävissä täällä
Tai hakulauseella: " Kuvan tekijä "