Haikara ja 43 213 kuvaa

Haikara on asetunut Porin Kirjurinluodolle asustamaan. Se on malliltaan harmaahaikara,
latinankieliseltä nimeltään Ardea cinerea

Otin tänään aamupäivällä  kulkiessani kuvan Kirjurinluodon haikarasta. Ihan muodon vuoksi, kun jäin sitä siellä eläinaitauksen aidan äärellä katselemaan. Tai oikeastaan jäin siihen katselemaan myös paria haikarakuvaajaa. Heillä oli hurjan raskaan näköiset kamerat, joissa julmetun pitkät "putket". Toisella oli valkoinen putki kamerassaan; se oli siis canon. Se kamera. Toisella oli vielä sitä valkoistakin putkea pidempi ja paksumpi putki, väriltään musta. Se oli Tamron tai Sigma nimeltään. Kamera oli Nikon, siis merkiltään; ei Niko nimisen miesoletetun omistuskirjoituksella varustettu. 

On se mukavaa, kun on kuvattavaa ihan kaupungin sydämessä. Tämä kuvani on lähinnä vitsi ja parodia. Mutta olen omimmillani tällaisen dokumentaarisen kuvailmaisun parissa. Lintutorvea ja järjestelmäkameraa olen ulkoiluttanut viime aikoina äärimmäisen vähän. Joku päivä kävin kuitenkin Enäjärvellä ikuistamassa muutaman merimetson, jotka ovat sinne pesiytyneet. Pesintä on kuulemma Suomen ensimmäinen sisävesillä tapahtunut. Siis pesintä; muita esiintymisiä merimetsolla on enemmänkin ympäri Suomea.  Pannaan nyt sekin tähän, kun kerrankin isolla torvella olin kuvaa ottamassa. 

Siis merimetsoista: 

Triviaalia humpuukia:   Neljäkymmentäkolmetuhattakaksisataakolmetoista

Pääotsikossa numero- ja tuossa alaotsikossa sanamuodossa kuvamäärä, joka on kertynyt tai jäänyt talteen tietokoneeni kovalevylle vuoden 2010 alusta alkaen. Määrä on elänyt koko tuon 9 vuotta ja 222 päivää (tänään: 9.8.2020 on kuluvan vuoden 2020   222 päivä (kahdessadaskahdeskymmenestoinen) ). 
Digikuvien arkistoni alkaa vuodesta 1997. Skannattuja omia kuvia on vuodesta 1984 alkaen. Noiden lisäksi muuta skannattua, negaa ja printtiä... tarpeeksi. 

Laskin tai annoin excelin laskea nuo kuvamäärät tänään, kun sain valmiiksi lajitteluhomman, yhden monista ja taas kerran. Halusin merkitä muutaman aihealueen kuvat. Lisätä niihin tagit, eli avainsanat jotka tallentuvat tiedostojen metatietoihin; exif-dataan, kuten tiedättekin. Nimesin joitakin tiedostoja selkokielisillä sanoilla, aiheen mukaan. Se on kuitenkin melko loputon suo; antamiaan nimiä ei enää viikon, kuukauden tai vuoden kuluttua kukaan muista.

Tiedoston nimeämishetkellä ajattelee olevansa kovinkin fiksu ja järjestelmällinen, mutta kun kuvaa joskus aikojen kuluttua alkaa etsiä, ei löydä. Ja jos / kun vahingossa löytää kauhean plaraamisen jälkeen, toteaa olleensa aivan idiootti kuvaa nimetessään. Joskus jopa naurattaa. Esimerkiksi: etsin komeelta kuvaa valkoposkihanhesta, jollaisen oletin ilman muuta jossain vaiheessa kuvanneeni talteen. Hakusanaksi valkoposkihanhi. Ei ainuttakaan osumaa. Etsintä tuotti tuloksen; kuva löytyi. Tiedoston nimeksi olin laittanut: "kanoja". En silloin, 5 vuotta sitten erityisemmin ollut kiinnostunut linnuista, enkä niiden kuvaamisestakaan. Nimesin sen tiedoston uudelleen, samoin kun kjokuset muutkin aihetta sisältävät.
Tägääminen on nopeampaa kuin nimien kirjoittaminen. Siksi aloin tehdä sitä; noin viikko sitten.

Kuinka ollakaan, yksi eniten osumia tuottava avainsana on "dv12". Se veturimalli, jota olen viime aikoina kuvannut aika paljon. Homma on siinä mielessä vasta alussa, kun avainsanoituksen avulla aion seuraavaksi tehdä jonkinlaisen listan kuvaamistani "deevereistä", niiden numeroiden perusteella. Eräänlaisen bongausluettelon. Excel on hyvä sihen tarkoitukseen, kun tietokantaohjelmia en ymmärrä. En siis osaa, enkä haluakaan. 
Toinen aihe, joka oikeastaan sai minut aloittamaan koko homman, ovat muuntajat. Olen ajatellut kuvaavani niitäkin, junien ja muun turhan lisäksi. Pääsin alkuun, ja aloin nimetä niitä. Ja siinä vaiheessa homma laajeni edellämainittuihinkin. Edellisessä kirjoituksessani jo sivusin tuota muuntaja-asiaa. 

Jäljitystä

Miksi tämä "touhu"? 

Lajitellessani kuvia, nimetessäni ja tägätessäni, tuli vastaan muutama kuva joissa esiintyvien kohteiden sijaintia täytyi jäljittää.  Esimerkkinä tämä: 

Noin yksittäisenä kuvana katsottuna aivan turha umpitylsä räpsy jostain vanhasta tiilimuuntajasta, jonkun tien varressa, jossain asuntoalueen laitamilla. Tuollaisena ei dokumenttiarvoa, kun sijainnista ei mitään tietoa. Ellei satu asumaan jossain tuntumassa ja kulkemaan ohi säännöllisesti tai usein. 

Liikkumiseni tallentuvat GPS:llä, ja niistä muodostuu gpx-tiedostoja joita voi tarkastella erilaisissa ohjelmissa. Tässä Google Earth-näkymä jossa korkeus- ja nopeuskäyrät sekä aikajana josta katsoin edelläolevan muuntajakuvan aikaleiman perusteella paikan jossa sen otin. 

Päiväkirjasta löysin kuvan päivämäärän perusteella reitin jonka kyseisenä päivänä kuljin. 

Trackerin karttanäkymä, edelläolevasta päiväkirjan linkistä. Tästä tallensin koneelle gpx:n jonka upotin Google earthiin.

Google earthin eräs ominaisuus on kuvakaappausnäkymä, josta voi tallettaa melko isoresoluutioisen kuvan. 

Google Earthin näkymä linkittyy Google mapsin katunäkymiin, josta voi vilkaista ja varmistaa olevansa paikassa jota lähti etsimään.

Siinäpä sitä. Jos ja kun harrastaa dokumentaarista valokuvausta, on erinomaista että on käytettävissä jälkikäteen apuneuvoja, jos on kuvaustilanteessa hosunut, hutiloinut, tai muuten vaan ohimennen räpsinyt. Ajoin tänään tuon saman paikan ohi, ja olisin voinut lisääkin kuvia tuosta muuntajasta ottaa. Mutta ehkä joku toinen kerta: On tässä vielä "ajokautta" jäljellä. Lokakuun lopulle, jos samoin kuin viime vuonna pyöräilin. 

En oikolukenut tajunnanvirtaani

___

Porissa:  9.8.2020

____

___

__

_

-

.