Juhannusaattona, kun edellisen postaukseni kirjoitin ja julkaisin, alkoi tämän kesän ensimmäinen hellejakso joka 10 päivää jatkuttuaan on tänään (4.7.) päättynyt. Parina päivänä lämpö kohosi yli kolmenkymmenen. Porin lentoaseman mittauspisteellä mitattiin kesän siihenastinen ennätyslämpökin; 32 pilkku jotain.
Vakiintunut tapani laittaa aamun ja päivän lämmöt kalenteriin on jatkunut jo kauan; parikymmentä vuotta. Tänä aamuna herättyäni ja noustuani kahvin laittoon ja muuhun aamutoimeen, saatoin laittaa muistiin 18° lukeman. Kello oli puoli kuusi. Olen aamuvirkku. Edellinen alle 20 asteen lukema oli juhannusaattona.
Sää ääripäineen on yleinen puheenaihe, samoin valituksen. Sille ei mitään mahda, ja se menee aikanaan ohi. Lämmin on mukava, mutta kohtuus siinäkin olisi hyvä. Talvella kun on kylmä, siis kylmä; pärjää kun pistää vaatetta päälle ja pipoa päähän. Tai pysyy sisällä jos voi. Ja minähän voin.
Kesäkuumaa ei pääse pakoon. Liike lakkaa, eikä mitään tavanomaista voi oikein harjoittaa. Halvaannuttavaa!
Tuulettimet ovat tuoneet helpotusta huushollien ilmanalaan. Eivät ne sitä viilennä, mutta pistävät ilman kiertoon ja liikkeelle. Kotoa poissa ollessa niitä on turha yksinään siellä "huudattaa". Ja ilmavirran suuntaukseen pitää kiinnittää huomiota ettei veto pistä niska-hartiaa jumiin.
Ilmalämpöpumppu! Tietysti! Edellistä elämääni edellisessä minullakin oli sellaiset. Talvella säästynyt lämmityssähkö kului osittain viilentämiseen. Helteitä on ollut melkein joka vuosi, ja joka vuosi ne ovat menneet aikanaan menojaan.
Ilmalämpöpumppu! Tietysti! Edellistä elämääni edellisessä minullakin oli sellaiset. Talvella säästynyt lämmityssähkö kului osittain viilentämiseen. Helteitä on ollut melkein joka vuosi, ja joka vuosi ne ovat menneet aikanaan menojaan.
Lähdettiin kesäkuun viimeisenä päivänä kaupungista saareen: Hellettä pakoon, hehkutin kun meren äärellä ja melkein ympäröimässä paikassa kolmenkympin lämpötila tuntuu siedettävämmältä kuin sama lukema "mantereella".
Tuntuihan se jonkin verran, mutta tarkeni silti vähän liiankin hyvin. Pari ensimmäistä yötäkin meni melko hikisissä olotiloissa, mutta säätyyppi alkoi jo muuttua tavallisempaan suuntaan. Asetuttuamme, lähdimme rantaan. Eräälle mielipaikoistani. Tämä tunnelmakuva on kuitenkin vasta seuraavalta päivältä.
Tuntuihan se jonkin verran, mutta tarkeni silti vähän liiankin hyvin. Pari ensimmäistä yötäkin meni melko hikisissä olotiloissa, mutta säätyyppi alkoi jo muuttua tavallisempaan suuntaan. Asetuttuamme, lähdimme rantaan. Eräälle mielipaikoistani. Tämä tunnelmakuva on kuitenkin vasta seuraavalta päivältä.
Pitkästä aikaa kuvapäivityskuva Junnilan lammen rannalta, jollaisen olen ottanut kymmeniä kertoja eri vuodenaikoina. Luonto on rehevimmillään ja vehreimmmillään.
Monet linnut ovat jo pesineet, ja voi havaita että niillä on jo aikaa "hengailuunkin". Tiira.
On olemassa termi: "takarantaterapia", joka juontuu saaren merenpuoleisen takarannan terapeuttisesta vaikutuksesta. Kyllähän se.
Pari takautumaa kesäkuun lopusta
Pyöräilin kauppaan. Isoon prismaan, Porin Itäkeskukseen. Kun oli "hirmuhellettä", hain pyörälle varjoisan paikan, ettei akku kuumene ylimääräisesti. Koirillle on järjestetty tuollainen säilö, sille aikaa kun niiden omistajat hoitavat ruokakauppa-asioitaan. Kuumahan tuollainen on, mutta paikka johon tuossa tapauksessa sijoitettu, melko hyvin varjossa koko päivän.
Kas kun ei tämän kesän aikana ole vielä näkynyt some- tai yleisönosastojuttua kuumaan autoon jätetyistä lemmikkieläimistä.
Kas kun ei tämän kesän aikana ole vielä näkynyt some- tai yleisönosastojuttua kuumaan autoon jätetyistä lemmikkieläimistä.
Pyöräilin yhden kauppareissuni yhteydessä pienen lenkin. Kirjurinluodolla täytyi käydä. Taavisillan venepaikoille oli jälleen ilmestynyt yksi isompikin vene. Sama jonka olen bongannut toissakesänä tai ennen koronaa 2019. En tietenkään jatkuvasti sitä silloin seurannut, mutta kertaakaan en tuota ole kulussa nähnyt. Kukin tyylillään. Bensa maksaa.
Kirjurin "nokkaan" - jota kutsun ankkurinokaksi, on rakennettu rakkauspuistoksi nimetty juttu. Siinä on penkkiä, pöytää, keinua, kukkalaatikkoa, ja tällainen johon voi tai kuuluu laittaa lukkoja. Lukkoihin maalataan tai kaiverretaan lukon laittaneen pariskunnan nimet ja joissakin on päivämääräkin. Porin sillassa noita on enemmänkin, mutta tässä vasta muutama.
Siihen voisi laittaa . . .
Siihen voisi laittaa . . .
Jyrki Kankaalle nousee muistomerkki.
Porin Linjoilla on Kyyti likel- niminen mobiilipalvelu, jossa myös lippujen ostosysteemi ja mobiililipun näyttötoimminnallisuus. Mutta rahallakin päsee, ja saa siitä tuollaisen paperisen lipun. Pankkkortti ei käy. Viiden tunnin lippu on edullinen. Kertalippu joka on voimassa tunnin, maksaa 3,50 euroa. Sillä voi hieman huijata, mutta en tarkemmin asiaa avaa.
Vietin baarissa noin tunnin. Join kaksi "pitkää", ja niiden välissä vedin tupakkakopissa marlboron.
Pitkä on puolen litran keskiolut. Sellainen maksoi rattiksessa 5,60 euroa. Ihan kohtuullista, kun vertaa festivaalien hintoihin. Jollain niiden kaljatelttojen pitäjienkin on tietysti tienattava, mutta melko naurettavaa touhua omasta mielestäni.
Olen melko vähän käynyt baareissa - koskaan. Tämä oli poikkeus ja päähänpisto. Tulipahan todettua, etten sellaista elämäntapaa kaipaa tai ymmärrä. Mutta ei minun tarvitsekaan.
Jauheliha oli tietenkin . . . olisi ollut parempi . . . - no olen hiljaa.
Sen olisi voinut netin ruokajuttujen mukaan laittaa liottamattomistakin, mutta liotettiin kuitenkin herneet yön yli. Uutta minulle, kun olen aiemmin tyytynyt purkkiin. Jatkoon!
Siedettäväämpää heinäkuun jatkoa ajatellen.
Reposaaressa: 4.7.2022
____
___
__
_
-
.
_____________________
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti