3.1.25

punnittua kahvia ja puuvillaa

Ohje ja suositus sanoi että kupillista kohden 7 grammaa kahvia. Silloin kun oikein "harrastin"  kahvia ja teetäkin. Kuppikoko tuolle ohjeelle oli 1,25 desilitraa.
Siitä on aikaa, kun olen kahvia ja kahvivettä  punninnut. Enää ei ole keittiökaapin oven sisäpuolella lunttilappua jossa muistaakseni oli 30 grammaa kahvia puolta litraa kohden.

Kahvin laittaminen aamulla ja pitkin päivää, illallakin, on rutiininomaista mittojen laskemista kun sitä paketista suodattimeen kauhoo.

Mutta otin ja punnitsin aamun santsikuppia varten laittamani kolme mitallista juhlamokkaa. Yhdden mitan painon selvittääkseni, jatkossa selviävää asiaa varten.  Pyöristäen yksi mitallinen kahvia painaa minun tapauksessani 7,5 grammaa, jolla luvulla eteenpäin.


Menin ja ostin vuoden viimeisenä päivänä termosmukin. Kun mielessäni oli alkanut pyöriä sellaisen hankkiminen niin kätevyyden kuin pienen kahvin säästämisenkin vuoksi.

Tapanani on juoda kupillinen  kahvia ruuan päälle, siis sellaisen päivän pääruuan joka meillä syödään iltapäivä-neljän- viiden välillä.
Sitä seuraa melkein poikkeuksetta sellainen, että kahvitarve uusii noin tunnin kuluttua siitä; kuuden-seitsemän välillä, jolloin eivät useimmat enää uskalla tai voi kahvia juoda koska meinaavat etteivät saa unta kun sen aika olisi. Vuorotyöhistoriani tai joku yksilöllinen ominaisuuteni antaa mahdollisuuden juoda kahvia mihin vuorokaudenaikaan tahansa. Se ei vaikuta unensaantiini, kuten ei melkein mikään.



Mutta tuosta termosmukista: 

 
Ennen sen hankkimista olen laittanut ruoan päälle kupillisen, joka tarkoittaa moccamasteriin 3 kupin mitan verran vettä, ja 3 mittaa kahvia. Tulee sellainen vakiokokoinen kupillinen, jonka korvan sisään mahtuu kolme sormea. Aamuisin laitan 4 mittaa kumpaakin, joka tekee puoli litraa valmista.

Santsikuppi jonka olen laittanut aiemmin niin, että taas kolme kuppia vettä ja kolme mittaa kahvia.
Ruoan jälkeisiin kahveihin on kulunut kuusi (6) mittaa kahvijauhetta. Yhteensä 45 grammaa. Sillä määrällä kehittäisi kinofilmin kahvikehitysmetodilla.

Uusi käytäntö, tuon talouteen hankkimani airamin kanssa muuttaa asiaa niin, että laitan ruuan jälkeen puoli litraa; 4 kupillista vettä ja sama lukema kahvimitallisia. Kuten aamurutiinissakin. Toisen kupillisen juon heti, ja toisen verran pistä termosmukiin odottamaan tunnin kuluttua heräävää santsikupin himoani. Kahvijauhetta kuluu näin toimien  30 grammaa. 15 grammaa vähemmän kuin ennen !! Huh mikä säästö, ajattelette. Että kyllä maailma nyt muuttuu ja ilmastonmuutoskin pysähtyy.

Kysymys on kätevyydestä kun ei tarvitse ladata uudelleen keitintä vaan termosmukista saa nopsaan sen santsin. Parin päivän kokemukseni perusteella muuhun sillä ei oikeastaan ole virkaa. Kahvi säilyy juuri ja juuri tunnin-puolitoista siinä jokseenkin kuumahkona. Mutta mikään kunnollinen lasiairami se ei ole, vaikka kuinka kehuvat.

Säästyneeseen kahvijauheeseen, pitkässä juoksussa. Otan aikajaksoksi vuoden, kun nyt juuri uusi vuosi alkoi ja muutenkin katsotaan kaikenlaisia tilastoja.
Jos joka päivä tekee noin iltapuolen kahvit niin termoksella kahvia säästyy 15 grammaa päivässä ja yksi suodatinpussikin joka päivä. Vuoden aikana  viisi ja puoli kiloa kahvia. 11 kahvipakettia.
Suodattimia 365 kappaletta. Suodatinpakkauksina joita ostan: 4,5 pakkausta. Käytän Melitta originaalia, joita on paketissa 80.
Kahvin hinta heiluu ja tarjouksia on. Laitetaan paketin keskihinnaksi vaikkapa 5 euroa. Ja melitta maksaa noin 4. Rahaa säästyy tupakkiin tai johonkin vuoden aikana jopa 90 euroa, jos kahvitarjouksia jaakaa eikä osta aina normaalihinnoilla jolloin kaffi maksaa "pahimmillaan 7 euroa paketti.
Termosmuki maksoi citymarketissa 19 euroa. Prismassa sen olisi saanut vitosen halvemmalla. Mutta ei se mitään.


Puuvillassa


Termosmuki löytyi Porin Puuvillan kauppakeskuksen Citymarketissa. Claas Ohlsonillakin kävin sen perässä, kun netissä oli että siellä semmosia edukkaasti. Ei ollut.
Mutta samalla tuli talteen kuvaa uudesta hampurilaiskahvilasta joka on noussut vanhan Pik nikin paikkaan. BRGRS  tarkoittaa että hampurilaisia. Bakery, order, pick-up . . . .   lukee paikan luukkujen yläpuolella. Ystäviäkin, burgerien lisäksi.

Kyllä ymmärrän toista tai kolmatta kotimaista oikein hyvin. Ja ymmärrän kohderyhmään vetoamistakin, että on niin trendikkäästi toteutettu nuo burgerin tai kahvin hankkimiseen tarvittavat luukut ja paikat paikan lokaatiossa.
Menin toiseen kahvilaan, jossa on tiski josta voi pyytää myyjää laittamaan haluamansa pullan tai muun lautaselle,  tarjottimelle, ja ottaa kahvin pannusta kuppiin ja maksaa joutuun ja sujuvasti.
Meinasin kaivaa vertaiukuvat näkymästä, piknikin ajalta ja siitä kun se on pistetty kiinni ja kohta pussiin. Mutta olkoon. En viitsi.



Kävin filmikameran kanssa Pumpulikadulla. Ajatuksena ottaa verrokkikuva vuoden 1970 vastaavaan. Mutta se pirun sähkökamera teki jostain syystä temput, ja filmi päätyi pitkäksi vedettynä vanhan konttoriin rapun pielen roskikseen. Täytyi tyytyä puhelimeen, mutta otin kolme päällekäin limittäistä ja stäkkäsin photarilla isoksi. Onhan tuo jonkunmoinen.



Siellä järkätään tuollainen tapahtuma johon taidan koittaa mennä kuulolle. Puuvillasta tehtaana minulla ei ole muuta kuin hämäriä muistikuvia, mutta kiinnostaa silti kun tapahtumasssa kertovat myös museon kokoelmiin tallennetuista kuvista.

Somessa ja tänään lehdessäkin on juttua kaupunkikeskustojen elinvoimaisuuden näivettymisestä. Pori on toiseksi suurin keskustan liikkeiden menettäjä yli 60 000 asukkaan kaupungeista. Suurin on Seinäjoki. Siellä keskustan on hiljenetänyt Ideapark. Porisssa sen sanotaan aiheuttaneen Puuvilla.
Niin varmaan, mutta mikäs siinä.
Niille jotka voivottelevat että missä ihmiset?? Menkää Puuvillaan. Siellä on. Kauppaa, kahvilaa, ravintolaa, tilaa ja kerrosta joka lähtöön. Hampaatkin revitään jos tarve.
Jos sitä täytyy verrata vaikkapa kauppahalliin joka on tyhjentynyt, en ihmettele yhtään tyhjentymistä. Ostokykyinen ja haluinen sukupolvi ei mihinkään kauppahalliin mene jostain hikisestä luukusta jotain helvetin kallista haukea ostamaan.
Kukin taaplaa tyylillään. Ja taaplatkoon.  



Torilla on vielä pari päivää karuselli. Ajatus mennä valottamaan filmiä, piiiitkällä valotusajalla. Jos sää suosii tai sopii.
Siitäkin joku rutisi, että on olematon tivoli (sariolan karuselli), että kuka semmoseen.
LAPSET  !!!



Tasavaltamme presidentti puhui uudenvuoden puheen televisiossa. Minulla ei ole kantaa, en välitä mitä puhui. Eikä minun pitäisi sellaista ottaa henkilöstäkään, kun en katsonut tai kuullut muuta kuin jonkun lauseen töllöuutisissa vahingossa.
Reaktionani ja ajatuskulkunani päädyin tähän eeppiseen kohtaan Terminaattori-elokuvassa.



Viikonloppua ja joulun loppua: Loppiaista.


Porissa: 3.1.2025

 

.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Linja-autoilua ja perspektiiviä

Eilen tapahtui niin että kalenterini kehoitti hankkimaan hoitotarvikkeita joita tarvitsen  pistäessäni itseeni insuliinia. Pruukaan käydä Ma...