7.2.25

Maksumuurin takana

 
Satakunnan Kansan netissä oli mielenkiintoinen juttu lehden jostain arkistosta löytyneistä negatiiveista, joiden kuvaajaa peräänkuulutettiin. Kun ei kuvaajasta ole tietoa.
Juttu herätti minussa änkyrän ja ajattelin että siinähän peräänkuuluttelevat.

Tutkin ja pengon aktiivisesti ja säännöllisesti Finnaa: Museoviraston arkistosysteemiä johon olen itsekin päässyt laittamaan kuvia. Siellä olevilla kuvilla on tekijänoikeusmerkintänä, jota valta osin antavat luvat kuvien käyttöön melko vapaasti, kun vaikkapa julkaistessaan mainitsee kuvan lähteen. Omassa tapauksessani kolme useimmin kuvalähteenä toimivaa ovat Satakunnan Museo, Helsingin Kaupunginmuseo, ja Elinkeinoelämän keskusarkisto.
Finnassa on jonkin verran myös tämän maakuntalehtemme arkiston kuvia. Niiden tekijänoikeudet ja julkaiseminen on oma lukunsa. Satakunnnan kansan arkiston kuviin on poikkeuksetta merkitty että kuva on yksiselitteisesti tekijänoikeuksien alainen, eikä sitä saa käyttää mihinkään.
Kummallista omimista, kun lehden arkiston kuvia on digitoitu vuositolkulla ja museon voimavaroilla.
Mutta loppujen lopuksi; mitä muutakaan odottaa kyseiseltä instanssilta jonka touhuista olen monta kertaa suivaantunut ja sillat takanani rikkonut.

 Pistin otsikoksi maksumuurin. Joku oli linkittänyt tuon alussa kertomani jutun sosiaaliseen mediaan. Sanoi julkaisussaan että juttu on maksumuurin takana. Vaikka hän sen sanoi, oli kommentteihin ehtinyt tulla marmatusta että juttu ei näy kun on sen maksumuurin takana. Eli täytyisi olla tilaus lehden digisisältöihin jotta näkisi sen koko jutun ja voisi lukea sen jutun. 

Kommentoin osaltani, että se juttu näkyy paperilehdessä joka tulee ilmaiseksi luukkuun tai laatikkoon torstaisin. Joinakin ei, mutta useimpina meidänkin luukkuumme - aamuneljän maissa kauhealla paukkeella. Siihen saattoi odottaa jatkokommenttia, että luukussaan lukee: "ei mainoksia" tai ilmaisjakeluja. Voi voi sitten vaan. Mutta pääsee ainakin määkimään jollei muuta. 

Jatkan omasta maksumuuristani tämän kirjoituksen loppukappaleessa, kun pohdein ja laskeskelin mitä omassa tapauksessani maksumuurittomuus ja muu vastaav maksaa. 


Roskaaminen ja suttaaminen torin R-kioskilla on kielletty.

 

Kahvin huvettua melkein loppuun, käväisin ulkona terveyttäni ja ilmanalaa saastuttamassa. Toriparlamenttiteos ei ole saanut uusia jäseniä

 

 

Vanhempia kuvia, filmiltä ja digiä

 

Selailin vuoden 2018 filmikuvia, innostuttuani eräästä silloisesta kamerastani, jonka vaihdoin johonkin jonka sittemmin lahjoitin pois. Näin samanlaisen myynnissä, ja olin jo hankkia sen uudelleen. Mutta maltoin kuitenkin mieleni ja häivyin myyntisivustolta. Nämä pari sillä ottamaani kuvaa eivät kuitenkaan niin paljoa poikkea edukseen etteikö sellaisia saa nykyisillä kameroillani. Ellei parempiakin.


Yhdestä väridigistä tein mustavalkoisen. Kuvassa peräkonttikirppis Puuvillan pihalla.
 

 

Lamppujen sijoittelu noin herätti selaamaan kuvia enemmänkin. Tämä kuva samalta filmiltä kuin edellistä edellinenkin.


Sama paikka vähän kauempaa, viime vuonna digillä.


Huomioni kiinnittyi noissa Puuvilla-kuvissa katulamppuihin joiden sijoittelu ei Porissa ole kovin yleistä. Muualla niitä olen nähnyt enemmänkin. Tässä pari näkymää, pikaisesti arkistostani otettuina

Helsinki: kauppatorilta Senaatintorin suuntaan



Tukholma, Södermalm.  Taustalla Sofian kirkko



Helsinki. Vanha Ylioppilastalo.. Ei niinkään katulamppuja, mutta monenlaista vaijeria seinistä johonkin




Paluu nykyhetkeen


Kokosin filmikamerat yhteiskuvaan. Yksi on kortiste / muistoesine, muut toimivia ja käytössä. Tusina riittää.


6.2.2025  --  merkintöjä pihallamme


7.2.2025 - -   merkintöjen tarkoitus


 Paluu maksumuurille


Mitä maksaa, että itselläni on moni maksumuuri näkymättömissä? Ilmaaisjakelut putoavat luukusta, mutta niitä en lue kuin joskus harvoin. Luen lehdet tabletin ruudulta ja niitä on kertynyt monta, täydennettyäni paikallislehden tilausta +kaikki -nimisellä laajennuksella. Sillä näkyvät sanoma-konsernin, tai mikä se lienee nimeltään, lehdet iltasanomia myöden. Hesari, Aamulehti, ja kymmenkunta pikkulehteä Sydän Satakunta mukaanlukien. Ruutu-plus ja Suplakin sisältyvät tilaukseen, mutta niistä en paljoa piittaa. Täytyy kuitenkin niitäkin nossain vaiheessa "plarata".

Suoratoistopalveluja en käytä, mutta sellaiseksi voi katsoa kuitenkin Elisa-viihteen jossa on paljon sisältöjä, tallennustilan lisäksi johon tulee tallennettua useampaakin saippuaa. Areenassakin ne näkisi. Elisa-boksi korvaa pitkälti älytelevision. Ja hd-toimii.

Maksan
sanomalehdistä 25 euroa kuukaudessa. Vuodessa 300 euroa. Mitähän paperinen satikka mahtaa maksaa. Maksan netistä, elisaviihteestä ja sähköpostista kuukaudessa yhteensä 69 euroa;  825 euroa vuodessa. Näiden lisäksi Adobelle photoshopista ja parista muusta kuvankäsittelyyn liittyvästä asiasta 12,40 euroa kuukaudessa; vuodessa 150 euroa.
Kuukausittaiset kulut näihin yhteensä: 107 euroa, ja vuodessa 1285 euroa. 

 
Entä sitten?
Moni meinaa että paljon, ja jollain muulla tavalla saisi halvemmalla, jotain. Mielestäni saan tuolle rahalle vastinetta ja maksan sen mukinoitta, vaikka välillä ajattelee että rupeaisi katsomaan jääkiekkoa ja juomaan koskenkorvaa.  Ei nyt sentään  !
Tupakin saattaisi lopettaa. Kun siihen menee noin  4500 euroa vuodessa. Olen veroni maksanut.


 

 

Porissa: XXX.2.2025

 

_____

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Maksumuurin takana

  Satakunnan Kansan netissä oli mielenkiintoinen juttu lehden jostain arkistosta löytyneistä negatiiveista, joiden kuvaajaa peräänkuulutetti...