torstai 30. heinäkuuta 2015

"Roadtrip" Lieto

Road trip on inflaation kärsinyt sanonta. Voisihan sanoa reilusti että reissu. Oltiin tänään reissulla: käytiin Liedossa, hakemassa - ostamassa vene.  Näki samalla vähän muutakin kuin Porin maisemaa.




Venetalli tyhjeni eilen illalla melkein kokonaan, kun Terhi / mercury / Muuli-peräkärry lähtivät Huittisten suuntaan. Tori.fi teki tehtävänsä nopeammin kuin ososin aavistaakaan. Paketti oli myynnissä myös nettiveneessä, mutta tuo toinen vei tässä tapauksessa voiton.
Kuukauden kuluttua talli tyhjenee kokonaan, ja lopetan hyvän vuokrasuhteen Moskova-talon sisäpihalla sijaitsevaan talliin


Tänä aamuna


Tein eilen illlalla nettivarauksen Puuilo- nimisen sekatavarakaupan sivuilla: venetrailerin vuokraamiseksi vuorokaudeksi. Hintataso oli huomattavan edullinen, verrattuna kaikkiin muihin peräkärryjä ja trailereita vuokraaviin tahoihin, venekaupasta puhumattakaan.
Homma toimi sujuvasti, palvelu oli erittäin hyvä ja huomaavainen.

Menoksi: suuntana Lieto, siinä Turun kupeessa.



Vähän jälkeen puolimatkan, pysähdyttiin Säkylän Pyhäjärven rannassa, Kristallirannassa ihailemassa järvimaisemaa.



Kristalliranta on entinen Loma-Säkylä. Vietettiin siellä melko tasan vuosi sitten viikonloppu telttaillen. Paikka on hieno. Ravintola on kuuluisa karaokeilloistaan, Turkua ja jopa Oulua myöden.
Nyt vain poikettiin. Ei edes kahvia vielä juotu, vaan jatkettiin matkaa.




Kahvit juotiin, ja evästä syötiin Zoolandian parkkipaikalla. Kun oltiin vähän etuajassa liikkeellä, ja aikaa oli. Kun alkoi sataa, lähdettiin veneen myyjän luo.



Vene voimisteltiin myyjän kanssa trailerille, ja tässä ollaankin jo paluumatkalla. Kurjenrahkan kansallispuistoon johtavan luontopolun päässä olevalla levähdyspaikalla.  Veneestä on kuomu poistettuna, jottei mene matkan riepotuksessa pahaksi.
Kotona saatoin havaita, että pressu oli täysin kuivunut, vaikka matkan varrella tuli paikoitellen rankastikin vettä. Tuulilasi ja muotoilu toiimii hyvin, vaikkei ehkä kaikkein esteettisin olekaan.



Monen mielestä vähäpätöinen tei vallan merkitykseton juttu: Marinon merkkikilpi kojelaudassa, on minulle kuin piste Iin  päälle tässä tapauksessa. Radiokin, tuossa vasemmalla. Ja toimii. Tuulilasilla on puhallin, jotta pysyy auki huurusta kun / jos ajetaan kuomu alhaalla.



Kotona oltiin viiden maissa, kun kauppaa tehtiin kahdelta. Alunperin meinasin että laitan veneen Porin karjarannan luiskalta veteen samalla reissulla, mutta Kalevan kisojen kävelykilpailut lykkäsivät vesillelaskun huomis aamuun. Ranta oli ruuhkainen, kuten koko jokivarsi.
Mutta aamulla varhain, kun sääkin on toivottavasti parhain - ja "rantanaurajat" nukkuvat krapulaansa...  ei kun huomenna onkin perjantai. No kuitenkin.




Marino Mustang

.... on tämä sinapinkeltainen vene merkiltään. Se on tullut Sipoon "uunista ulos" vuonna 1971.
Sitä liikuttaa, siis kuljettaa nopeimmillaan noin 35 solmun (1 solmu = 1,852 km/h) vauhtia 1980-luvun puolivälin kaksitahtinen 60 hevosvoimainen Johnson Sea Horse- perämoottori. Näitä vanhoja kaksitahtitia keskikokisia moottoreita on ani harvoin myynnissä ilman venettä. Kun niitä huoltaa edes tyydyttävästi, ne ovat pitkäikäisiä ja luotettavia. Varaosia on hyvin saatavana, ja tekniikka on yksinkertaista.
Niiden käynti on tasaisempaa kuin nelitahtisten, ja käynti usein jopa hiljaista, kun ei "urku auki" huudata. Sitä rauhoittaa melko paljon bensan kulutus, joka täysillä ajettaessa on luokkaa litra / minuutti, eli 60 litraa tunnissa. Matkanopeus: 15-20 solmun hujakoilla on kulutukseltaan toki huomattavasti maltillisempi, ja vene pysyy hyvin liu'ussa.
Uistimen vetäminen tällaien koneen kanssa vaatii joitakin kommervenkkejä: ajoankkuria ja ajoittaista kaasuttelua, koska kaksitahtinen pakkaa karstoittumaan tyhjäkäynnillä ajettaessa. Siksi ajoankkuri. 

Veneellä on historiansa ja nykypäivänsäkin. Venemalli otettiin Marinolla uustuotantoon
Samalla pohjalla on valmistettu avonaista mallia Marino Swing, joka on suosittu kipakäytössäkin. Melko saman tapainen on myö Marino Sport.


 Alkuperäisellä ylitettiin jopa Atlantti, tosin välillä kaatuen ja rahtilaivaan pelastautuen. Ylläolevan kirjan julkaisi Seppo Muraja 1971. Selvittyään Marinolla atlanttin yli, hän lähti suuremmalla moottoriveneellä matkaan, tarkoituksen akiertää koko pallo.
Sillä matkalla hän kohtasi kuitenkin kohtalonsa, hukkuen Biskajanlahteen 31-vuotiaana.
Löysin kirjan Porin pääkirjastosta, jonka varastosta se minulle noudettiin.

Mustangista lisää mm tässä PDF-kopiossa. Sekä Vene-lehden tiivistelmässä.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

lämpömittarin nollaus

Arkistokuvaa