Onnea - ei kun Onnia

Postauksen loppupuolella on muutakin kuin "taas tätä tylsää kuvatekniikkan veivausta"

Mutta:  Palasin eilen tavoistani poiketen vanhan filmin pariin, kun skannattavana oli uusi, viimeisin filmi. Hain laatikosta esiin negatiivit filmille numero 5 / 2023. Skannattuani viimeisimmän; numeroltaan 9 / 2024, pistin uusiksi muutaman ruudun vanhalta.

En ole vielä hävittänyt viimevuotisia negatiiveja. Viiden vuoden takaisista ei ole enää jäljellä kuin digitaliset, skannatut kuvat. Melko suuren määrän negatiiveja olen hävittänyt, vaikka se on kaikkien filmikuvausta harrastavien mielestä hullua ja järkyttävää.
Nytkään ei olisi ollut mikään pakko ottaa uudelleen skannattavaksi kuvia, mutta jokin vaivasi minua kuvassa jonka olin joko kuvannut tökerösti, tai huitaissut digivaiheessa rajauksen kummalliseksi. Siitä tämän jutun aihe.
Kuvan kohteena oli ja on Onni- nimen saanut kaupungin vanha höyryjyrä. Tein sitä koskevan bloggauksen 14.7.2023. Siinä kirjoitin mistä sen kanssa on kysymys. En kopioi tai kerro uudelleen koko juttua, koska siihen voi palata tästä linkistä.

Uusintaan

 

Elokuussa 2023 kuvaamani ja skannaamani, jonka rajaus ihmetytti nyt. Olinko ottanut kuvan tuollaisena vai tehnyt rajauksen kuvaa tallettaessani. Kun kuva on muutoinkin viimeistelyä vailla, päätin katsoa negaruudun uudelleen.

 

Skanneri jurnutti kymmenkunta minuuttia, ja paljasti koko kuvan. Skaalasin; zoomasin skannauksen 23% perusresoluutiota suuremmaksi. Näkyy asetuksissa, kohdassa output size. Resoluutio maksimissa: 3200 pistettä tuumalle. Resoluutioista kiinnostuneille tiedoksi: tyypillinen netti-digikuvan reso on 72, korkeintaan 150.  Jos ja kun halutaan hyvälaatuisia paperikuvia tai painotuotteita, laitetaan resoluutioksi 300 dpi. Negojen kanssa on varsinkin tässä alkuvaiheeessa eri juttu. Resoluutiota niin paljon kun skanneri pystyy antamaan. Tuo 123% ulosanti ei ollut oikeastaan tarpeen, mutta mieleeni tuli kokeilla mitä tapahtuu.
 

Uudelleen skannattu kuva Onnista.  Skannauksen jälkeen saaanut tabletti-snapseedia ja tietokoneen photoshoppia osakseen, sävyjen ja parin muun asian suhteen. Mutta ennenkaikkea retusointia: pölyhiukkasten ja jo syntyneiden naarmujen poistoa.

Osarajaus täysikokoisesta kuvasta näytöllä. Jätin putsaamatta pienet kemikaalin aiheuttamat "valopilkut". Työ olisi ollut kohtuuton, ja sitä riitti muutenkin.
Muistiinpanoistani voisin katsoa, minkä ikäistä kehite oli filmiä kehittäessäni. Mutta se riitti että kyseessä oli monobath- yksikylpy joka on "pilannut" useamman filmin niin pahasti että olen joutunut skannaamattakin hävittämään.
Mutta menee kuva dokumenttina.

Filmille kuvatessani olin ottanut myös puhelin-muistiinpanokuvia. Hyvä niin, niin pitäisi tehdä "aina".
Höyryjyrään kulkeutuminen heräsi oikeastaan ajatuksesta lisätä se facebookin muistomerkkikansiooni. Kun muistomerkkihän sekin on, ja sellaisena taltioitu Ulasooriin.
Yksinkertaisintahan olisi paiskata tällainen värikuva sinne, laittaa tiedot ja siinä se.
Mutta minua jotenkin ärsyttää jyrän ulkoasu, joka ei vastaa sitä mikä sillä on ollut sen aktiiviaikoina.
Muistomerkkinä se on tietysti hieno ja tyylikkääksi entisöity. Mutta luonne on menetetty. Satakunnan Kansassa on kuvia sään armoille hylätystä Onnista jollain kaupungin varikon takapihalla, josta se pelastettiin. Väriä sillä oli siinäkin, mutta ei noin paljoa. Aika tehnee aikanaan tehtävänsä, ja väri hiukan haalistuu ja virttyy. Mene ja tiedä, ken elää niin näkee.
Satakunnan Kansan tilaukseni pysyy voimassa arkistojen takia. Vaikka sen laajuus ei kovin kummoinen ole. Hakusanalla onni...

Höyryjyrän ohjaamonäkymää. Mittareita on yksi: paineelle.
Tulipesän luukun sijainti ei ole kovin ergonominen. Mutta Onni kesti sen.

onnista muuhun

Laitoin filmin kameraan jolla olen kuvannut vain yhden filmin, vajaa vuosi sittenkun sen sain käsiini.
Kamera on Agfan Isolette II.

Rullaan tallentui näkymä keittiön ikkunasta. Oli "takatalvi" kun tuli vähän lunta maisemaan. Talven kriteerit eivät kuitenkaan enää täyty alkuunkaan joten kyseessä oli vain lumisade.
Takertelevan tarkennusrenkaan jumitus äärettömään pelastaa kameran roskikseen joutumiselta edelleen.

Filmikuvapiireissä tällaisia kutsutaan risukuviksi. Kun on "pakko" kuvata jotain.
Isolette II. Käsitteleätön skannaus. Kummallisia raapaleita. Filmille ominaisia: foma 200 

Lisää uusintaa

   

 
Täydennyskuvaa Mondrianin maalaus- mielleyhtymääni joka on edellisessa postauksessani, tai edellistäedellisen edellisessä. Eka isoletella, toinen puhelimella ja kolmas, aiemmin Rolleilla.

Ajankuvaa viimeisimmällä filmillä, risukuvan lisäksi. Skuutti ominaisessa ympäristössään. Lumi sulaa hyvää vauhtia.

Odotettavissa seuraavaksi

Myynti-ilmoituksesta pöllitty kuva. 80-luvun lopulla ja 90-luvulla Kotkansilmänä tunnettu kamera.
Yashica T, sittemmin T2, T3 ja T3 super. Taisi tulla vielä nelonenkin. Sai nimensä tuosta punaisesta  T-kirjaimesta jonka perässä  *

Tuo on todennäköisesti tänään tulossa matkahuollon noutopisteeseeni, ja todennäköisesti seuraavana kuvausvuorossa. Jos kun ja toivottavasti se osoittautuu toimivaksi, enkä ostanut sitä varten turhaan valmiiksi paristoja.
Odotukseni ovat korkealla, mutta mukana on myös muistoarvoa kun olen myynyt juuri tätä versiota ja T2:a omassa fotokaupassani 90-luvun alussa. Kameramallin hinnat ovat karanneet nykypäivänä korkealle, mutta löysin etsimäni: edullisella hinnalla. Siinä on moni haluamani asia kohdallaan, ja kuvanlaatu ei tule olemaan ainakaan kameran optiikasta kiinni.

Filmikameroita on kertynyt vuoden aikana muutama liikaa tai turhaakin. Välillä tulee mieleen, luopuisiko jostakin. Mutta myyminen on työlästä ja saavutettu hyöty olematon. Olkoot siis.

Sain fb:n meseen viestipyynnön, joka meni hätäillessäni roskikseen. Enkä vastannut siihen siksi.
Henkilö tarjosi minulle vanhoja puolikinokoon dioja, 100 kappaletta Finlandiakuvan opetusdioja.
Ehkä blogijulkaisuni herättämänä. Pahoitteluni, etten vastannut tai kun en vastannut viestiin. En keräile dioja, vaikka tarjous vaikutti mielenkiintoiselta. Hinnasta en tiedä.
Viikko pari sitten haltuuni hommamilla dioilla ei ole keräilytarkoitusta. Tutkin niitä  kemiallisessa mielessä jossain vaiheessa. En maksanut niistä kuin nimellisesti ja postituksen, käyttötarkoitukseni vuoksi.
Olen sanaton.

Porissa:  26.4.2024

____