Jälkipiktorialismia

Tämä julkaisu on kömpelö tablettiräpellys, ei oikeastaan ”mikään”. 

Kytkin tablettiin näppäimistön ja näppäimistön liittimeen hiiren. Ihme kyllä, ensivaikutelma ei ollut aivan toivoton. Näppäimistön hiirelle antama virta riittää, eikä tule herjaa että kytke jotain toisin. Toisin kytkeminen ei ole tapauksessani mahdollista, kun tabletissani on vain yksi liitäntä ulkoiselle lähteellä. Jonkun jakajan -  hubin käyttö olisi tietenkin, mutta en ole ajatellut hankkivani mitään enempiä vekottimia. 

Kun testasin näppäimistön ja hiiren toimintaa padissa, otin tabletissa kuvan takatalvesta joka oli yön aikana hiipinyt lähiöön. Sellaisestahan alkaa hiljalleen olla kyse, vaikka vappuunkin on vielä kymmenkunta päivää. 

Noidun mielessäni takatalvitoitotusta jos se tapahtuu joskus maaliskuussa. Aikaista se on nytkin, mutta henkisesti on jo asennoitunut kevään etenemiseen. Tämä tosin kuuluu siihen keikkumiseen. 

Turkoosi 

Osuin instagramissa alternatiiviseen kuvaukseen erikoistuneen henkilön seinälle. Hän oli tägännyt kuvaansa hashtagin #neopictorialism josta kiinnostuin googlaamaan asti. Valokuvataiteen museon sivuilla käsitellään piktorialismia valokuvataiteen varhaisena muotona, josta koko valokuvataide taisi saada alkunsa. Maalaustaiteen luonnetta valokuvissa. 

Vierastan pieleen menneiden valokuvien kategorisointia taiteeksi: ”meni taiteeksi”. ”Tuli taidetta”. Jossain tapauksessa niin saattaa käydäkin, mutta taidekuvia, valokuvataidetta luodaan kyllä hiki päässä ja harvoin onnistuen. Ylläoleva ja seuraava kuva ovat tarkoituksella tuollaisiksi tekemiäni. Dioista skannattuja. Kokeellista kuvankäsittelyä. Seuraavaksi teen niille kemiallista käsittelyä. Siitä ehkä myöhemmin, jossain julkaisussani. En aio lopettaa blogin kirjoittamista viidensadan tekstin jälkeen. 

OMG

Olkoot tekijänoikeusasiat niin tai näin. Teen haltuuni saamistani dioista aivan muuta kuin mitä niiden ottaja on ajatellut tekevänsä, kameran nappia painaessaan. Kenellä on kuvan tekijänoikeus - kenellä lopulta. Alkuperäinen kuva on lakannut olemasta sellaisena kuin se on ollut pitkään laatikon pohjalla tai albumiin suljettuna. Lopulta roskikseen joutuneena jätteenä. 

Jätteestä - roskasta voi tehdä jotain. Uusiokäyttää. Käyttää materiaalina, muuttaa muuksi kuin mitä se oli joskus. 

Jatkan tutkimuksiani. Tähän ei tällä kertaa maisemia tai talonkuvia, vaikka niitäkin on kertynyt. Edellisen postaukseni jälkeeenkin. 

Menemme tänään bussilla kaupunkiin, ruokauppaan. Samalla reissulla katsomaan taidenäyttelyä Kaupunkiolohuoneeseen. Siitä varmaan seuraavassa, viidennessäsadannessa julkaisussani tälle alustalle. 

(Alusta -  mikä ärsyttävä sanonta)

Porissa: aloituskuvan vesileiman päivänä. Tuntia myöhemmin

…