Nkökulmaa laajakuvaan

 

-------------=========================-------------

Laajakulmaa etsimässä: Tylsää teoriaa, mutta ehkä toisenlaisella otteella

Nyt seuraa kuivaa analyysia kameraobjektiiveista ja -rungoista. Täyskennoa, croppia, pokkariakin.
Loppupuolella on jokunen kuvakin -kun tekstiä ei kukaan jaksa jos sitä on enemmän kuin kolme riviä.
Selitän termejä ensin.
Täyskennoiseksi kutsutaan sellaista digijärjestelmäkameraa, jonka kuvakenno vastaa filmiajan kinokennoa. Objektiivien polttovälit, eli esimerkiksi 50 millinen jota kutsuttiin filmiaikana normaaliobjektiiviksi eli ihmisen silmän näkemää kuva-alaa jokseenkin vastaavaksi. Siis silmän sitä näkökulmaa joka on terävä. Aikoinaan 50 millistä pidettiin melko tylsänä objektiivina. Mutta se on opettanut lukemattomat ihmiset kuvaamaan. Siis ottamaan kuvia, ei säätämään kameraansa.

Täysikennoinen digijärjestelmäkamera. 40 millinen objektiivi

Täysikennoinen kamera on kalliimpi kuin kamera jossa on pienikokoisempi kuvakenno (= vertaa filmikokoon). Mutta sen kuvanlaatu on useimmiten parempi, koska sen pikselit ovat suurempikokoisia. Pikselit ovat kuvapisteitä  joita joidenkin mielestä täytyy kameran kennolla olla mahdollisimman monta miljoonaa. Niiden määrä ei kuitenkaan aina ole ratkaisevassa osassa saavutettuun kuvanlaatuun nähden, paitsi siinä tapauksessa kun halutaan tehdä suurikokoisia paperikuvia suurella kuvantarkkuudella. Suurikokoisia kuvi  kuitenkin katsellaan useimmiten monen metrin päästä, jolloin kuvapisteiden määrä menettää jonkin verran merkitystään. Tarkoitan suurikokoisella kuvalla useamman metrin leveää kuvaa, ääritapauksessaan.

Kuluttajamarkkinoille on tuotettu kameroita, joiden kennot ovat pienempiä. Ikään kuin filmiajan negatiivikooltaan pienempiä, verrattuna yleisimpään kinofilmikokoon (36 x 24 milliä).
Näiden "vajaakennoisten" digikameroiden kennoja kutsutaan croppikennoiksi. Crop on suomeksi rajaus. Kun kuvasta rajataan käyttöön osa, puhutaan kuvan kroppaamisesta.
Kroppikennoisen kameran kennolle muodostuva objektiivin eli linssin tuottama kuva on kuvakulmaltaan pienempi, kuva-alaltaan suppeampi. Sitä määriteltäessä, tai verrattaessa perinteisen kinofilmikameran tuottamaan kuvaan, puhutaan kroppikertoimesta. Eri kameroilla on erilaisia kertoimia. Yleinen on kuitenkin kerroin 1,6

Tuota 1,6 kerrointa käytetään puhuttaessa objektiivin polttovälin kinovastaavuudesta. Esimerkiksi täyskennoisessa ja perinteisessä kinokamerassa 50 millinen objektiivi "muuttuu" kroppikennoiseen laitettaessa 80 milliseksi (50 x 1,6). Sen polttoväli ei kuitenkaan muutu miksikään! Kuvakulma muuttuu suppeammaksi, mutta se on edelleen sama 50 millinen. Eli optisesti kroppirungon käyttäminen  ei tuo putkiin lisää pituutta, vaikka kuvissa siltä vaikuttaakin.

Filmiaikana kuvattiin paljon kinofilimikoon kameroilla. Ammattilaiset studioissaan käyttivät isompaa negakokoa: 6x6 senttinen oli yleinen, muunmuassa Hasselbladissa.  Kun kinorungossa normaaliobjektiivi oli 50 milliä, 6x6 koon kamerassa vastaava oli 80 milliä. Eli 1,6 kertaa kinokoon polttoväli... tai kuvakulma. Eli voidaan sanoa että hasselin "kenno" oli täysikokoinen verrattuna kinoon joka oli filmiajan kroppi. Kino kehitettiin samalla periaatteella kuluttajakäyttöön, kuten nyt kroppikennoinen täyskennoisten rinnalle. Täyskennoisten kameroiden  merkitys on kuitenkin pienentynyt, kun kroppeihinkin on tullut laadukkaat ja kehittyneet kennot.

Käytännön asiaa ja tarpeita

Kameran valinta on helppoa. Mennään markettiin ja ostetaan paketti jossa on runko ja objektiivi. Salamakin on kamerassa sisäänrakennettuna. Helppo homma; ei muuta kun muistikortti kameraan ja räps räps. Sitten kuvat feispuukkiin tai instagrammiin, tykkäyksiä keräämään. Useimmille tämä riittää. Valokuvaus on eräänlainen kansalaistaito, eikä enempään ole tarvetta. Paperikuviakin jotkut teettävät digikuvistaan. Jopa kuvakirjoja.
Muutama joukosta "hurahtaa" harrastamaan valokuvausta "vakavamminkin". Vuoden parin kuluttua hyllyssä on objektiivia, salamaa, kaukolaukaisinta, ajastinta, makroa ja teleobjektiivia; pitkää ja pätkää. Runkojakin saattaa tulla useampi. Ja ikään kuin rusinana pullaan, hommataan se täyskennorunkokin. Tulee wau-tuntemuksia, mutta samalla pakotettua tarvetta päivittää objektiivivalikoimaa, koska kaikki putket eivät sovi fyysisesti täyskennoon. Tai kuvaan jää mustat reunat.
Aloitin itse cropilla, pääsin käsiksi täyskennoon, mutta olen tehnyt jonkin verran paluuta croppiin. Varsinkin lintukuvauksen myötä. Maisema menee edelleen useimmiten täysikokoiseen kennoon.

Kuvakulma on joskus ratkaisevassa asemassa. Sitä täytyy saada lisää. 50-millinen vaikuttaa ahtaalta.
24 millinen on täyskennossa jo melkein avara/ laaja, mutta cropissa sekin vähän ahtaan oloinen kuvakulmaltaan.
Palasin ajassa taaksepäin ja muistin halveksitun "kitti-objektiivin" jota markettikameroissa liitettiin kamerapaketteihin.
Hyllyssäni on tomuttunut varsin laadukas 50 millinen, joka on jäänyt vaille käyttöä. Tein poikkeuksellisen teon: pistin sen vaihtotarjoukseen netin valokuvausfoorumilla. Halusin vaihtaa sen siihen halveksittuun kittiputkeen, joka on polttoväliltään 18-55 millinen. Se ei sovi täyskennoon, mutta antaa croppikennoisessa kuva-alaa jo jonkin verran. Mitään varsinaista laajakulmaobjektiivia en halunnut alkaa hankkimaan.

Vasemmalla 40 millinen, oikealla "kittilinssi"

Testaamaan

Tänään sain kyseisen kittilinssin käsiini, ja laitoin kuvakulmatestin käyntiin.
Kuvasin kolmella rungolla, ja verrokiksi otin 40 millisen "pannukakun", jolla olen ottanut täyskennossa paljon kuvia. Croppikennoisessa se on kuitenkin auttamattoman ahdas. En ottanut vertailuun mukaan aiemmin laajinta objektiivia; 24 millistä (24-105 zoom), vaikka se olisi ehkä ollut parempi vertailupolttoväli.
Tässä asiasta kuitenkin saa jonkinlaisen käsityksen. Kun haluataan kuvata paikoissa joissa kuvakulmaa halutaan enemmä näkyviin.

Lähtökohdaksi täyskennoisella otettu kuva, Objektiivi 40 mm

Sitten sama 40 millinen kroppikennoiseen 7D mk2 runkoon kiinni. Megapikselejä on paljon.
Kuva-ala supistui, koska objektiivi vastaa kuvakulmaltaan 64 millistä täyskennoisella

Nyt päästään itse asiaan, eli 18 millinen 7D croppikennossa. Kinovastaavuus 28 milliä.
Koska 24 milllinen täyskennossa vastaa 38 millistä kroppikennossa,
pääsin haluamaani tavoitteeseen.

Vertailun vuoksi, edelliseen kuvaan: 18 millinen 450D- rungossa, joka on nykykameroihin, ja varsinkin 7D:hen verrattuna vaatimaton surituskyvyltään. Nettikuvassa ero ei kuitenkaan ole mitenkään järisyttävä.

Kaikki edelläolevat kuvat ovat käsittelemättömiä. Otettu samoilla arvoilla ja jalustalta samasta paikasta. ISO 200 f8, vitka (itselaukaisin ettei tärähdä).

Tässä vielä vertailukohteeksi pokkarilla: olympus tough, otettu kuva zoominsa laajakulma-asennossa. Samoin ISO 200 ja vitka sekä jalusta. Kuva-ala on jokseenkin sama kuin 18 millisen kroppirungossa antama. Pääsin näinkin katsoen haluamaani tavoitteeseen, objektiivien vaihtokaupassa.

Pokkareiden kennot ovat huomattavan pienikokoisia. Niille on ladattu hurja määrä pienen pieniä kuvapisteitä. Olympus on 12 megapikselinen, 7D 22 megapikselinen, 450D 10 megapikselinen, ja vanha täyskennoinen 5D 13 megapikselinen.
Kun soosiin lisätään pokkareiden linssien polttovälit ja muut optiset koukerot ollaan helposti suossa.
En selitä pokkarimaailmaa enempää, mutta laitan tähän loppuun kuvankaappausken tuon viimeisen, pokkarikuvan metatiedoista: Kinovastaavuus on sama kuin 18 millisen 1,6 kertoimisessa croppirungossa.

__________________________________________________________________________

Porissa: 21.7.2015
-tekstin alkuosaa poistettu 1.8.2015

.