Kiviporin irvikuvia

Suomen Pankin talo (nyk. ympäristövirasto tms) julkisivun ikkunan yläpuolella - yhden niistä. Lisää talon relieffejä tuonnempana tekstin jälkeen

Kävin muutama päivä sitten työssäni testaamassa erästä objektiivia, tai kokeilemassa miten työsuhdeobjektiivi piirtää kuvaa, verrattuna omaan vastaavaan tai puolet halvempaan sellaiseen.
Piirsihän se, ja se siitä. Mutta innostuin sillä lyhyellä kokelurupeamallani minulle uudesta kuvausaiheesta, kohteista joiden luokse päätin palata sopivana ajankohtana. Se koitti tänään.

Aihe jota aloin tänään perusteellisemmin kuvata, ovat relieffit. Kohokuvat, seinäveistokset, miksi niitä nimittäisi. Relieffihän on selvä ja tuttu asia: Ikään kuin kohokuvioksi veistetty taulu jossain talon seinässä. Minua kiinnostavat erityisesti vanhojen talojen ovien ja ikkunoiden yläpuolille sijoitetut "naamat". Niiden esikuvina ovat useimmiten yrmeän näköiset ylimyksiltä vaikuttavat hahmot. Myös leijonia ja muita vastaavia olen nähnyt.
Googlasin kiivaasti, etsien nimitystä niille. Mutta aivan täsmällistä en vielä löytänyt. Niinkin hupaisa nimitys kuin irvikuva, esiintyi näitä esittävien kuvien nimissä.  Siitä vaikuttuneena laitoin otsikkoon ko. sanan.

Lähdin kameran kanssa kävelylle Kiviporiin: Eli kortteleihin jotka ovat vanhaa Poria, rajoittuen Etelärantaan - Yrjönkatuun - Hallituskatuun (osin myös valtakatuun) ja Teatterikatuun.
Koluttuani nuo korttelit, nurkat, ja pari sisäpihaakin, ja kuvattuani niissä näkemäni, jatkoin matkaani muualle. En löytänyt ainakaan pikaisella ajelullani keskustassa ja muualta sen liepeillä näitä relieffejä, siis irvikuvia.

  . . .   paitsi tämän

 . . .  tässä julkisivussa, joka on jätetty jäljelle:

Torin ympäristön rakennuskanta on pääosin peräisin 1950- ja 1970-luvuilta. Vanhempaa edustaa enää tämä luoteiskulmassa oleva julkisivu, joka jätettiin paikalleen 1980-luvulla valmistuneen liikerakennuksen eteen

Talo jonka julkisivu on säilynyt, on alunperin apteekkari Robert Junneliuksen rakennuttama ja arkkitehti J.E. Stenbergin suunnittelema.  Kauppatorin apteekin pieni, koristeellinen uusrenessanssirakennus valmistui kesällä 1883 uuden kauppatorin laidalle, jonne torikauppa ja samalla koko kaupungin kaupallinen painopiste oli tuolloin siirtymässä raatihuoneen edustalta ja jokirannasta. Samaan aikaan olivat alkamassa Stenbergin suunnitteleman Porin Teatterin rakennustyöt. Kauppatorin apteekki oli Porin Ensimmäinen apteekki, joka oli ollut Junneliuksen hallussa jo vuodesta 1876, ensin muissa tiloissa. Apteekkia Junnelius piti aina vuoteen 1890 asti.

Junneliuksen jälkeen apteekkia piti lyhyen aikaa Karl Fredrik Heinonen (Heine) ja hänen jälkeensä vuodesta 1895 Gustaf Widbom.

Apteekkirakennus oli valmistuessaan moderni. Siinä oli mm. vesijohdot. Vesi pumpattiin ullakolla olevaan suureen vesisäiliöön omasta kaivosta. Apteekkari itse asui talon toisessa kerroksessa.  Junnelius avioitui vuonna 1892 ja muutti perheineen uuteen taloonsa Aleksandrankadun (nyk. Hallituskatu) varrelle vuonna 1895. Kyseinen talo, josta omat kuvansa tässä päivityksessä,  toimii nykyään Porin kaupungintalona. 

Katsotaanpa mitä löysin

 

Entinen Suomen Pankin talo

Blogitekstin aloituskuva, kuten sen kuvatekstissä sanon on Suomen Pankin talona tunnetun talon koristelua. Tässä muutama muu:

Suomen Pankin talona tunnettu rakennus Valtakadulla, kuvattuna tyttäreni asunnon ikkunastaTalo on Valtakadulle vuonna 1913 valmistunut Gustaf Nyströmin suunnittelema rakennus. Suomen Pankin Porin konttori toimi siinä vuoteen 1993 saakka.

Kaupungintalo -  Junneliuksen palatsi

Talo jäljittelee venetsialaistyylistä renessanssipalatsia. Koristemaalausten suuri määrä tekee rakennuksesta yhden arvokkaimmista uusrenessanssityylisistä rakennuksista Suomessa. Palatsin on suunnitellut arkkitehti August Krook, ja sen rakennuttivat apteekkari ja kunnallisneuvos Robert Junnelius sekä johtaja Hugo Rosenlew.  Sen rakennustyöt aloitettiin vuonna 1894 ja se valmistui 1895.

Portista sisäpihalle

Tämä portista sisäpihalle mennessä oikealla, naapuritalon seinässä oleva Cedercreutzin relieffi on relieffi, siinä mielessä kun minä relieffin kuvanveistotaiteen muotona ymmärrän.




















Kaupungintalon sisäpihalla sijaitsevan toisen rakennuksen yksityiskohta

Merikapteenin talo

Eli Heinen talo on merikapteeni Oscar Heinen vuonna 1893 rakennuttama talo. Sen erikoisuutena on laivan märssykoria muistuttava torni. Rakennuksessa toimii seurakuntien hallintokeskus eli arkisemmin sanottuna kirkkoherranvirasto. Talon suunnitteli arkkitehti Ricardo Björnberg.

 

Valokuvasta: kuvattu kodak t-max mustavalko rullafilmille Rolleicordilla, heinäkuussa 2018. Negatiivikoko 6x6cm. Kehitys ja skannaus: itse.

 Sisäänkäynnin yläpuolella

 ikkunamalli "1"

 ... ja ikkunamalli "2"

 Pari riviä kuva- ja kuvaustekniikasta

Kotona kuvia valikoidessa huomaa töpänneensä kuvatessaan. Liikennemerkki peittää oleellisen osan kuvasta, rajaus tai oikeastaan objektiivin polttoväli on liian tiukka perspektiivisäätöjä ajatellen. Resoluutiota kyllä riittäisi laajempaankin kuvakulmaan josta voisi paremmin tehdä lopullisen kuvan. Filmiajan kasvattina säästelen filmiä, vaikka kameran muistikortille mahtuu 1000 kuvaa.
Kuvan sanoma olisi tai auttavasti onkin kertoa erilaisita ikkunan malleista samassa rakennuksessa ja sen julkisivussa.

Osarajaus (ei  -suurennus) edellisen kuvan alkuperäiskokoisesta kuvasta, pikselikooltaan 795 x 609. Tästä saa käsityksen tämän hetkisestä digikameroiden tuottamasta kuvakoosta. Muutama vuosi sitten netissä julkaistiin vielä 800 x 600 kokoisia kuvia aivan kirkkain silmin. Tänään sosiaalisen median standardi tai suositus optimoidulle kuvalle on 2048 pikseliä / pitkä sivu.

Merikapteenin talon julkisivu on rakennusajan tapaan kruusattu ja mahtaileva. Sisäpihan puoli on maltillisempi, aivan kuin eri aikakaudelta. Mutta oikein mukava sekin arkkitehtoonisesti.
Kuva sisäpihalta pari viikkoa sitten. Tämä on samalla ikkunanäkymä tämänhetkisen työpaikkani tyopisteeltä.

 Porin teatteri

 Kuva jonka otin muutama päivä sitten, ja joka antoi alkusysäyksen tälle blogikirjoitukselle kuvineen

Teatteri toimii kaupungin keskustassa vuonna 1884 valmistuneessa teatteritalossa, jota pidetään yhtenä Suomen kauneimmista teatterirakennuksista. Se on kuuluisa erityisesti 313-paikkaisen päänäyttämönsä allegorisista kattomaalauksista. Uusrenessanssia edustavan rakennuksen on suunnitellut ruotsalainen arkkitehti Johan Erik Stenberg.

Suomen neljänneksi vanhimpaan teatteritaloon liittyy vuonna 1974 valmistunut lisärakennus, jossa toimii muun muassa Pieni näyttämö -niminen studionäyttämö väliaikakahvioineen.

 Muuta nähtyä seinäkoristetta kävelylenkin varrelta  Kiviporissa

Etelärannan ja Antinkadun kulmassa

Taidemuseo

Loppukevennys  (?)

 Ohrannan talo - Korkeavuorenkatu 21  Helsinki

De Kungliga Slotten

Slottsbacken, Gamla stan, Stockholm, Sverige

.
.
.
.
.

Kesällä Tampereella
Relieffejä kuvasin!

Jälkikirjoituksia

Pyysin Somessa, omalla FB-seinälläni sekä parissa valokuvausta käsittelevässä ryhmässä neuvoa sanan ja termin haussa. Alussa mainitsemani googlessa useastakin lähteestä esiin tullut nimitys irvikuva ei ole aiivan väärä määritelmä relieffeille, joita en kuitenkaan ole pitänyt varsinaisina relieffeinä, koska minusta tuntuu että niillä on jokin tarkoitus.
FB-kaverini laittoi minulle linkin mielenkiintoiselle sivulle, jossa paljon muutakin mutta hyvin kuvailtu irvikuvien etymologiaa.

Sain myös vinkin "kipaista" Korkeavuorenkadulta nappaamani kuvan (pari kuvaa taakse päin) talon naapurissa sijaitsevassa Arkkitehtuurimuseossa, josta varmasti saisin neuvoa. Myös Helsingin Kaupunginmuseosta kerrottiin tiedon lähteenä.
Kiitän neuvoista!
Oivallukseni lähteä kuvaamaan näitä, blogitekstin laatiminen ja julkaiseminen sattui viikonloppuun. Hätäinen kun olen. Jos se olisi tapahtunut virka-aikana, olisin voinut kysyä asiasta vaikkapa kahvipöydässä tai poiketa naapuri-työhuoneessa.

Porissa: 30.3.2019, kesäajan kynnyksellä.
täydennysta ja kuvien lisäystä/ vaihtoa: 31.3.2019.

-kuvat: minä

-teksti suurimmaksi osaksi: minä

-vuosilukutiedot ja vähäiset tekstilainaukset: Wikipedia, ja moni muu luotettava lähde.

__________