Reposaaripäivät ja heinäkuun loppu

Heinäkuun vaihtuessa elokuuksi, Reposaarella vietettiin Reposaari-päiviä. Satamapuistossa oli lauantaina, siis eilen: toritapahtuma ja monenlaista nähtävää, kuultavaakin. Olikohan 2017, kun julkaisin blogissani kirjoituksen kuvineen samasta tapahtumasta silloin. 
Kuten silloin, kuuntelin ja katselin nytkin Reposaaren työväen soittokunnan musisointia. 
Otin kännykällä äänitallennetta, jonka upotin kolmen kuvan diasarjaan ja pistin YouTubeen. 
Sitä voi katsella ja kuunnella tästä (<--linkki). 

Tapahtumassa oli näytillä myös Reposaaren VPK:n, Satakunan pelastuslaitoksen, ja Meripelastusseuran kalustoa. Paloautoja ja muuta sellaista. 

Paloveneeksi kutsuttu Jenny. oli tullut Vaakunaviikin venevajastaan näyttäytymään. 

Samalla oli tilaisuus pestä pölyt pois. Hiukan myöhemmin vetivät letkun paloautosta, ja ruiskuttelivat kannenkin puhtaaksi. 

Hiukan sivuraiteelle Reposaaripäivästä: Palovene-Jennyn "talli" vaakunaviikissä. Kuva joskus alkukesällä.

 Ja vielä enemmän sivuun, aiheeseen jota aika harvoin noteeraan kuvaksi asti kun en minään kyttääjänä itseäni pidä, mutta tuo parkkeeraus edustaa niin välinpitämätöntä kusipäisyyttä etten jättänyt huomiotta. Auto on parkissa noin 5 metriä merkistä. Vähän aiemmin sen edessä oli kaksi autoa lisää ja prätkä. Kauempana näkyvässä tolpassa on kyltti jossa lukee
"Paloveneen lastausalue - pysäköinti kielletty". Kuva 25.7.2021

Rantamo ei mahtunut vaijerin alta paikalliseen "kolera-altaaseen", vaan joutui perääntymään ja asettumaan ulkolaituriin. 

Luotsikutterikin oli tullut Kallosta näyttäytymään. Harmi kun ei ollut miehistöä paikalla. Olisin saattanut rohjeta pyytämään sisäänpääsyä. 

Reposaaripäivät alkoivat perjantaina, kolmella valokuvanäyttelyllä ja parilla muulla näyttelyllä, joihin pääsi tutustumaan kaikkina kolmena päivänä. 
Lauantaina oli tämä toritapahtuma, jossa olin kamerani kanssa.  Sen jälkeen suuntasin kulkuni myöhemmin valokuvanäyttelyihin puukoululle ja Reposaaritaloon jossa oli myös paarlastikivinäyttely. 

Niissä käydessäni keskityin katsomiseen ja jätin kameran kotiin. Olikin mukavaa nähtävää.
Iltatapahtuman: Suviehtoon Reposaaressa, sekä tämän päiväisen Avoimet pihat- tapahtuman jätin kokematta. Minulla ei ollut mitään antipatiaa tai diskriminaatiota niitäkään kohtaan, mutta olen edelleen sen verran sosiaalisesti rajoittunut aika-ajoin, etten vaan jaksnut motivoitua. 
Säätiedotukset ennustivat ensin sadetta lauantaille, mikä peruuntui. Vielä synkempää ennustivat tälle "avoimien pihojen" päivälle, joka sekin ennuste meni päin prinkkalaa. Kaikenkaikkiaan voin nyt neljän kuukauden tuottaman kokemuksen perusteella todeta, etteivät ennusteet koske Reposaarta olikeastaan lainkaan. Parempi seurata vain tiedotuksia merenkulkijoille ja merisäätä. 

Kameramurinaa - lopuksi

Olen viikon verran tai toisenkin, kahlannut verkkokauppojen - erityisesti Elisan puhelinvalikoimia ja -tarjouksia. Kun on ollut sellainen tunne että paremmalla kameralla varustettu puhelin olisi paikallaan. Nykyisen puhelimeni kamera on ihan "jees", mutta jotain olen tuntenut olevani vailla. 
Perjantaina koin ahaa-elämyksen. Inhoan oikeastaan puhelinta, mutta sen sovellukset ovat minulle tärkeitä. Vastaan tuli ihmelaite: Dji:n pocket 2- gimbaalikamera. Hyvin pienikokoinen kapula, jossa on oma pienenpieni näyttö, kosketussellainen. Sen nokassa kamera joka keikkuu kolmen akselin varassa ja kääntyilee joka puolelle, ja tarvittaessa pitää hollinsa kohdallaan, vaikka käyttäjä kääntyilisi sinne tänne.
Speksit olivat lupaavat, ja pistin tilaukseen. En latele sen ominaisuuksia enempää; kiinnostuneet löytävät ne kyllä halutessaan, ja kuva on etusijalla. 

Posti toimi erinomaisella ketteryydellä, ja puhelimeni sanoi jo lauantaina -tilaustani seuraavana päivänä, että kamera on noudettavissa postitoimipaikasta jonka virkaa täällä lokeropostin lisäksi tekee Rantakioski. Riensi siis isnne, noutamaan pakettia. Käyntini oli samalla ensimmäinen kyseisessä kioskissa. Homma hoitui sujuvasti, ison "turistijoukon" seassa, joka keskittyi ostamaan kioskista ... viinaa. Siis shottia jan sen sellaista virvoiketta. Reposaaren rantakioski on monipuolinen. Saattaen olla Suomen pienin postipalveluja tarjoava paikka, jolla on A-oikeudet. 

Postista kotiin, paketti auki ja ihmettelemään. Kamera on kuvassa tietokoeen hiiren vieressä, kuljetuskotelossaan. 
Sen keskosassa "sojottaa" usb-c tyyppiä oleva liitin, jollla sen voi kytkeä puhelimeen ja ohjata toimintoja silläkin. Mokoma ei minua kiinnosta, kun oma tarpeeni on ennenmuuta "stand alone", eli ilman puhelinta käytettävä laite. Sekin tulee onnistumaan. Mutta jätin tuon liittimen kiinni kameraan, koska tulen tarvitsemaan sitä parin päivän kuluttua: 

Koska: joku kiinan valopää on keksinyt, että tällaiset laitteet (tuttua droneista) pitää aktivoida, jotta niitä voi käyttää. Vehje antoi käynnistää itsensä 5 kertaa, ja vähän tutustua valikkoihin sun muuhun toimintaan. Sen jälkeen sen ruudulle ilmestyi tuo ilmoitus, ettei se ole kativoitu ja pitää liittää puhelimeen ja aktivoida Dji Mimo- nimisellä kännykkäsovelluksella. 
No sen sovelluksen oli jo etukäteen asentanut puhelimeen, ja pöyhinyt toimintaansa pintapuolisesti. 
Mutta: puhelimeni on sen verran ajasta jäljessä, ei nyt aivan jeesuksenvanha mutta kuitenkin. Siinä on micro-usb niminen liitin, johon piuhat; lataus yms laitetaan. Mutta tämän kiinanihmeen (valmistusmaa kiina, designed: reg. us. pat off.) liitinpä onmin mallia usb-c, jolllainen on nykyään myytävissä puhelimissa itsestäänselvyys.  Ei tule mittään!

Mutta kameran mukana tuli lighting-liitinkin, apple iphonekäyttäjille. Pistin sen sillä kiinni tablettiini joka on merkkiä Apple. Virta kameraan ja vot: tabletti heräsi, yhdisti appStoreen ja pyysi lataamaan sieltä tablettiin Mimon. Painoin että siitä vaan. Ja tuli herjaus: Tablettini on aataminaikainen, ei-katu-uskottava romu jonka käyttöjärjestelmä ei tue kyseistä Mimoa. Eikä tabletin prosessorimalli enää tue käyytöjärjestelmää joka ....  ja niin edelleen. 
Kohtasin jälleen päivityshelvetin jota olen kironnut ennenkin. Lauite ja softavalmistajat ovat keskenään sopineet salajuonen, jolla saadaan ihmiset hommaamaan uudet koneet, puhelimet ja muut mobiilivehkeet, kun on pakko. Ellei hommaa, siis päivitä rautaa viimeiseen hottihuutoon, niin joutuu olemaan ilman muunmuassa tällaista edistyksellistä laitetta. Tai siitä tulee verkonpaino. 

Miten edetä?
Laitoin kympin lisää "pottiin", ja tilauksen verkkokauppaan (.com). Adapteri jolla usb-c saadaan liittymään micro-usb liittimeen. Pikkusorman kokoinen "palikka", tuon kameran liittimen ja puhelimen väliin. Jos piilakson teknokraatit suovat, kamera aktivoituu arviolta tulevan tiistain iltahetkinä. Jos myös posti toimii yhtä hyvin kun kameran kohdalla. Nyt se pieni paketti tulee kaupan lokeropostiin. 
Toinen vaihtoehto ja keino on tai olisi aktivoida kamera jonkun kaverin tai tutun puhelimella, joka on mallia modernimpi kuin omani ja omaa tarvittavan c-mallin usb:n. Siis lataustöpselin - eikun pistorasian. 
Mutta pistin palikan tilauskeen, kun voi sillä olla jossain tilanteessa jotain lisäarvoakin. Voi vaikka innostua ohjaamaan tuota kameraa kännykän ohjelmalla ja näytöllä. Joskin hain ja löysin etsimäni; kameran jonka voi ottaa mukaan mihin vaan, ja jättää puhelimen kotiin.Tai ainakin laukun alimpaan lokeronpohjaan. 

Lopetan lähetykseni tällä kertaa tähän. 

Reposaaressa: 1.8.2021

____

___

__

_

-

.

()