10.7.24

Brutalismi ja digifilmikuvat

Kaupunginsairaala ei ole enää Kaupunginsairaala. Karhu on jätetty julkisivun seinälle, mutta teksti on poistettu. Brutaalia, mutta arkkitehtuurisuuntaus - tyyliä jonka havaitsin nyt käydessämme paikalla, tuli sillä lailla mieleeni että siihen on palattava jossain vaiheessa. Ja mentävä kameran kanssa ja paremmalla ajalla. Tekemään aihetta varten enemmän.  Edit: seuraavassa sanattomassa postauksessani kuvia paluustani paikalle

 

Suihkulähteessä oli vesi. Sehän piti ikuistaa, vaikka on siinä ennenkin ollut. Yleinen ilmapiiri oli vain tarttunut itseeni sen verran, että oletin aiempien kuivieni olevan kuivia.
Kuvassa, puiden välissä näkyy se karhu.


Melkein 7 vuotta sitten. Lokakuinen kuva Aallosta, joka herätti silloin keskustelua, kun se oli väärin päin. Nyt ottamani kuvakin jonka jakamista monen muun kuvan tapaan, jokhinkin paikkoihin; ryhmiin oikeastaan kiroilen. Tai turhaudun kommentteihin jotka melkein joka kerta tulevat.
"Missä tämä on" ja nyt (aloituskuva)  "Ei lainkaan autoja". Mutta jaan jatkossakin. Kommentit ovat kuvajakojen suolaa, olkoot millaisia tahansa. Olen oppinut olemaan enimmän aikaa ihmisiksi. Lohdutin kommentilla ja kuvalla toiseen suuntaan. Parkkipaikalle jossa oli satoja autoja. Pääoven eteen ei saa pysäköidä.
Ottaessani kuvaa, hain kuvakulman ja hetken kun autoja ei tullut kuvaan  mukaan.


 

Aulassa on silmääni sopiva kupariseinä, josta täytyi myös ottaa kuva talteen. Siinä näkyy myös informaatio, missä ollaan ja mikä on paikan nykyinen nimi.


Seinällä oli myös pohjakuva Kaupunginsairaalan rakennusajalta. Ruotsin kielinen.



Hahmotin hätäisesti ja luulin piirustuksen esittävän tämän osan pohjakuvaa. Olin väärässä. Tämä kuva on vuosien takaa sekin. Maisemassa ei ole suuria muutoksia tapahtunut. Rakennuksen taustalla näkyy rakennuksia jotka herättivät minulla ajatuksen brutalismiin, joka on rumuudessaan mielenkiintoinen.
Pyöräilin viikko sitten näiden ohi Karjarantaan, mutta en jäänyt kuvaamaan niitä uudempia rakennuksia. Pitää mennä uudelleen.


Vanha piirustushan on tämän, alueen vanhimman rakennuksen pohjakuva. Oven yläpuolella oleva paikan nimen kertova teksti on varmaankin edelleen paikallaan, vaikka tämä kuva on parin vuoden takaa. 


Karttaplveluiden sateliittikuvista pääsee tutkimaan, mistä milloinkin on kysymys. Merkkasin kuvakappaukseen punaisella nuolella sijainnin. Edellisen kuvan, ja kuvaussuunnan. Sehän se. 



Paluu vuoden takaisiin kuviin ja negatiiveihin


 

Olin kesäkuun lopuulla 2023 innoissani, kun sain käsiini edulllisen Rolleiflexin tapaisen ranskalaisen kameran: Semflexin, joka on merkkinä Suomessa melko harvinainenkin. Myyjä varoitteli että linssi on sumea ja käyttö vaivalloista ja sormet kovilla säätöjen jäykkyden vuoksi. Ostin silti.

Säätöjen ja linssin sumeuden kanssa tuli hyvin toimeen, mutta taipaleeni sen kanssa jäi hyvin lyhyeksi. Yhden rullan verran tuli kuvaa, jonka jälkeen filminsiirto jumiutui. Tein vaihtokaupat ja sain tilalle smenan, jollaisen halusin silloin uudelllen käyttööni. Sekin osoittautui vialliseksi. Olisin saanut ehjän tilalle, mutta luovutin.

Pari kuvaa semfexin filmiltä: silloin, ja nyt uudelleen


Skannasin vuosi sitten kuvat filmiltä jonka kehitys ei ollut aivan yhteensopiva filmin kanssa, joka sekään ei ollut "maailman helpoimpia". Ja kirsikkana kakussa se sumea linssi. Kuvaustilannekin oli jokseenkin haastava, puiston varjoissa.



Odotin ehkä enemmän, etsiessäni negatiivit ja digitoidessani uudelleen. Nyt kuvaamalla ne valopöydällä, juuri hankkimallani linssillä josta kerroin jo edellisessä postauksessani.
Jälkikäsittely huolellisemmin kuin alkuperäisen skannatun kanssa.
Jotain tuli esiin, ei mitään järisyttävää. Mutta pidän noista molemmista versioista. Pieleen menneet kuvat leimataan kameraseurapiireissä "taidekuviksi".  Tämä ei ole pieleen mennyt.
Minulla on jonknlainen antipatia kameraseuratoimintaa kohtaan. Yhdessä olen ollut jäsenenä, mutta sen kokokuksiin en osallistunut. Koska ne pidetään Lontoossa.

 


Toinen kuvapari, paluu negatiivin pariin.


Tapanani on ottaa kuvia heistä jotka todistavat, milloin missäkin. Tässä kaukaa, Salinin patsaan takaa Itäpuistossa. Minut on huomattu. Mutta ei pahastuttu, jos ilmeitä tarkastelee. Täytyisi joskus rohkaistua ja pyytää / kysyä oikein lupaa kuvata. Kyllä sen kestäisi.
Kumpi on kumpi kuva; vanha ja uusi näkemys. Ei sillä ole merkitystä. Tiedän mutten kerro. 



Seuraava filmi - kameran vuoro


Melko turha ostos oli etäisyysmittari. Mutta voi sillä "leikkiä" ja katsoa täsmääkö kameran tarkennusrenkaan näyttämän kanssa. Kyllä ainakin tässä tapauksesssa.
On sillä muutakin käyttöä. Filmien mittauksessa ym.  Mutta se on oma lukunsa.



Pari filmiä takaperin, latasin filmin cocacolakameraan. Kesävastineeksi aiemmin kaamoksen aikoihin ottamalleni. Nyt on vuorossa Exa, jonka jälki talven hämäryydessä oli kaameaa.
Ihminen voisi kuvata laadukkaillakin kameroilla mutta se olisi liian helppoa. Digidigi on sitä varten jos haluaa päästä helpommin lopputuloksiin. Mutta se on sielutonta.

Eräässä ryhmässä ansioitunut kameraseurakuvaaja haluaa kuratoida ja opettaa filmikuvaajia nykyaikaan. Ihmettelee että ettettekö jo luovu mennneen ajan touhuista ja kuvaa digille joka on nykyaikaa. Samoin ihmettelee että miksi mustavalkoista. Olen pitänyt itsestäni kiinni siinäkin tapauksessa kun joku kameransa kanssa saman peiton alla nukkuva kritisoi filmikuvausta ilman vedostamista pimiössä. Filmille kuvaaminen ja skannaaminen tai reproaminen digikuviksi ei kuulemma ole mistään kotoisin eikä oikein.
Olen tehnyt paperikuvaa filmeistä pimiössäkin sen verran että voin sanoa että nykyinen tapani ei lopputuloksissa kovinkaan paljoa poikkea niistä ajoista, paitsi siinä että mahdollisissa paperikuvissani jotka ovat nyt peräisin filmiltä  -  ei ole ollut hopeaa paperissaan.

Mitä mustavalkoiseen digikuvaan tulee; teen sitä joskus harvoiin itsekin. Mutta jos oikein puritaaniksi heittäydyn niin en pidä niitä oikeina. Teki ne miten tahansa. Suoraan kamerassa, tai photarilla kääntäen. Voi toki onnistuakin.
Leicalla on digikamera joka tekee ainoastaan mustavalkokuvaa. Ei värikuvaa. Se maksaa, siis kamera: noin 6000 euroa.

Jatkakaa

 

Porissa: 10.7.2024

..

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Sinisiä hetkiä; lunta ja vettä

Maanantaihin vakiintunut blogipäivitykseni alkoi syntyä vaiheittain jo viime viikolla, mutta maanantaiksi se ei valmistunut julkaisukuntoon....