01 lokakuuta 2016

Syyskuussa muutettiin

Aloituskuva on terassilta. Uuden asuinpaikkamme terassi ja piha. Sivussa on olohuoneen ikkuna. Selkäni taa jäi osa pihaa ja makuuhuoneen ikkuna.





Kirjautuessani blogisysteemiin, päätin vaihtaa blogin nimen.
Edellinen bogikirjoitukseni on syyskuun ensimmäiseltä päivältä. Tämä lokakuun ensimmäiseltä. Nimenmuutos ei tullut päähänpistona, tai liity harvaksi jääneeseen blogikirjoitteluuni, vaikka niinkin voisi päätellä.

Laiskurin päiväkirja tai -muistelmat, kumpi vain; on pyörinyt mielessäni viime aikoina. Päivinä ja viikkoina jotka olen ollut pois konservatiivisesta kokopäivätyöstä. Laiskuus on sisäänrakennettu ominaisuuus, joka minuun on jostain juurtunut. Alitajuntaan josta se muistuttaa itsestään. Siitä ja miksi sen olen ottanut esiin, kirjoitan myöhemmin.
Nyt asiaan, eli siihen mitä on tapahtunut menneen syyskuun ja alkaneen lokakuun ensimmäisten päivien välissä, siis syyskuussa.


Muutimme syyskuussa, melkein koko syyskuun ajan


Otin viimeisen kuvan näkymästä joka on ollut ikkuna- ja parvekenäkymäni melkein kolmen vuoden ajan. Samasta jota olen kuvannut välillä päivittäin ja varsinkin sään ja vuodenajan vaihtuessa. Kuvia kertyi tästä aiheesta koneelleni viitisensataa.
Asuttiin "aravilla", sanotaan Porissa. Riihikedon alueella, Kiertokadun päässä, kiinanmuurin kainalossa. Kiinanmuuri on tuo kuvassa näkyvä iso kerrostalo. Puisto on asemakaavassa nimetty Toivepuistoksi. 70-luvulla siinä oli lasten leikkikenttä. Nykyisin koirien kusetuskenttä.





Ensimmäinen aamu uudessa asuinpaikassa. Näkymä makuuhuoneen ikkunasta pihallemme. Omenapuu, terijoensalava, syreeni, marjapuskaksin. Pihan päädyssä tammi ja pari muuta jaloa lajia jota en vielä tunne. Kaupunkimaisemasta melkein maalle.
Saatuamme avaimet rivitaloasuntoon, johon pääsimme yllättävän nopeasti vuokralle, kuljetimme ensin tavaraa varastosta varastoon. Astioita, vaatteita joita emme käytä juuri nyt, ja viikon kuluttua kuukauden alusta tuli muuttoauto ja kaksi muuttomiestä viemään isommat ja raskaammat tavarat.



kaksi kuvaa luovasta kaaoksesta



Muutto on usein kaaos. Tai tila jossa "huusholli" muuton aikana on. Yhteensä laskettuna kymmeniä kertoja muuttaneina, osasimme jo melko hyvin rytmittää tavaroiden kuljetuksen ja järjestämisen paikoilleen. Olennaisesta harvemmin käytettävään.
Kuvasin itse muuuttotapahtumaa hyvin vähän. Lähinnä "omaa työhuonettani" joka saa olla julkisestikin näkyvää aluetta asunnossamme, kodissamme.
Karsein jälleen melko kovalla kädellä joitakin laitteita, ja kokoelmaa. kelanauhurit ja niiden nauhat saivat poistua. Paljon vaatteita joiden tiesin jäävän käyttämättä, tai tarpeen poistuttua, saivat mennä. Inhoan vaatteita!










Myös suurikokoinen palapelistä tehty taulu sai mennä. Se sopi vanhan asunnon olohuonetta hallitsemaan, mutta ei enää uuteen asuntoon. Aikaansa kutakin.




Sen sijaan pikkutaulu samasta aiheesta säilyy. Oikeastaan iskin silmäni tähän vanhaan italiassa valmistettuun pienoistauluun, kun olimme muuttaneet Kiertokadun asuntoomme ja etsimme SPR:n Kontti-kirpparilta jotain tarvekalua kotiimme. Sen ostaakseen piti kuitenkin ostaa samalla edellä kuvattu kolmimetrinen järkäle. Niitä ei myyty erikseen.


Pikkutauluu on valmistanut Firenzessä 1950-luvun alussa Instituto Fotocromo- niminen painoalan "instituutti". Googlesta löytää edelleen viitteitä siitä, ja sen seuraajista.


Kuvaamaan

Muuton keskelläkin räpsin välillä kuvia ympäristöstä; pitkällä putkella 100 metrin päässä olevaa näkymää...

pihatammen hedelmiä (terhoja)...

Marjaomenapuu. On se, ei kirsikka.


yöpilviä...


... ja rohkenin nostaa kamerakopterinkin räystään tasalle, auringonlaskua kuvatakseni.
Asuinpaikkamme on juuri 5 kilometrin rajalla lentokentästä, jolloin kopterin saa sääntöjen mukaan nostaa maksimissaan 50 metrin korkeuteen. Pihastamme lennonjohtotorniin on matkaa 4550 metriä, eli rajamilla liikutaan. Jos aivan tarkkoja ollaan, niin lennättää ei saisi ollenkaan ilman ilmoitusta lennonjohtoon. Kuvaa ottaessani torni oli jo suljettu, ja lentokenttä periaatteessa "korpikenttä".
Nämä asiat ovat hyvin kiistanalaisia "drone-piireissä". Haetaan porsaanreikiä säännöistä ja asetuksista/ lainsäädännöstä, mikä ei ole ollenkaan hyvä juttu kun kyseessä on ilmailuturvallisuus ja sen pelisäännöt. Niissä ei ole paljoa tulkinnanvaraa, kun asutaan tai toimitaan lentokentän läheisyydessä.
Minulle ei tulisi mieleenkään nostaa kopteria pihallamme yli puiden latvojen tason, ilman asianmukaista ilmoitusta lennonjohtoon, ja heidän lupaansa lennätykseen.
Myös naapurisopu ja yksityisyyden suoja täytyy huomioida.






RC-kentällä tuli käytyä syyskuun aikana vain kerran. Testijuttuja joista tuskin kukaan jaksaa lukea.
Huomionarvoista on kutenkin se, että koptereita on nyt kaksi. Tuo punaväritettu vanhempi, osin järkensä hukannut koelaitteeksi muuntunut, ja uudempi joka on kehittyneempi malli ensimmäisestä.
Siihen liittyy myös melkein paskahalvauksen aiheuttanut tapahtuma, josta tämän kirjoituksen lopussa enemmän.




Pihapiirin lintuja, oravia


Fasaani

Hömötiainen 1.10.2016

Järripeippo 1.10.2016

Räkättirastaita pihlajan joukossa 1.10.2016

Punatulkku, naaras 1.10.2016

Peipponaaras

Nimesin tämän ennätyssuosion saaneen kuvan: "Kansallis osake pankki"
Kehrääjämittari työhuoneen seinällä







Aloitin lintujen ruokinnan syyskuun viimeisellä viikolla. Nyt se on mahdollista omalla pihalla.



Tapahtumaa ja "infraa"

Airveteran DC-3 yhdistys lennätti jäseniään Porin päivänä


Satakunnan museoon kuuluvassa Luontotalo Arkissa on näyttdely: "Jäljelle jäävät vain luut"
Porin päivänä vapaa pääsy. Kuvassa suden kallo ja ranka.


en kommmentoi enempää



Sähkönjakelun kantaverkon suurimpia solmukohtia Länsi-Suomessa, ja jopa koko maan mittakaavassa. Tunsin "voiman" läsnäolon  :)


Tulvantorjuntaa varten tehty pumppuasema Toejoella. Ulkoilumaisemissani. Kun vain ehtisi tai viitsisi useammin liikkua.


Ja sitten siihen paskahalvaukseen


#leineperi

Kävin kuvaamassa Leineperin ruukkialuetta kopterilla. Korkeusraja 150 metriä, enkä epäröinyt vetää uutta outoa kopteria oikopäätä korkealle.
Ruukkihan on vanha rautajalostamo. Maaperässä paljon magnetismia, kolme suurta voimalinjaa ympäristössä, ja planetaarinen K-indeksi korkealla. Tuultakin jonkin verran.

Sain juuri ja juuri karkaavan kopterin hallintaan ja palautettua näkyviin. Ei ole häävi tunne, kun ääni häviää eikä taivaalla näy mitään. Onneksi karttanäyttö toimmi ja kantavuutta riitti.
Jälkeenpäin tarkastltuna, ei kopteri kovin kauas ehtinyt, kun sain sen käännettyä takaisin.
Pää kylmänä pitää olla lennätyksessä, ei tehdä tyhmyyksiä, ja valmistautua kaikkeen varautuen.


K-indeksi, eli auringon toiminnan aktiivisuuden vaikutus magneetismin muodossa tarkkuuslaitteisiin kuten GPS:ään ja kompasseihin on katsottavissa osoitteessa:
http://www.swpc.noaa.gov/products/planetary-k-index


Leineperissä ollessani se oli punaisella (Sep2) , jolloin kopterin kannattaisi pysytellä matalalla ja täysin hallinnassa.


Tein jälkeenpäin näyttötallenteesta videon, jossa koko juttu on katsottavissa:





Laiskuri


Toinen työpöytä, PC:tä ja radioharrastusta varten. Uloskin on hyvä nähdä.
Isompi pöytäni on päin seinää, selin tähän nähden.
Sen ääressä teen kuvaa, tämän äärellä mahdollisesti aloitan Laiskurin päiväkirjan kirjoittamisen. Materiaalia on hyllymetrillinen




Tämä syyskuusta. paljon muutakin tapahtui, mutta niistä ehkä joskus takautuen lisää.
Nyt saunaan, kivetkin ovat uudet.
Hyvää viikonlopppua!



01 syyskuuta 2016

Kaupallisia tiedotteita verkkoon ja Sosiaaliseen mediaan




Olen vieroksunut "valokuvaaja"- sivuston julkaisemista FaceBookissa. Vaikka olen melkein ikäni kuvannut, pariin otteeseen ammatikseni ja elääksenikin, niin kyseistä titteliä en ole mielestäni ansainnut.  Mutta nyt päädyin luomaan sivun itselleni.En laittanut nimeen tai osoitteeseen mitään englanninkielistä "photograpya" tai photogtapheria, vaan lajiksi valokuvaaja, ja nimeksi Lehmuksenoksa.
Moni varmaan miettii, mistä moinen? Lehmuksenoksa?  Nimi tulee sukunimeni suomennoksesta. Se ei suoranaisesti tarkoita mitään erityistä, mutta saattaa jäädä hyvin mielen.

"Kaupallisempi" Facebook-sivuni löytyy klikkaamalla TÄSTÄ


Samalla avasin uudelleen verkkosivuni jotka olivat vajaan vuoden päivät "pois päältä". Sellaiset www-sivut, tiedättehän.
Kotisivujeni osoite on: www.lehmuksenoksa.fi -tervetuloa, tai -menoa tutustumaan! Olen ylläpitänyt omia nettisivuja parikymmentä vuotta, melkein www:n synnystä saakka. Välillä harraste- ja ajankulutarkoituksessa, mutta aika-ajoin kaupallisinakin. Yhdessä vaiheessa sivuni toimivat erään edesmenneen verkkokaupan ohjaus- ja tukisivuina.  Vuosi sitten "nukkumaan" laittamieni sivujen pääte oli "dot com", mutta nyt uudelleen avatessani halusin sivulle selkeän suomalaisen fi-päätteen.
Com-sivut ovat yleensä suurehkojen yritysten julkaisemia. Minulla ei ole varsiinaista yritystä, olen freelancer, sivutoiminen ammatinharjoittaja. Toimin laskutuspalvelun tai sivutoimiverokirjan avulla.


Kamerakopterini illan hämärässä,
suoraan alta kuvattuna
 

Tarjoan Facebook- ja nettisivuillani  ennenkaikkea kuva- ja kuvauspalveluja.


Kaikenlaisia: maasta tai ilmasta käsin toteutettuja. Mutta myös skannerilla tehtyjä digitointeja ja kuvankäsittelyä. Printtipuoli on vielä kehittelyn alla ja harkinnassa. Sekin toki onnistuu, yhteistyökumppanieni avulla.
Esimerkiksi ilmakuvauksista kiinnostuneet löytävät tietoa aiheesta tuolta edelläkertomaltani nettisivultani, mutta laitanpa "syystarjouksen" tähänkin:

"lmakuvaus ei nyt paljoa maksa: viidelläkympillä "vino pino" kuvia ja videokin kaupan päälle"

- Syksy on ovella, ja sen hieno värimaailma ja valon luonne pian tallennettavissa! 
Jos haluatte edulllisesti kuvia tavallisesta poikkeavalla kuvakulmalla, esim. talostanne, mökistänne, ajoneuvostanne, elinympäristöstänne, tai mistä tahansa mikä on kuvattavissa ilmasta käsin, ottakaa yhteyttä niin toteutetaan. - Myös muut kuvaustyöt ja kuvan valmistus.

 Tiedustelut  puhelimitse:  050 - 405 4745   sähköposti: jorma.lindqvist @ saunalahti.fi


30 elokuuta 2016

Kuukauden alku ja loppu: mitä välissä?

Elokuu, toiseksi viimeinen päivä. Ylihuomenna ollaan syyskuussa. Edellinen blogipäivitykseni on tämän kuun ensimmäiseltä päivältä, tämä toiseksi viimeiseltä. Huomenna ehtii vielä kirjoittaa kolmannen, jos näitä pitää laskea tai tehdä itselleen niistä jonkun tingin tai tavoitteen.
Ei kannata; ei kukko käskien laula.

Mitä on tapahtunut? paljonkin, siitäkin huolimatta että olen ollut kipeän käden takia sairaslomalla jokusen viikon, välillä töihin paluuta yrittäen. Vasemman käden vanha vamma muutaman vuoden takaa, on ilmoitellut olemassaolostaan. Sen syystä loukkasin ensin  selkääni, varoessani toista kättä ja tehdessäni väärän liikkeen. Käsi hoitui levolla ja lääkkeillä, ja palaan työelämään vähitellen, kuun vaihtuessa syksyksi.

Kipeytynyt vasen käsi ei estänyt elämistä. Lääkkkeetkin tekivät tehtäväänsä lähinnä yöaikaan, jolloin minulla on tapana nukkua. Joten "normaaliin" tapaani kerrytin tietokoneen kuvakirjastoa. Ja tuli yksi uinumassa ollut harrastuskin osin elvytettyä.



Joku päivä tässä loppuukuusta, oli Raulin nimipäivä. Hän antoi nimen myrskylle, joka rantautui Suomeen lännestä, ja jatkoi matkaansa keskisuomeen ja hiljalleen hellittäen itäiseenkin.
Pitihän sitä lähteä meren rantaan kameran kanssa ihmettelemään. Kuvaa tallentui mahdoton määrä; tyypillistä aallon pärskettä ja kallion tyrskettä, niin kuin aina ennenkin kun on vähän rannalla tuullut.
Mitään ihmeellistä en sinänsä odottanutkaan näkeväni tai tallentavani, mutta yksi mieleen ja talteen painuva kuva oli valottunut kennon kautta kortille.
Tuo ylläoleva. Fotobombaaja; henkilö joka esiintyy kuvassa siten, ettei kuvan ottaja ole häntä kuvatessaan edes huomannut. Oliko kuvaan ilmestyminen tahatonta vai tarkoituksellista, sitä ei voi kysymättä tietää. Luulisin että ei. Tyrskyäkin tuli kuvaan, ja tämä väriläiskä tekee kuvasta itselleni erään vuoden ellei hienoimmista niin ainakin hauskimmista.


Kuvauskopteri sai olla kovalla tuulella suurimman osan aikaa paketissaan. Mutta joku pakko oli kuitenkin vähän "koittaa". 4 metrin korkeus tallentui telemetriaan, kun lennätin muutaman minuutin Uniluodon palomöljällä. (Youtube)



Kokeilin Reposaaren takarannalla kopterin kameraa "käsigimbaalina". En käynnistänyt konetta, mutt käytin sen kameraa tavallisen videokameran tapaan. Aika hankalaa, mutta tuli tuosta jonkinlainen.



Toinen kokeilu-kuvaus oli pätkä 4K "UltraHD" videota kännykän kameralla. Laatu on kyllä melko "komiaa", vaikken 4K videoon ole oikein lämmennyt. Vähempikin terävyys riittää minulle.





Se siitä myrskystä kuvineen. Mutta asian lopuksi kuva ruuhkasta Uniluodosta. Ympäri Suomen taas surffareita, purje- ja leijalautailijoita meripori mustanaan. Oli leijalautailun SM-kisatkin Yyterissä. Ja päälle porilaiset ja lähiseudun myrskybongarit sekä maisema-ajelijat. Mukaan mahtui, mutta tarkkana sai olla, niin kuin muutenkin.


Ikkunalaudalle ilmestyi kaksi antennia. Radiohiljaisuus on päättynyt, monen vuoden jälkeen.


Vasemmanpuoleinen on LA-radion antenni, ja sen oikealla puolella pienempi: skannerin. 


Kuvassa puolestaan vasemmalla LA-radio, ja oikealla skanneri.

Miksi radiohiljaisuus päättyi?
Kamerakopterin tai kopterikameran lennättäminen on ilmailutoimintaa. Kyseessä on lainsäädännön mukaan miehittämätön ilma-alus, jonka lennättämisessä on sääntönsä ja määtäyksensä joiden mukaan on toimittava. Porissa lentokenttä on melkein keskustan tuntumassa. Vaikka Porin lentokentän liikenne on jotakin kasvukeskuksen kenttää hiljaisempaa, on silläkin päivittäinen toimintansa: ilmailuopisto pitää ilmatilan vilkkaana varsinkin arkpäivisin. Iltaisin lentää "hyppykone",  vieden laskuvarjohyppääjiä kentän yläpuolelle. Lisäksi harrastelentäjiä, joukossa Fougalentäjät jotka kuuluvat usein torstai-iltaisin taivaalla.
Haluan kuulla ilmailuradion liikennettä, johon tuo skanneri soveltuu hyvin. Tosin lentäjien ja tornin välinen tiedonvaihto on hyvin nopeatempoista. Varsinkin laskeutuvien koneiden ilmoitukset torniin tulevat järjestyksessä; "laskeudumme", ja saman tien "rullaamme".
LA-radion hankin, viikkoa myöhemmin siitä kun skannerin. Netin radioryhmissä näin sen toiminnan olevan edelleen jossain määrin voimissaan, vaikka 90-lukuun verrattuna aalloilla on paljon hiljaisempaa. "Vanhoja" harrastajia on kanavilla iltaisin äänessä, sllaisia kuin itsekin.

LA-puhelinten hinnat uutena ostettuna ovat edullisia. Tilasin tuon pienikokoisen Albrechtin nettikaupasta 60 eurolla. Antenniin pari kymppiä lisää, ja laitteen saa niin autoon kuin työpöydällekin. Skannerit ovat jostain syystä hieman kalliimpia, mutta joskus löytää hyvän käytetyn radioharrastajien foorumeilta tai nettihuutokaupasta, kuten tuo hankkimani Uniden Bearcat.



Piikajärven lentokeskuksella



Liityin Satakunnan RC-lennättäjiin, hankittuani kuvauskopterin. Yhdistyksellä on hyvät välit Porin ilmailukerhoon, ja sen kautta saa oikein hyvää ja tarpeellista tietoa ja neuvoja lennätysasioissa ja muutenkin.
Porin ilmailukerho on mukana Piikajärven lentokeskusta ylläpitävässä yhteenliittymässä. Piikajärven kenttä on vilkkaassa käytössä kesäaikaan: purjelentäjien ja myös lennokkiharrastajien suosima paikka. Kävin elokuussa paikalla kahdesti: ensin RC-leirin puitteissa, ja myöhemmin Pohjoismaisen purjelentopäivän yhteydessä.
Kamerakoptereiden korkein sallittu lennätyskorkeus on yleisesti 150 metriä, yli 10 kilometrin päässä lentokentistä. Piikajärven alue tekee poikkeuksen: siellä suurin sallittu korkeus on 1700 jalkaa, joka metreissä on vähän yli 500.

Ei pidä hirveästi innostua, että nyt korkealle! Jäitä hattuun ja realiteetit peliin. Lähdin kyllä hakemaan omaa korkeusennätystäni Piikajärveltä, mutta en suinpäin nostanut kopteria niin korkealle kun suinkin voi. "Ennätys" kyllä syntyi: vähän yli 200 metriä. Sekin oli aika huima kokemus, kun kone pitää olla omin silmin havaittavissa koko ajan. Jotkut kyllä lennättävät "silmälappuvideoilla" vaikka mihin, mutta pitkässä juoksussa siinä käy "paska mäihä". En saarnaa asiasta; hukatkoot vehkeensä, kunhan eivät loukkaa muita touhuillaan!





Leiri-illalta videopätkäkin



Toinen kerta Piikajärvellä: Purjelentopäivä.



 Autogiro, gyrokopteri

 
 Lennokki taitolennossa


... ja videopätkä vähäiseltä lennätykseltäni tapahtumassa. 





Muuta lentotoimintaa elokuussa

 


RC-kentän yllä 150 metrissä lämpimänä kesäiltana


"Extremeä" Harjavallan voimalaitoksella



Kuvapari Pietniemestä



Etäisyys lentokentästä juuri ja juuri yli 5 km, jooten saa varovaisuutta noudattaen nostaa kopterin ilmaan. Maksimikorkeus 50 metriä.
Alle 5 km etäisyydellä kentästä saa lennättää ainoastaan lennonjohdon kanssa sopien. Muutoin alueella lennätyskorkeus on 0 metriä



Porin Enäjärvi 140 metristä. Panorama viidestä kuvasta 3/4 peitolla (1/3 peitto, joka yleinen panoramoissa olisi syntynyt kolmesta kuvasta)
Ellei edellä, myrskypäivänä otettuja lasketa mukaan, niin tämä jäi ensimmäisen kuvauskopterini kameran viimeiseksi tallenteeksi. Mutta siitä enemmän seuraavassa postauksessani jonka olen jopa luvannut kirjoittaa aiheesta.


Lopuksi muuttoasiaa

Olemme asuneet Porin Riihikedossa, Kiertokadulla melkein kolme vuotta. Aika-ajoin on ollut mielessä rivitaloon tai jopa omakotitaloon muuttaminen, jos sopiva sattuu kohdalle. Jätettiin hakemus vuokra-asunnosta, ja ajatteln että hyvä jos vuoden päästä.... Mutta se etenikin todella nopeasti. Viikko hakemuksesta, ja tuli soitto että vapaana on.
Ja otettiin. Syyskuun aikana muutetaan vähän kauemmas keskustasta, saadaan oma piha sauna ja kaksi vessaa (joka on oikein käytännöllinen asia)




Paljon kuvaamani ikkunamaisema vielä hetken  Kiertokadun asuntonamme toimivasta paikasta. Tein tästä time-lapse- videonkin, otettuanki kuvan joka päivä vuoden ajan, vuodenajoista.


 
Ja tuleva kuvauskohteeni, tulevan rivitalo-asuntomme olohuoneen ikkunasta.
Tämä otettu 26.8.2016, saatuamme asunnon avaimet.


Tapahtuipa sellainenkin, että avasin vuoden poissaolon jälkeen uudelleen omat nettisivut:
Ne löytyvät osoitteesta www.lehmuksenoksa.fi

Lisää videokuvaa Youtube-sivullani


01 elokuuta 2016

Youtubeen kertynyttä

Valokuvia on koneellani tuhansia,  mutta ainuttakaan alkuperäistä tai muokattuakaan videotiedostoa en ole säästänyt mahdollista myöhempää käyttöä ajatellen. Videon paikka on "pilvessä", vaikka en niitä muutoin arvosta. Siis pilvipalveluita.

Videokuvan käsittely on tavallisesta kuvasta poiketen työlästä, hidasta, inhottavaa ja ikävää.
Sellaista siitä tekee se, ettei lopputulos ainakaan omalla kohdallani ole taattua tavaraa. Olen tallentanut lukuisia editointiasetuksia, joilla loppputulos on näyttänyt siedettävältä, mutta uudelleen käytettyinä ne harvoin toimivat. Niinsanottu vakiotyönkulku ei toimi videomaailmassa samoin kun tavallisessa kuvankäsittelyssä.
Julkaisukanavia, pääasiassa YouTubea,  pitää ikäänkuin huijata. Juosta kilpaa niiden pakkaussysteemien kanssa. FaceBookin videolataus on täysin luokatonta roskaa.

Hankittuani kuvauskopterin, videokuvaus on palannut suosikkieni joukkoon. Oikeaa videokameraa en ole käyttänyt pitkään aikaan, vaan sen on korvannut "hupikäytössä" puhelimen kamera. Puhelimessani on tämän hetken parhaita kameroita laadultaan. Käytettävyys on mitä on.



YouTube - "tubetus"

Oma youtubesivuni eli "kanavani" kuten sanotaan, löytyy osoitteesta:
www.youtube.com/user/linkerquu
Tätä kirjoittaessani, siellä on 412 vidopätkää. Kanavallani on 37 tilaajaa  ja vidoilla yhteensä 95 989 näyttökertaa.
Mainostus ei ole käytössä, mutta joillekin videoille youtube on väkisin tunkenut mainoksiaan, koska katsoo niiden sisältävän ääniraidan osalta tekijänoikeuden alaista sisältöä.
Niin ei kuitenkaan ole, vaan kyseiset ääniraidat ovat videonteko-ohjelmien sisältämää vapaata musiikkia -mitä youtube ei ilmeisesti tunne.
Osa 412 videosta on vain itselleni näkyvää, ja muutamat vain linkin saaneiden katsottavissa.

Tubettaminen
on päivän hot. Sillä kuulemma jokunen tienaa elantonsakin. Kuulemma oikein hyvinkin. Kuvaavat omaa naamaansa ja puhuvat kameralle! Esittelevät siinä sivussa jotain toimintaa tai tuotetta. Ja joku maksaa siitä. Revikat, eli erilaiset tuote-esittelyt ja -arvostelut, ovat juuri tätä tubettamista, josta valmistajat ja markkinoijat ovat tyytyväisiä. Jenkit ovat kunnostautuneet sillä saralla erityisen hyvin. Videoilta saa kyllä tietoa ja neuvoa esimerkiksi laitteiden hankintaa harkittaessa, mutta se tyhjän lässytyksen kuunteleminen ja tubettajan naaman katseleminen pakkaa saamaan kaheliksi. Kelausnappi ahkeraan käyttöön, jollei kiinnosta millaisella teipillä jonkun tavaran pakkaus on suljettu!

En harrasta tubettamista. Lataamani videot ovat usein kokeellisia, raakavideota suoraan kamerasta, paljon mykkiä, ja musiikkivalinnoiltaan varmaankin kamalia. Kukin tyylillään tavallaan ja tarpeillaan.

Lopuksi jokunen ruutulinkki viimeaikaisiin tallenteisiini, jotka ovat  jokseenkin kaikki peräisin kopterikameran muistikortilta. Muutama editoitukin.
Järjestyksessä viimeisimmästä vanhimpaan. Loput kanavalla; katsokaa sieltä ellette jo kyllästyneet, tai aiemmin jo häipyneet tältä sivulta.

Porin Ahlaisissa, kulttuurimaisemassa.
Korkeutta vaatimaton 35 metriä, tuulen takia.


Luotsinmäellä


Joutsijärveä korkealta: 150 metriä; suurin sallittu


Harjavallassa


Kokeellinen kohellus:
Äänet päälle, tässä lähdetään vilkkaasti  :)


Noormarkkua: Kaharin kotiseututalo


Kallossa - ylivalottunutta soopaa; oppirahoja


Reposaaren takarannalla. Ensimmäisen kerran korkealla


Uniluotoa. Pori


Reposaarta


Yyteriä


Herrainpäiviä ja Karhluotoa.
Kopterin tuulen sietoa kokeilemassa.
10 m/s lännestä.


Ensilento sumuisena aamuna, Toukarin lintutornilla. 
Korkeutta parikymmentä metriä maanpinnasta, 
ja etäisyys ohjaimesta samaa luokkaa. 





Kvartaali ja vuosiomavastuu

 Alkoi lokakuu ja vuoden viimeinen neljännes, kvartaali joksi sellainen on nimetty liike-elämässä.  Mitä tässä menneen, runsaan viikon aikan...