Tänään satoi räntää. Ottaessani päivittäistä ikkunanäkymäkuvaa, jonka olen ottanut heinäkuun puolivälistä 2014 alkaen jokseenkin joka päivä, piti ottaa huomioon tarkennus.
Olen kuvannut näkymää ensin pokkarilla ja automaatilla, sittemmin vaihtanut järjestelmäkameraan ja aukon esivalintaan. ISO-arvon olen pyrkinyt pitämään 200 ja 400 arvoissa, ja säätämään kuvia mahdollisimman vähän.
pari sadekuvaa on mennyt pilalle, tarkennuksen oltua hakoteillä. Tai tarkentajan, koska kameran nappia painava valitsee muutkin arvot ja tavat.
Tänään otin kolme kuvaa, josta yksi meni arkostoon muiden joukkoon. Kaksi muuta vertailun vuoksi.
Objektiivina 40 millinen 2,8 STM- pannukakku.
Ensin Automaattitarkennus, yhden pisteen tarkennuksella, osasuurennos :
Seuraava käsitarkennuksella, mittauspistettä apuna käyttäen, tarkennettuna pienen vajan nurkkaan
Ja lopuksi tahallaan "pieleen" käsitarkennus, ja rullasta tarkennus äärettömään. Eli objektiivin "tappiin"
Objektiivit on rakennettu niin, että käännettäessä tarkennusrenkaasta tarkennus aivan ääretön-tappiin, ei kuva ole miltään kohdaltaan terävä. Sillä ilmeisesti on annettu säätövaraa objektiivin fysiikalle.
Nykyisin myydään joillekin objektiiveille usb-liitäntäistä laitetta, jolla tarkennustasoa voidaan säätää jollakin tavalla ohjelmallisesti.
Nykyisin myydään joillekin objektiiveille usb-liitäntäistä laitetta, jolla tarkennustasoa voidaan säätää jollakin tavalla ohjelmallisesti.
Saattaa olla hyväkin laite, mutta onneksi ei tarvitse sellaista käyttää. On yksi muuttuja vähemmän päätä vaivaamassa. Jos objektiivini ei tarkenna oikein, heitän sen mereen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti