Puhelimia ja navigaattoreita

Minun piti kirjoittaa "vain" geokätköilystä, ja laittaa lopuksi jokunen kuva syksyisistä pyöräilyistä. Mutta ajatus karkasi 15 vuoden takaisiin kuviin, ja niitä selaillessa vuosi kerrallaan tähän päivään. Kirjoitelma jalostui aamupäivän aikana aivan muuksi kuin aluksi ajattelin. Vietin aikaa koneen äärellä, kuvia ja päivämääriä etsien, ja syntyi aikajana johon kokosin paljon muistoja puhelimista joita olen käyttänyt, ja niiden käyttötarkoituksesta tavallisen puhelimen käytön rinnalla. 

Harrastuksen elvyttämistä: viikko sitten löytämäni helppo "vanhan ajan" peruskätkö

Geokätköily: on minulle "vanha juttu", johon tutustuin ja perehdyin tyypilliseen tapaani hurahtaen vuonna 2004. Se oli silloin harrastuksena Suomessa vielä melko nuorta, ja harrastajia melko vähän.
Kaltaiselleni karttoihin ja navigointin hurahtaneelle geokätköily oli innoittava ja monitahoinen "maailma", josta on ollut vuosien varrella paljon hyötyä monessakin tarkoituksessa.
Olen löytänyt sen avulla paikkoja ja aiheita, ja jokusen varsinaisen kätkönkin.

Himoharrastajilla on kirjattuja löytöjä tuhansia. Minulla vain kolmisenkymmentä. Muutaman aikoinaan "kätkinkin", eli tein ja loin geokätköjä muiden etsittäviksi. Ne ovat jo ajat sitten poistuneet aktiivisina olevien listoilta, mutta arkistoista nekin löytää; käyttäjätunnustani seuraamalla, joka on "linkerq".

Palataan digitalisen navigointini ajanlaskun alkuun

Tämä kuva on viidentoisa vuoden takaa, jolloin aloittelin geokätköilyäni. Tuolloin navigaattoreiden näyttöjen kuvat olivat enimmäkseen mustavalkoisia. Kartta-aineistot jotka myytiin muistikorteilla, olivat luksusta. Nykyajan netissä toimiviin verrattuina alkeellisia ja "kankeita".
Kätköilyyn tarvittava tieto ja muu tekeminen pyöri pelkästään geocacging.com -sivulta löytyvillä koordinaateilla ja kaikki tehtiin tietokoneella. Älypuhelimista ei ollut vielä tietoakaan, mutta joillakin "nokialaisilla" pääsi kyllä nettiin lukemaan esimerkiksi sähköposteja. Mikäli puhelimeen halusi navigaattoriominaisuudet, siihen piti hankkia erillinen palikka: "tomtom".

Ensimmäinen puhelimeni, Nokia N70 oli rautaa. Hankein sen kaveriksi Tomtomin gps-palikan, joka liittyi puhelimeen bluetoothilla, mikä oli silloin 2007 aika uusi juttu. Nokia tarjosi ilmaisen karttapalvelun puhelimiinsa, joka toimi tiekarttana.

Kuutisen vuotta palvellut Meridian alkoi olla puutteellinen kartoiltaan, ja oli aika hankkia saman valmistajan kehittyneempi malli. Kartta-aineistot tulivat uuden Tritonin mukana, samoin ohjelmatarjonta sen käyttämiseksi tietokoneen kanssa oli jo jonkin verran kehittyneempi. Meridian sai uuden omistajan, ja muistan etten paljoa tarvinnut lisärahaa Tritonin hankintaan. Kuvat on otettu eri aikaan.

Nokia/Tomtom, Triton, sekä toisesta autosta lainattu LG:n autonavigaattrori vertailussa, Range Roverin tuulilasilla.

Jossain vaiheessa N70/Tomtom- pari sai väistyä tämän nokialaisen "Navigator" puhelimen tultua hankituksi. Puhelimessa oli jo oma gps-paikantimensa. Puhelin oli edelleen  minulle ennenkaikkea puhelin, ja paikannustarpeen ollessa vaativampi käytin "oikeaa" navigaattoria.

2012 oli jo aikaa jolloin nuoriso halusi pysyä ajan hermolla puhelimiensa suhteen. Kuvassa esiintyvä Samsung, jonka mallia en muista, tuli vanhanaikaiseksi ja liikeni minulle kokeiluun. Se oli ensimmäinen kosketusnäyttöinen puhelin jota yritin totutella käyttämään. Huonolla menestyksellä tai mielenkiinnolla, koska se päätyi johonkin piironginlaatikkoon ja itse jatkoin nokian nappulapuhelimen käyttöä.

2012 loppupuolella vaihdoin "leiriä": Nokialainen sai mennä, ja tilalle tuli Samsungin sään ja vedenkestävä X-cover. Edelleen näppäimistöllä varustettu luuri. Kuvassa kompassitestissä.

Harrastin tuolloin melontaa, jonka vuoksi kameran piti olla niin-ikään veden ja säänkestävä. Magellan-navigaattori hoisi navigointitarpeet vesillä, puhelin turvallisuuden vuoksi. Kello on Suunnon X-lander (joka minulla edelleen). Kannettava kaikuluotainkin.

Jostain pakottavasta syystä, ehkä käyttöjärjestelmän ja ohjelmiston yhteensopimattomuudesta tai vastaavasta, hankein 2013 ensimmäisen kosketusnäytöllisen puhelimen. X-cover sekin, mallia II.
Tästä puhelimesta tulinkin pitkäaikainen "työkalu" monessa menossa.

X-cover II merikajakin nokalla, visusti kiinni varmistettuna. Karttana toimi jo netissä toimiva maksullinen merikartasto. Googlemaps ei vielä "osannut", eikä puhelin ollut varsinainen älysellainen.
Magellanin (triton) "metsänavigaattori" oli tässä vaiheessa päästänyt savut ja hajonnut jossain Yyterin helteissä ja sannoissa, vaikka niin säänkestävä olikin. Jäi viimeiseksi varsinaiseksi navigaattorikseni.

2015 tuli ensimmäinen ja edelleen käytössäni oleva tabletti: iPad joka oli silloin ja on edelleen "kova sana" medialaitteena. X-coveria se ei syrjäyttänyt millään alueella, mutta toimi reitinsuunnittelussa mukavasti. Laitteiden alla vanhoja merikarttoja joiden kanssa opettelin navigoinnit joskus 90-luvun lopulla. GPS oli silloin vasta kauppamerenkulun välineenä, ja veneilijöillä mutkikkaita Deccoja. Minulla oli kompassi ja geokolmio. Ja kartat.

X-cover tuli tiensä päähän keväällä 2016, ikävällä tavalla. Käytin sitä valotusmittarina, kuvatessani vanhalla Flexaret-rullafilmikameralla. Viimeinen reissu oli Kallon maisemiin, jolla hukkasin sen. Kävin koluamassa kaikki paikat joilla olin matkalla käynyt, tuloksetta. Puhelin putosi ilmeisesti mereen. Olisi muten ajanut asiansa vielä jonkin aikaa.

Oli pakollinen uuden puhelimen hankkiminen, edellisen kadottua. Ensimmäinen varsinainen "älypuhelin", ja hankinta kamerapainotteisesti. Tuolloin 2016 minulla ei ollut suuria vaatimuksia navigointiominaisuuksien suhteen, kun ne olivat jo arkipäivää puhlimien selaimissa ja sovelluksissa.
Päädyin kalliiseen; Sonyn xperia Z50 tai jotain sinne päin. 20 megapikselin reso kamerassa ja hieno näyttökuva. Kehutusta kamerastaan huolimatta siitä ei minulle oikein kameraksi ollut. Jokin kuvissa mättäsi. Ja käyttölogiikka oli omituinen.

Lokakuussa 2017: Oli pakko hankkia puoli-ilmaiseksi käytetty Samsungin älypuhelin, saatuani hankittua puoli-ilmaiseksi  Samsung Gear- VR-kameran, joka ei toiminut eikä toimi vieläkään ilman saman valmistajan s-sarjan älypuhelinta. Sony toiimi edelleen "ykköspuhelimena", mutta hiljalleen vähemmssä määrin. Sony kerkesi toimimaan dronen ohjaimenakin.

Sony meni lopulta myyntiin, ja vaihtui laajakulmaobjektiiviin. Tämä dji:n käsigimbaali ei liity asiaan, mutta tuli hankittua samoihin aikoihin. Sillä on oma käyttötarkoituksensa ja paikkansa kuvausvälineissäni. Sony ei oikein tykännyt toimia senkään kanssa.

Tänään ottamani kuva. Geokätköily on kehittynyt jokseenkin täysin mobiilina toimivaksi systeemiksi. Kaikki toimii älypuhelimessa; kätköjen haku, niihin navigoiminen, lokkaus, ja niin edelleen. Samsung S6 edge on saanut reissussa siipeensä, mutta toimii edelleen hyvin. Jossain vaiheessa olin vähän etsimässä sen tilalle "paremmalla" kameralla varustettua, mutta lopulta päädyin siihen etten sellaista tarvitse.

Puhelinkuvat ovat lisääntyneet minullakin. Niiden laatu riittää täysin muistiinpano-luonteiseen kuvaamiseen. Geokätköilyn alkuaikoina lähinnä ärsyynnyin kun puhuttiin sen mobiilisovellutusten kehittämisestä ja mahdollisuuksista. Muutosvastarinta on kuitenkin kehityksen edellytys, kuten sanotaan.
Mutta edelleen nautin siitä kun iso tietokone jyrähtää, ja saan sen suurelta näytöltä etsiä kätköjä, ja varsinkin niiden taustatietoja jotka ovat useimmiten aivan mahtavasti laadittuja.

Hankkiessani keväällä sähkö-avusteisen-polkupyörän, sanoin etten ikinä pyöräilykypärää päähäni pistä. Olen aina ollut sitä mieltä etten ikinä älykelloa ranteeseeni tarvitse. Kypärän hankein parin lenkin jälkeen kiireesti. Kellokin ilmestyi kolme kuukautta myöhemmin, tarpeeseen tai huviksi mutta kuitenkin.

Mahdankohan vielä joskus tarvita tätäkin ominaiusuutta?

Pyörällä ja navigaattorilla, nyt

Kulkeuduttuani geokätkentä-sivuille ja sovelluksiin, löysin luontopolun jota ei oikeastaan enää ole. Sinne sijoitetun geokätkön ansiosta.  Luontopolkua ei ole hoidetu varmaankaan kymmeneen vuoteen. Siitä on kehittynyt todellinen luontopolku.

Samasta metsästä ölöytyi pari muinaisjäännöstä, joiden oma etsintäsivustonsa löytyy googlaamalla sanan "kyppi"

eräs sähköasema, jonka tuntumaan on tehty geokätkö. En olisi osannut tai edes uskaltanut sen kulmille, ellen olisi löytänyt kätköä netistä. Löysin sen luonnostakin. Kätkön tekijällä on kätkölleen sähköyhtiön antama lupa.

"Reissaaja" eli travelbug, jollaisia löytyy joskus geokätköistä. Niillä on oma tarinansa, ja harrastajakuntansa.

Tämä talteenottamani ja pian edelleen matkaa jatkamaan laittamani on lähtenyt matkaan Arizonasta 2016. Tehnyt matkaa melkein 40 000 kilometriä ja päätynyt Poriin.


päätän lähetykseni tällä erää tähän

Porissa, nättinä syyspäivänä jonka kuitenkin pidän pyöräilystä vapaana:  19.9.2019
...
..
.
.
_