Laiskurin päiväkirja: Teillä tietymättömillä

Eräällä tietymättömällä tiellä - tai polulla 4.9.2019

Tietymättömillä?

Sana tietymätön löytyy Kielitoimiston sanakirjasta, ja sen merkitykseksi on annettu ’josta ei ole tietoa, tuntematon, hämärä, epämääräinen’. Sitä voidaan käyttää esimerkiksi seuraavasti:

Kadoksissa on toistaiseksi tietymätön määrä rahaa. Ratkaisu lykättiin tietymättömään tulevaisuuteen. Tietymättömissä, tietymättömistä, tietymättömiin, tietymättömillä, tietymättömille (= kadonneena, kadoksissa, kateissa, hukassa, tuntemattomassa paikassa). Oli monta päivää tietymättömissä, teillä tietymättömillä. Rahat katosivat tietymättömiin, teille tietymättömille.

Siinä missä tietämätön on ihmisen ominaisuus, tietymätön on asian ominaisuus. Sanat perustuvat tietää- ja tietyä-verbeihin, joskaan jälkimmäinen ei ole käytännössä käytössä. Periaatteellinen ero on sama kuin vaikkapa unohtaa- ja unohtua-verbeillä: ihminen voi unohtaa, ja asia voi unohtua.

Asiaan nyt!

Toukokuun alussa hankkimani sähköavusteisen polkupyörän matkamittari näyttää pian lukemaa 2500. Asetin itselleni tavoitteeksi ajella sillä ennen talven tuloa tuhat kilometriä. Se tavoite täyttyi heinäkuun toinen päivä, jossain Pirunkirnun hujakoilla, Porin Kirjurinluodon perukoilla. Kaksituhatta kilometriä tuli mitariin samoilla nurkilla 19 elokuuta, samanlaisella kaupunkilenkillä kuin edellinenkin etappi.

Eräs syy hankkia liikkumisvälineeksi polkupyörä, olikin päästä kuvaamaan paikkoja joita ei saavuta autolla. Paikkoja joihin en jaksa kävellä. Tai joiden tuntumaan ei kehtaa tai uskalla mennä autolla.
Satakunnassa kehtaa sanalla on eri merkitys kuin monella muulla murrealueella.

Edellä määrittelemieni paikkojen lisäksi olen löytänyt reittejä ja paikkoja joista en ole tiennyt mitään, tai hyvin vähän. Paikallistuntemukseni on kasvanut menneen kesän aikana paljon, hurjasti.
Viimeksi eilen, jolta iltalenkiltä aloituskuva ja tämä susisuon viitta joka osoittaa polkua joka johtaa Susisuon majalle.

Mennään ajassa ja kuvissa taakse päin, eli lenkkeihin ja paikkoihin joita olen kolunnut

Levon lammen kohdalla, paluumatkalla Kallosta. Stemmin päällä "geari", siis vr-kamera jolla tallensin matkaani videolle. Niihin voi tutustua Youtube-sivullani
Ajo Kalloon ei ollut muutoin uutta, paitsi pyörällä pyörätietä ajettuna. Lähinnä kokeilua.

Porin metsä on melko laaja ulkoilureittialue Isomäen ja Katinkurun välisellä metsäalueella. Se tarjoaa usein uutta ja ennennäkemätöntä.

29.8.2019

29.8: Lähdin lenkille joka suuntautui Preiviikinlahden rantaan, etelärannan lintutornille. Poikkesin matkalla metsähautausmaalla, kuvasin kappelia, ja edellisen kuvan "kellotapulia".
Ei pidä sekoittaa tätä etelärantaa kiviporin jokirantaan.

Kasitien ja parkanontien eritasoliittymätyömaa on olut useammankin kerran kohteenani.

Päällystystyöt aiheuttivat melkoisiakin ruuhkia, joista uutisoitiin. Tämä kuvaamani ei ollut kovin suuri, mutta jonkun hermot siinäkin menivät. Polttoväli litistää perspektiivin

Mobilistit ja muutkin ajoneuvoharrastajat kokokontuvat maanantai-iltaisin. Satuin paikalle, en tarkoituksella.

Mukavan lenkin varrelta: Ulvilan keskiaikaisen kirkon viereisestä puistosta. Kirkkosaari ja sen kautta Porin suuntaan johtava tie oli minulle aiemmin tuntematon, kun ei autolla....

Vakiintunut taukopaikka: Lentoaseman spottauspaikka.

I. maailmansodan aikaisilla juoksuhaudoilla, Porin Hyvelän lähistöllä

Nuijamiestentiellä, Pyntösjärven aukeen eteläsyrjällä, matkalla juoksuhaudoille.
Kohtasin kuusi peuraa (6), ja ratsastajan joka ihmetteli yhtä paljon kuin hevosensa; ei ollut koskaan ennen kohdannut polkupyöräilijää näillä teillä.

Levähdys ja juomatauko Vesitiellä, matkalla Ruosniemestä Harjakankaalle ja edelleen Noormarkkuun. Vesitie on saanut nimensä varmaankin siitä, että sen vieressä kulkee vesijohto Porin veden Harjakankaan vedenottamolta kaupunkiin.

Vesitien jälkeen Harjakankaalle, ja sen taisteluiden (1918) muistomerkille.
matka jatkuu....

. . . Harjakankaalta Noormarkkuun johtavan tien varressa Svensbergin aita, joka oli yksi päähänpinttymistäni. Siis sen kuvauksen suhteen. Autollakin olisi päässyt kuvaamaan, mutta halusin kokea sen näin.

Noormarkunjoen uimaranta. Toiselta puolen nähtynä.

Ulvilassa, Kaskelotin puistossa järjestetään elokuun alussa (kuva: 3.8.2019) Hansamarkkinat.
Tänä vuonna menin pyörällä. Ahjonakan seppä takoo.

Enäjärven koulun kohdalta lähtee polku, joka seuraa Varvourinjuopaa Tiimannin nokkaan, josta juopa erkanee Kokemäenjoesta.

Pyörätien alikulkuja, "reppurännejä" on Porissa paljon. Tämä inkkarikylän nurkalla

Lentokentän sillä puolella johon en autolla menisi, enkä kävelläkään vitsisi

rautatien ja valtatien ali Friitalassa

Massin ulkoilualueella

En nähnyt osakkaita ajettaviksi, Lattomeren aukeella

Viasvedentieltä erkanee metsätie Makholmaan. Osakkaita oli liikkeellä paljon. Kaikenlaista mönkijäkaaharia ja pakettiautoilijaa. Tien varressa salainen uimapaikka

"Rupurannassa"

"Rupurannassa", makholmassa. Lenkki pituudeltaan 40km, taisi olla kesän pisimpiä. Saman pituisia kyllä useampiakin.

Enäjärven, siis järven luontolavalla. Samalla kun kyläilemässä Mooskerinojan varrella.

Ruosniemestä Koliahteelle, josta Viikerintietä Söörmarkkuun

Söörmarkun koululla. Samassa rakennuksessa päiväkoti. Ja pihalla mattojenpesupaikka.

Järvikyläntie muuttuu Pyntösjärven aukeen pohjoissyrjällä yksityistieksi, jonka nimeämisessä on tapahtunut jotain. Aukee on ollut järvi, joka kuivatettiin viljelysmaaksi 30-40 luvulla.

Pyntösjärveltä Söörmarkkuun ja muihin suuntiin. Keskeneräinen tietyömaa on kaaosmaisuudestaan huolimatta melko toimivaksi ratkaistu. Tietenkin rattiraivoiset VAG-konsernin tuotteita käyttävät maailman nopeimmat heikit menettävät hermonsa yhden pysähdyksen taktiikan pettäessä.

Eräältä toiselta noormarkunlenkiltä: 22.7.2019

Snällin sillalla

Noormarkun kirkossa, joka kuuluu tiekirkkoihin. Opas "ahdistelee" pariskuntaa joka pelasti minut häneltä. Ei hän oikeastaan ahdistellut; teki vain työtään. Mutta minä kun haluan olla ihan rauhassa, enkä henno sitä ääneen tilanteessa sanoa.

Myllykoski kesäasussaan

Lassilan kirkolta Kairilaan ja Tieksiöön - yksi kesän kohokohdista

Tästä reissusta olisi saanut ihan oman juttunsakin, mutta upotan nyt tähän kun kesällä en kerinnyt tekemään (muka)

Lassilan kirkko. Pyörämatkan lähtöpaikka

Google maps kertoi reitistä: "enimmäkseen tasaista". Lassilasta Kairilan suuntaan

Kelleskaupungin jälkeen Simulankulma ja Löytänejärvi.

Tieksiön jälkeen Peräkyläntien ja Tuunajärventien risteyksessä, Saunajoella. Ollaan äitini synnyinkulmilla. Lavian suuntaan kun olisin mennyt vielä muutaman kilometrin, olisi tullut vastaan Nevanranta, jossa olen mukulana viettänyt melko paljon aikaa. Äitini enon luona.

Ajoin edellisestä risteyksestä vähän matkaa Pomarkkuun päin, ja löysin äitini kotipaikan; Huhdanmäen, jonka nimellä on oma historiansa. Alunperin se oli Laine. Näillä paikkeilla koin unohtumattoman elämyksen: vastaniitetyn heinän tuoksun, jota en ole haistanut vuosikymmeniin. Akkumitarissa on hyvin kilometrejä jäljellä, joten . . .

. . . ajoin paluumatkalla Harjakosken kautta. Siellä oli sillanrakennus menossa.

Taukopaikkoja olisi ollut maisemallisillakin paikoilla, mutta minä pysähdyin keskelle korpimaata. Eväs nestemäistä: dexalia ja toisessa pullossa vettä.