Kadonneita posteja ja punainen penny

Kadonneita posteja, siis postitoimipaikkoja

Presidentti Kekkosen 70-vuotispäivän julhlistamiseksi julkaistiin postimerkki, jota painettiin puoli miljoonaa kappaletta. Julkaisupäivä oli 3.9.1970, jona leimatusta ensipäiväkuoresta tuo ylläoleva kuva on rajattu. Kokoelmassani oleva on aidosti kulkenut, eikä filatelisesti ilmaistuna tekele. Tekeleeksi kutsutaan ensipäiväkuorta tai muuta vastaavaa, joka on luotu keräilytarkoitukseen keinotekoisesti. Eli henkilö on mennyt varta vasten määrättynä päivänä tai määrättynä päivänä johonkin paikkaan ja lähettänyt itselleen kortin tai kirjeen joka sisältää leiman tai muun keräilylliesti merkittävän asian. Ennen se oli aivan hyväksytty tapa toimia, mutta nyttemmin on tullut käyttöön tekele termi, joka lienee tarkoituksella halveeraava.

Mutta tärkein asia tuossa kekkosmerkissä ja kuoressa on sen leima: postitoimipaikka jossa se on leimattu: Kekkonen. Kekkonen on kylä Ruovedellä. Ruovesi puolestaan on noin 4400 asukkaan kunta Pirkanmaalla. Ruovesi on ollut aikoinaan varsinainen ”Suur-Ruovesi”, joka oli pinta-alaltaan varsin mittava: siihen kuuluivat nykyisen Ruoveden lisäksi Keuruu, Multia, Pihlajavesi, Virrat, Ähtäri, Kuru, Vilppula, Mänttä ja Pohjaslahti.
So What!!  No sitä että postimerkkeilyä harrastaessa tulee melkein aina ajautuneeksi tutkimaan jotain johon merkki, leima tai jokin muu johdattaa. Niin tässäkin tapauksessa, vaikka otin Kekkosen esiin sen postitoimipaikan kannalta. Postitoimipaikan jota ei enää ole.

Posti on firmana, kun siitä tuli Oy, ollut viime aikoina paljon esillä mediassa. Työntekijöitä sorretaan, pomot ovat ahneita sikoja. Kultaisina aikoina, joiden filateliaa keräilen ja tutkin, oli postin toimipaikkoja ihmisineen kirjeitä leimaamassa suuri määrä. Tänä päivänä ollaan lopettamassa isohkojenkin kaupunkien posteja, Porinkin pääpostia. Ne vaihtuvat asiamiesposteiksi kauppojen ja vähäisten kioskien yhteyteen. Leimat ovat jo ajat sitten muuttuneet konesellaisiksi ja useimmiten lajittelukeskusten leimoiksi. Mutta kerättävää riittää, kun pysyttelee menneen ajan maailmassa.

Pari leimaa kotikunnastani Harjavallasta

Olen syntynyt Harjavallassa 1965, tai tarkalleen keskussairaalassa Porissa. Mutta kuitenkin...

Tuolloin ja vielä 80-luvun puolivälin aikoihin Harjavallassa oli neljä postinumero- ala-aluetta:

29200 Harjavalta

29210 Merstola

29220 Killanmaa

29230 Satalinna

Harjavalta pääpostina, jolla numerolla kotipaikkanikin posti tuli numerolla 29200. Paitsi joskus joku kirje seilaili Tamereen Pirkkalan ja Harjavallan Pirkkalan välillä. Kotipaikkani oli Pirkkalassa, siis Harjavallan Pirkkalassa. Tänäpäivänä alue tunnetaan nimellä Räikänmäki.

Merstolan ja Satalinnan posteilla oli tehtävänsä; sairaaloiden yhteydessä. Satalinnan sairaala, tunnettu alkujaan keuhkotautiparantolana, työllisti useita satoja henkilöitä. Potilaitakin oli satoja, ja sairaalan ympärillä paljon asutusta. Merstolassa toimi piirimielisairaala, iso sekin.

Killanmaan posti sijoittui fyysisesti Hakuninmäkeen, Pirkkalan koulun tuntumaan. Sen ja kotipaikkani raja kulki jossain kohtaa, ja sijoituimme pääpostin piiriin. Matkaa Killanmaan postikonttorille  ei ollut paljoa; noin kilometri linnuntietä, jos sitäkään.

Jossain vaiheessa, 80-luvun alussa tuli muutos. Killanmaan posti siirtyi nykyiseen Räikänmäkeen, Pirkkalantien alkuun. Kotipaikkani osoite oli Pirkkalantie 32, sen mukaan että tien alusta talollemme taisi olla matkaa 320 metriä.  Järkytys: osoiteeksemme tuli 29220 Killanmaa. Tuntui etten asunut enää Harjavallassa vaan jossain killanmaalla. Sama jos asuisin nyt Porin sijasta Toejoella. Asialla ei tosin nykyään enää ole merkitystä, kun netti on korvannut postin asuinpaikkana. Siis virtuaalisena vaikka tuntuu että sielläkin asun. "Koti on siellä missä W-lan yhdistyy automaatisesti"

Killanmaan postikonttori sijaitsi Topintori-nimisen kaupan kiinteistössä. Molemmat ovat edesmenneitä. Viimeisenä pihalla toimi kylmä ABC-bensa-asema, mutta sekin lopetettiin. Harjavallassa, joen pohjoispuolella ei ole yhtään kauppaa, mistään muusta puhumattakaan. Asukkaita on paljon ja alue melko laaja, mutta "kaikilla" on autot joilla menevät keskustaan asioilleen. Monet Poriinkin, kun sieltä saa Prisma-boonusta....  ja vaikka mitä "vmp"

Punainen penny  -  penny red

Löysin muutaman mielenkiintoisen postimerkin, vanhan Englannin kokoelmaani. Kuten aiemmasta julkaisustani ilmenee, olen keräillyt englannin käyttösarjan merkkejä kuningattaren; Elisabet II:n "päitä", machin-merkkeinä tunnettuja "ellunpäitä".  Niiden lisäksi muitakin kuninkaallisia esittäviä englannin merkkejä. Ja niitähän riittää.

Punaista yhden pennyn merkkiä voidaan pitää maailman toisena postimerkkinä. Siis postilähetykseen  liimattavana postimaksua osoittavana merkkinä. Ensimmäinen, siis maailman ensimmäinen postimerkki oli ja on "musta penny" - penny black, jota minulla ei vielä ole kokoelmassani.

Musta penny julkaistiin Isossa-Britanniassa 6. toukokuuta 1840. Mustan pennyn kuvassa, kuten tässä punaisessakin on kuningatar Viktoria nuorena.
Punainen penny seurasi mustaa vuonna 1841. Ulkoasultaan samana, mutta väriksi vaihdettiin punainen. Syynä värin vaihtoon oli parempi leiman havaittavuus. Mustassa se erottui huonosti, ja väärinkäytökset eli käytetyn merkin uudelleen käyttäminen oli yleistä. Joissakin alkupään punaisissa pennyissä on havaittavissa violettia värisävyä, painolaattoihin mustan pennyn painamisen jäljiltä jääneestä mustasta väristä.

Ylläolevassa kuvassa on kaksi versiota. Vasemmalla  ensimmäistä mallia oleva, vuodelta 1841 jolloin merkeissä ei vielä ollut perforointia (hammastusta) ja ne leikattiin arkeista saksilla. Merkin alakulmissa on kirjaimet, tuossa yksilössä G ja F. Ne ilmaisevat merkin paikan painolevyllä ja kokonaisella painoarkilla. Yläkulmissa on tähdet.
Punaiset pennyt jaetaan perforoidun ja saksin leikattavan lisäksi myös luokkiin: "Penny Stars" ja "Penny Plates", yläkulmiensa perusteella.
Kuvan merkeistä oikeanpuoleinen on mallia "Penny Plates". Sen yläkulmissa on myös painolevyn "koordinaatit" yksilössä E ja A. Mutta yläkulmissa kirjaimet ovat toisin päin: A ja E.
Miksi?? Koska alati kekseliäät ihmiset halusivat säästää rahaa tapauksessa jossa piti laittaa kaksi merkkiä kirjeeseen tai korttiin. Ohileimatun merkin käyttäminen parina toisen leimaamattoman kanssa tehtiin näin haastavammaksi. 

Punainen penny ei ole keräilykohteena kallis. Brittiläisissä liikkeissä ja verkkohuutokaupoissa ym foorumeilla niiden hinnat pyörivät punnan hujakoilla, allekin. Eli eurolla saa kyllä sen kansioonsa.
Mutta jotkut maksavat, jotkut todella paljonkin. Painolaatan numero on kätketty merkin reunan kuvion sisään. Ylläoleva kuva on mikroskoopista, johon tutkein merkkien reunoja. Luulin näkeväni tuossa kuvassa numeron, mutta tarkastelin väärää reunusta. Numeron löytminen ja erottelu onkin spesialistien hommaam jaa minä olen vain harrastelija - keltanokka.
Painolevyn numero on sikäli kiinnostavaa, että numeron 77 levyllä painettu punainen penny on...
arvoltaan noin  500 000 -puoli miljoonaa puntaa. 580 000 euroa.  On muitakin, mutta tämä tuosta. 

Sain käsiini pari muutakin mielenkiinoista "reiän täyttäjää". Kolmas vasemmalta on Viktoria-  juhlajulkaisu: "Vermilion" 1887. Siitä seuraava ja oikeanpuoleisin, ovat minulta vielä selvittämättä.
Oikeanpuoleisin on hyvin kulunut, ja filatelisessa mielessäkin arvoton. Mutta kiinnostaa minua siitä huolimatta.

Lopuksi:
Kameraa ulkoiluttamassa

Pyöräilykauden päätyttyä olen pysytellyt enimmäkseen sisällä. Kuvavirta kovalevylle on vähentynyt huomattavasti. Täytyi katsoa, milloin viimeksi olen käynyt jossain varta vasten jotain tallettamassa kameran kortille.
Tämä uusi veistos paljastettiin Harjavallassa; Cedercreutzin tuotantoa, aurinkokellon muodossa, uima- ja liikuntahallin pihassa. Kävin kuvaamassa 27.10.

12 päivää kului, ennen kun eilen pysähdyin ohi kulkiessani Isosannan vanhalle höyrysahalle, konepajanrannassa. Sen pihalle oli ilmestynyt osa paljon parjattua. Porin torilla ollutta konttiravintolaa. Nimesin kuvan "höyrysahan sahurien sosiaalitilaksi"

Samalla kun ikuistin kontin, nappasin "pakollisen" kuvan Aittaluodon teollisuudesta. Saha jauhaa yötä päivää. Sopivalla ilmalla kuljettimen rouskutus kuuluu hyvin Toejoelle.
Ensi viikolla on odotettavissa ääntä.  Pori Energia on rakentanut uuden voimalaitiksen joka alkaa olla valmis. Pari viikkoa puhaltavat höyryputkia puhtaaksi, ja siitä kuulemma voi aiheutua melua. Jopa haitaksi asti. Samoin varoittelivat mahdollisesta höyryn leviämisestä ympäristöön, mikä voi ajoittain jopa heikentää näkyvyyttä.
Lokkeja oli melkoisesti. Pilvet matalalla, piipun huippu melkein näkymättömissä.

Porissa, Toejoella:  9.11.2019

____

___

__

_

.