Osuin Facebookissa historialliseen kuvaan, jonka laitan tämän julkaisun loppuun ettei se pomppaisi päivityksen "pääkuvaksi" ja esikatselukuvaksi. Se johti minut surffaamaan netissä ja pöyhimään jälleen kerran satakunnan teollista historiaa. Sellaisten jotka kehittyivät pienehköistä verstaista suuriksi ja kuuluisiksi firmoiksi. Yksi niistä on Friitalan nahkatehdas.
En ala kopioimaan tai kirjoittamaan uudelleen jo julkaistua ja löydettävissä olevaa tietoa, mutta laitan muutaman linkin tekstin ja kuvien varrelle, joista kiinnostuneet voivat mennä syvemmälle. Kuvapainotteisen blogini tapaan, tässäkin kuvilla on pääosa.
Friitalan nahkatehdaskompleksi, joka nykyisin kantaa nimeä Friitalatalo. Nahkatehdas on tässä suuressa tehdasrakennuksessa lopettanut toimintansa. Nahkamuseo on jäljellä, ja Café Hellman, joka kantaa tehtaan perustajan nimeä. Friitala-brändin tuotantoa on edelleen myynnissä, ja sen jatkajalla mielestäni oikein hienot verkkosivut.
Kuvassa etualalla Koronan banderolli, joka pistää näinä aikoina tehokkaasti silmään. Nyt se on suljettuna, mutta kuvan ottaessani, joskus loppukesäällä viime-2019 vuonna, menin paikalle nimenomaan tutustumaan tuohon kierrätysmyymälään. Se oli hieno paikka, johon tulen varmasti menemään uudelleenkin kun joskus olot taas normalisoituvat.
Etupihan puolelta
Pekan Parhaat- leipomon kahvila ja myymälä
Pori Energialla on lämmöntuotantoa monessa paikassa, niin Friitalassakin.
Talo joka on toiminut aikoinaan nahkatehtaan konttorina.
Villa Helleranta liittyy nahkatehtaan historiaan
Villa Hellerannna autotallirakennus noudattaa samaa funktionalstista tyyliä kuin huvilakin
Porin kauppahallillakin on yhteytensä liittyy nahkatehtaan henkilöhistoriaan. Kuvan viisikerroksinen keltaisensävyinen talo on Porin ensimmäinen varsinainen kerrostalo. Se sai kutsumanimekseen Hellmanin pilvenpiiirtäjä. Se on osa kauppahallirakennusta, jonka perustamisesta ja yhteyksistä Hellmanneihin voi lukea linkkiluettelossa olevasta historiankirjoituksesta.
Friitalatalossa toimii nahkamuseo, johon minunkin täytyy tutustua myöhemmin. Yksi tehtaan vanhoista tuotantovälineistä on pantuu vitriiniin, liikenneympyrän keskiöön. Risteykseen josta lähtee katu tehtaan suuntaan. Myös Friitalan logo on laitettu tolpan nokkaan
Linkkejä lisätietoihin
Friitalan nahkatehtaan historiikki, katseltavissa Kansallisarkiston digiarkistossa
Porin kauppahallin historiaa Wikipediassa
Villa Hellerannan nykyiset verkkosivut
Friitalan tehtaan rakennus- ja yrityshistoriaa: Satakunnan kulttuuriympäristöt eilen, tänään, huomenna. Julkaisun sivulla 339
Lopuksi kuvaan, joka herätti minut
Kuvassa "ykkösellä" merkitty henkilö, joka kuului edellämainittuun sukuun. Kuva on vuodelta 1910, mitä ilmeisimmin Aittaluodossa sijaineesta uimalaitoksesta.
.... ja linkki facebookin ryhmän julkaisuun, jota kommentoin, ja josta tuo ylläoleva kuva on lähtöisin.
Näitä sukuja ja tehtaita elinkaarineen löytyy Satakunnasta lukuisia: Suominen Nakkilassa, Ahlström Noormarkussa, Rosenlew Porissa, Hacklin Mäntyluodossa, Helmiset, ja muutama muu. Niistä pääsee eteen- tai taaksepäin, kun perehtyy kartanoiden historiaan yhteyksiin toisiinsa.
Monen suuryritykseksi kehittyneen firman menestyksen taustalla ja mahdollistajana ovat olleet kriisiajat, jolloin niiden tuotanto on mennyt suoraan esimerkiksi sota-aikojen tarpeisiin. Silloin toimittiin hieman eri tavalla kuin nyt tämän koronakriisin aikana. Rehellisyydestä en mene takuuseen kaiklta osin, mutta typerää huijaamista kuin nyt joidenkin hengityssuojainten kanssa, tuskin tapahtui.
Eikä ollut somea jossa kaiken maailman hysteerikot ja muut vastaavat kailottavat tyhjänpäiväistä löpinäänsä kaikkien alojen asiantuntijoina. Poliitikoista puhumattakaan.
Monen suuryritykseksi kehittyneen firman menestyksen taustalla ja mahdollistajana ovat olleet kriisiajat, jolloin niiden tuotanto on mennyt suoraan esimerkiksi sota-aikojen tarpeisiin. Silloin toimittiin hieman eri tavalla kuin nyt tämän koronakriisin aikana. Rehellisyydestä en mene takuuseen kaiklta osin, mutta typerää huijaamista kuin nyt joidenkin hengityssuojainten kanssa, tuskin tapahtui.
Eikä ollut somea jossa kaiken maailman hysteerikot ja muut vastaavat kailottavat tyhjänpäiväistä löpinäänsä kaikkien alojen asiantuntijoina. Poliitikoista puhumattakaan.
Hyvää viikonloppua, mitä se kullekin merkitseekään.
Porissa: 18.4.2020
....
...
..
..
_
Mielenkiintoinen postaus, kiitos tästä - opin taas vaikka mitä uutta. Tampereelta kotoisin olevana koen hyvin suurta vetovoimaa tämänlaisiin tiilirakennuksiin, varmaan kun olen aina asunut Finlaysonin läheisyydessä.
VastaaPoistaLähiviikkoina olen kyllä enemmän kiinnittänyt huomiota lähistölle nousevaan teräshalliin. Ei koskaan uskoisi, että tämänkokoiset hallitkin saadaan tehtyä silmänräpäyksessä!
Jännä, miten eri tyyleillä teollisuusrakennuksia on rakennettu aikojen saatossa. Mitenkähän mahtuisivat modernit laitteet tuollaisiin tehtaisiin? Meillä tehtaassa juuri tehtiin valtavia laitehankintoja, ensi viikolla tulossa asennus ja asennusvalvoja arvioimaan. Aika erilaista on teollisuus nykyään.
VastaaPoistaVanhat teollisuusrakennukset on rakennettu tyylillä ja vaikka niissä ei enää teollisuutta harjoitettaisikaan, on tiloilla edelleen kysyntää esimerkiksi asuntoina. Nykyisin on mahdollista rakennuttaa erilaisia tiloja kevyemmin, mutta kuitenkin kestävästi. Esimerkiksi Elementtihallit pystytettynä sopii moneen erilaiseen tarkoitukseen.
VastaaPoista