Laiskurin päiväkirja: Kuukausi saaressa

Muutama päivä sitten, vappuna tuli kuluneeksi ensimmäinen kuukauteni Reposaaressa. Alun järkytyksen, muuttoruljanssin ja muun asettumisen jälkeen aika on kulunut nopeasti ja rutiinit muotoutuneet.
Elämänmuutos on edennyt ajattelemallani tavalla. Auto on hävinnyt tarpeettomana rahaa viemästä.
Pyörällä on päässyt säiden salliessa jo retkeilemään lähiympäristössä, ja minulle uusia paikkoja on löytynyt paljon.
Niin kuin ikkunasta ulos katsoessa näkee, on kevät ollut vähän oikullinen ja vaihteleva. Keikkuen tullut.

Otoksia kuvakertymästä edellisen postaukseni jälkeen.
Eivät aika- tai aihejärjestyksessä.
Loppupuolella kamera-asiaa.

Parkkipaikalla olevan auton takalasissa oli mukava heijastus. Peilikuvassa näkyy asuntoni, jonka ranskalaiselta parvekkeelta nappasin kuvan. Ympyröin itseni kuvaan keltaisella, mutta ei minua siitä erota.

Näkymä tauko- tuumaus- ja istuskelupaikakseni muodostuneelta rannalta. Horisontissa siintää Säpin saari, ja sen majakkakin erottuu "tappina" kun kuvaa isommassa koossa katsoo.

GPS-jäljen osa korostettuna punaisena, edellisen kuvan paikalle asunnoltani.
1,4 kilometriä metsäpolkua, 7 minuuttia pyörällä rauhalliseen tahtiin.

Kaljaasi Ihana telakalla. Lasketaan takaisin vesille perjantaina 7.5. Kun tietäisin tarkemman ajankohdan, saattaisin mennä katsomaan.

Kaupparannan edustan liikennettä. Hinaajan kyljessä nimi: "Peto", ja kotisatamana ollut Joensuu.

Marina Merilokin polttoainehinnat 4.5.2021. Parikymmentä senttiä nousseet hieman yli kuukauden takaisesta. Veneilykausi alkamassa, mutta verotuksellakin osansa.

Suosin kauppojen omia brändejä. Nykyisin s-ryhmän x-traa ja Rainbowia. Hinnat melkein 2/3, vähintään puolet edullisemmat kuin esikuviensa. Ei näitä sokkona maistettuna oikeastaan "alkuperäisistä" erota.
Laitoin tämän kuvan someen. Kommenteissa meinattiin että syön nuo kaikki samanaikaisesti, tai en syö mitään muuta. Kaljaakin - hyi! Ja suolaa.

Edelleen suur-kiitokset sinulle joka tunnistat itsesi !
Sain äärimmäisen hienon lahjoituksen fb-kaveriltani. Merenvahapiipun, jollaisesta minulla ei ole aiempaa kokemusta, mutta netistä löytyy paljon neuvoa sen käyttöön. Baijerilainen luupiippu puisella "stemillä" on hieno esine. Saatan sitä joskus kokeillakin, mutta "presua" menee puoli säkillistä, ja aikaa puoli päivää sen polttamiseen.
Piippurassit tulivat oivallisesti tarpeeseen. Kysyin viikko sitten kaupassa, onko heillä piippurasseja myynnissä. Sain vastauksen, että olen ensimmäinen kymmeneen vuoteen joka kysyy. Ei ollut. Toki niitä kaupungista löytyy, mutta nämä riittävät "loppuiäkseni".

Minulla on paheeni, joista yksi on tupakointi. Piipun poltosta on kuluneen vuoden aikana tullut pääasiallinen tapani toteuttaa se. Halpaa se ei ole, jos käyttää oikeaa ja laadukasta piipputupakkaa. Mutta nikotiiniriippuvuuden täyttämiseksi voi laittaa arkipiippuun tavallista savuketupakkaa.
Vertailun vuoksi; brändi-M- alkuinen valmis-savuke maksaa nyt 9,80 euroa 20kpl.
30 grammaa "talouspresua" 7,70 euroa, ja se riittää minulle 4-5 päiväksi. Brändisavuketta menisi tuo 9,80 eurolla / päivä, talouspresua arkipiipussa; alle 2 euroa / päivä.
Lopettaa tietenkin voisi ja ainakin pitäisi, mutta johonkin se raha kuitenkin kuluisi. Nautin elämästäni, ja olen saattohoitoni veroina maksanut.

Takarannan kallioilla on paljon kaiverruksia. Vanhoja ja uudempiakin. Tämä vanhemmasta päästä.

Siikarannan leirintäalueen maamerkki, laguuniksi kutsutun poukaman kainalossa. Istuin hetken penkillä, sen jalan kohdalla.

Kyhmyjoutsenia noin 100. "Piilopaikallani"

Haastepyöräily vapusta juhannukseen. Laatikkoa ei ole. Suoritukset kuitataan netissä tai mobiilisovelluksella. Jos laatikko ja vihko olisi, joku jonnelauma tuhoaisi ne ennen pitkää. Tämä on "lähilaatikkopaikkani", Reposaaren urheilukentän portilla. Seuraava on Kaanaassa, vesi / näkötornilla. Sinne sitten kun ilma vähän vielä lämpiää. Ensi viikolla. Ja samalla kallonlahdelle saapuneelle entisöidylle satamanosturi-loveenille (tai luveenille, valitkaa itse)

Urheilukentän nurmen hoitajat. Leikkuu ja lannoitus samassa paketissa. Syövät mokomat kukat pihoilta ja kirkolta. Metsäkauriita.

Somessa puhutaan että merivesi on matalalla. Niinhän se on, samalla tasolla kuin vuosi sittenkin.
Ilmatieteen laitoksen sivuilla on....

Kaupparannan kioski, satamapuiston varrella. Omistaja vaihtui vapunpäivänä, uudella nimellä: Reposaaren rantakioski. Postin palvelut, veikkaus, kahvia ja grillituotteita ynnä muuta. Ja A-oikeudet, jahka saavat luvat uusittua.

Junnilan vieraskirjaksi nimetty kivimonumentti. Kaksi näkemystä, joista alemman tein piruuttani. Kenenkään loukkaaminen ei ollut tarkoitukseni. Trendit on trendejä.
Palaan oitis tavalliseen.

Kamera-asiaa: Kasvillisuutta optiikassa

Ostin kameran, halvalla. Ikäähän sillä on, mutta hintaa laski oleellisesti sekin että linssistössä on "kasvillisuutta" - tai kasvustoa. Kamerakaupat käyttävät tuota termiä, kun optiikan sisälle on kertynyt kasvustoa. Likaa, töhnää tai muuta mikä voi vaikuttaa ja usein vaikuttaakin kuvan laatuun huonontavasti. Riippuen objektiiviin tulevan valon suunnasta, vaikutusta onkin.
Kuvan korjauksella ne ovat kuitenkin melko pienellä työllä korjattavissa ja useimmiten ei tarvitse tämänkään kohdalla tehdä mitään. Manuaaliasetuksilla olen törmännyt tämän kanssa "viherkaihiin", mutta täysautomaatilla jolle tämä kamera on kuin luotu ja kehuttu, sitä ei ole ollut havaittavissa.

Etulinssin sisäpintaan on kasvanut mikroskooppista pilkkua. Sitä ei saa millään pois.
Moni tai useammat eivät huoli tällaista käyttöönsä. Minua se ei tässä tapauksessa haittaa, mutta laitan tähän muutaman kuvan heille jotka eivät välttämättä asiaa ajttele tai huomaa.
Ensimmäinen kuva linssistä joka on laajakulma-asennossaan.