Rautatieharrastusta ja termarikahvia

 

 Viikko on jälleen kulunut uuteen maanantaihin. Kevät etenee hyvää vauhtia ja makamittariin kertyy kilometrejä, pyörän sellaiseen. Edellisen postaukseni "kansikuva" esitti maisemaa Hanhiluodon lammen rannalta,  jolle pysähdyimme termarikahville. Se on kotona termospulloon laitetttua kahvia, jota nautitaan jossain mukavassa paikassa - useimmiten luonnon helmassa. Kahvi ja sen kanssa syötävä - mikämilloinkin, maistuu ulkoilmassa erilaiselta kuin kotipöydän äärellä. Paremmaltakin. Joillekin monille se on edullisempi vaihtoehto kahvilan kahville, joillekin periaatekysymys - mielipiteenosoitus.
Tuskin kuitenkaan menisin minkään kahvipaikan, kahvilan tuntumaan sitä juomaan. Paikan valinta kohdistuu johonkin sellaiseen jossa sitä pystyy suorittamaan omassa rauhassa, muiden ihmisten näkymättömissä.

Termarikahvi ylsi otsikkoon ja tämän kirjoitelman sivuosaan, kun oltiin eilen (16.4) ulkoilemassa ja termospullollinen kahvia oli yhtenä matkan pontimena. Paikka jossa kahville pysähdyimme vaihtui toiseksi, kun ensimmäisessä oli esteensä. Paikka löytyi, ja kahvit juotiin. Mutta siitä kuvaa vähän myöhempänä tässä julkaisussa.
Ensin rautatielle:

Lokakauussa 2018, melkein viisi vuotta sitten. Drone Ruosniemen vanhan laiturivaihteen yllä. Kuva kaupungin suuntaan. Kuvan keskivaiheilla näkyy raiteelle johtava betonilaatta, jonka tarkoituksen ja merkityksen sain lukea varhain tänä aamuna somessa, Facebookissa. Takerruin siihen ja etsin kuvan koneeltani, kovalevyltäni.

Osarajaus kuvasta ja somesta poimittua: Kyseessä on nykynimellä  Finngridin käytössä ollut muuntajankuormauspaikka. Siihen on tuotu ja ehkä vietykin  raskaita, suuria muuntajia. Korjattavaksi ja korjauksesta.
 

kesäisempi näkymä maanpinnalta, samalta rata-alueelta. 

 

En alkanut kommentoimaan somejulkaisuja vanhaa kuvakommenttia enempää, kun aloitus koski Ruosniemessä 80-luvun lopussa romutukseen purettavina olevia vetureita. Ruosniemen asema korjattiin kommenteissa laiturivaihteeksi, jollainen se olikin. Asemakin sopii nimitykseksi, mutta tarkkauus on tarkkaa. Mutta kun tarkkoja ollaan niin ollaan loppuun asti. Ruosniemen tapauksessa laiturivaihde on tai oli vain sellainen. Sieltä ei haarautunut rataa muualle.
Seikun sahale haarautuu edelleen rata, Aittaluodon seisakkeelta. Aittaluodon seisake on ollut joskus asemantapainen seisake jolla on ollut matkustajaliikennettäkin. Kalaholmakin mainitaan liikennepaikkana, Radan varrella- kirjassa jota luen edelleen usein (kuin piru raamattua).
Kartalta voi katsoa loput. Kartta on peräisin Porin kaupungin karrttapalveluista. Kartat Pori- googleen niin lötyy vaikka ja  mitä.
 

 

 Termarikaffeelle metsän siimekseen

 

 

Pääsen tai joudun silloin tällöin kameran toisellekin puolelle. En sano väärälle. Ihan mukavahaahan se on että jää muistoja.  Kaffetarpeita laukusta.

 

Kartalle jälleen. Kahvipaikkamme oli kartalla näkyvän pienen luonnonsuojelualueen reunalla. Klikkaamalla isompi kuva. Luonnonsuojelualueella on sääntönsä. Samoin rauhoitusajalla, jota taas eletään. Herttainen ja sympaattinen koira käväisi nuuhkaisemassa vielä suljettua eväsrasiaamme, jossa oleva metwurstivoileipä varmaankin herätti sen huomion. Vaikka olikin irrallaan, niin . .  .  ei siitä sen enempää ettei kukaan tai joku pahastu.

Kulkuvälineeni vanhan luontopolun opasteen nojalla.
 

 

Poimin  maakuntalehden tekstaripalstalta silmiinpistäviä leikkeitä. Kevät on koiranpaskojen kulta-aikaa.
Viikon varrella oli pari koira-aiheista, jotka vaikuttivat trolleilta. Mutta saattoivat ne olla vakavissaaankin laitettuja. Toisessa kysyttiin, voiko pienen koiran vieä kirkkoon. Toisessa pienen koiran tassut olivat kastuneet Kirjurinluodon märällä puistokäytävällä.
Nämä kaksi koskivat koirien ulkoiluttamista - viemistä Yyteriin. Korostan ettei se minua haittaa tai häiritse. Mutta lukutaidottomuus ja näköalattomuus on jotain mitä en meinaa aina jaksaa.

Yyterin sannoille johtavilla väylillä on tällaisia tauluja. Eiköhän niissä ole aivan yksiselitteisesti asia kerrottu. Myös koiraranta mainittu. Koiraranta ei ole pelkästään uittamiseen tarkoitettu. Sielläkin voi ulkoiluttaa koiraa tai hevosta tai kilpikonnaa rannan sannalla jota riittää sielläkin melko pitkän matkan verran. Mutta se rauhoitusaika ja irtipito. Eräs poliitikko joka oli nyt edeuskuntavaaliehdokkaana, julkaisi kunnallisvaalikampanjassaan kuvan jossa oi koirineen yyterissä, rauhoitusaikana ja koirat irrallaan dyynien päällä. Kommentoin silloin kriittisesti näkemääni kuvaa. Hän suuttui.

 

 Muuta mukavaa viikon varrelta

 

Posti kampanjoi postikortin muodossa välittävänsä postia ja välittävänsä asiakaskunnastaan ja työntekijöistäänkin. Postikortti tuli luukusta uuteen osoitteeseeni, aivan ensimmäisenä lähetyksenä paketin kanssa, jonka kuvasin edelliseen postaukseeni.
Tämä välittämisestä kertova kortti oli tai on varustettu tarrlla joka osoittaa sen välittämisestä, uudelleenohjauksesta uuteen osoitteeseeni. Kuukauden ajan välittävät vanhalla osoitteella varustetut lähetykset uuteen, oikeaan osoitteeseeni.
Tarra on rähjääntynyt, mutta postin työntekijähenkilö on oikein kynällä merkannut siihen täsmennyksen. Heidän osoitelähteensä lienee päivittymättä, kun olen osoitteenmuutokseni tehnyt niin kuin pitääkin.

Kortin kuvapuoi on tällä nuodollaan herättänyt huomiota somessa. Yksi monesta versiosta on omalla tavallaan kantaaottava, mutta minua se ei herätä tai hämmennä. Onnistunut kampanja varmaan monen konsultin mielestä. Miksei minunkin.
 

 

Katsottiin elokuva, levyltä joka pitää kääntää kun vinyyli-LP puolen välin kohdilla. Jonnet ei muista tai tiedä tuollaisia olevankaan. Retroa!

Retro-mediasta viimeiseen hottiin - löytööni kännykkäolhelmaksi ja kokeiluun. Lintujen ääniä tunnistava sovellus. Kokeeksi äänittämäni pätkä osoitti ohjelman toimivan sen verran että jatkoon, ainakin joksikin aikaa. Tulokset englanniksi, mutta latinankieliset pelastavat. Englanninkieliset linnunnimet verrattuna suomalaisiin ovat joissain tapauksissa - huvittavia.

 

Kevään lakkiaisruoka on pelastettu tänä vuonna varmasti !
Kuulin / näin että nämä on tuotettu Etelä-Afrikasta ja tuontitullia on 50%. Hintaa ja hiilijalanjälkeä kertyy matkalla, joten iloitkaamme. En syö enää perunaa kuin aivan satunnaisesti. Mutta syön joka päivä aamupalaksi banaanin. Vähän yli euron / kilo. Etelä-Amerikasta; Equadorista tai jostain.

Tänään täytyy ostaa kilon jööti uutuusmakkaraa jota en ole ennen nähnytkään: Atrialla on uutuus: Talonpojan makkara. vajaan vitosen kilo. Tarjouksessa.
Sitä odotellessa: Mukavaa alkanutta viikkoa    :D 

 

Porissa: 17.4.2023

_______________