25.8.23

Venetsialaisia ja somejuoruilua

 

On venetsialaisviikonlopun aloittavan perjantain aamu. Muistelin ajatuksissani venetsialaisia, kesämökkikauden päättäjäisiä, joita vietetään elokuun viimeisenä viikonloppuna, joka nytkin on edessä ja alkamassa. Rakettikauppiaat ovat heränneet hyvissä ajoin, ensimmäiset pamaukset kuuluivat jo toissapäivänä; keskiviikkona.
Samoin hyvissä ajoin ovat havahtuneet maakuntalehdelle tekstiviestittäjät, ollen ihmeissään kaupungin kerrostaloissa asuvien ja elävien venetsialaisvietosta, kun se ei "nille" kuulemma kuulu. Mutta kuuluu ja koirat pelkäävät taas. Itseäni ei pelota, enkä välitä miten tai kuka tätä karnevaalia viettää tai pelkää.
Vuosia sitten järjestettiin ilotulitus Porin etelärantaan kertyneelle väkijoukolle kaupungin toimesta. En tiedä järjestävätkö edelleen.

Paljon kauemmin sitten olin minäkin kesämökillä elokuun viineisenä viikonloppuna, muutamana sellaisena. Venetsialaisia vietettiin tietysti. Lyhytyjä, kynttilöitä ja sensellaista. Ilotulittaa sai vain uutenavuotena. Muun ajan vuodesta rakettikaupat nukkuivat. Kukaan ei tainnut edes ajatella että raketteja. Kaupungeissa ryyppääsivät niin kuin minä tahansa viikonloppuna. Melkein kaikki mahdollinen on niiden aikojen jälkeen kaupallistunut. Hienoa varmaan. Elinvoimaisuutta ja elävöittämistä. Tekosyitä ryyppäämiselle ja bailaukseenkin.

Mutta se niistä ja siitä.
Me käytiin eilen kaupungissa, linja-autolla kun oli sadetta sääennusteissa. Maahan asti sitä ei kuitenkaan tullut. Mutta oli silti mukava mennä linja-autolla ja katsella kaupunkia jalankulkien.

 

 Katukuvaus on trendikästä

 

Kukkakauppias myyntivaunullaan torilla. Kesät ja melkein talvet. Tämä on puhelimella ottamani muistikirjaräpsy. Varsinaiset kuvat otin filmille. Ensimmäiseen filmiin kameralla jolla en olut ennen kuvia ottanut. Näkee sitten mihin se pystyy.

Eilen tai toissapäivänä kävi niin, että otin nokkiini facebookin eräässä katukuvausryhmässä, oikeastaan kahdessa "kilpailevassa" ryhmässä. Toisen nimi on suomenkielinen, toisen trendikkäämmin englanninkielinen. Molemmat suomalaisia ja sisällöiltään suomenkielisiä.
Toisen perustivat vastapainoksi toiselle, kun siihen tuli liikaa maisemaelementtejä sisältävää kuvaa.
Minä siihen urbaanimpaan myös, kun itseänikin vähän häiritsi rönsyillyt sisältö ensimmäisessä.

Otin pikkusieluisesti nokkiini, kun kuvaa jonka latasin urbaaniin, kuratoitiin ylläpitäjän ja perustajajäsenen taholta enemmänkin arkkitehtuurikuvaksi vaikka ihmisiäkin esiintyy. Eihän siitä olisi tarvinnut välittää, mutta tämä kuraattori ja moderaattoriksi haaveileva oli juri laittanut gallupin, pitäisikö ryhmän kuville asettaa ennakkotarkastus ennen ryhmän seinälle pääsemistä.
En jäänyt odottamaan, kun tämä samainen kuraattori oli laittanut aiempaan ryhmään kuvan pääpostitalosta iltavalaistuksessa. Joku kommentoi että se olisi saanut potkua urbaanimmassa ryhmässä. Johon postitalon kuvaaja vastasi silmää iskevällä hymiöllä.
Kommentoin silmäniskua hyvin ymmärrettävällä suomalaisella tavalla, että onko kyseessä jokin vittuilu kyseisen ryhmän sisältöä kohtaan. Kun urbaaniryhmässä on hupia haukkua vanhaa ryhmää jonka vastapainoksi uuden "oikeamman" katukuvausryhmän" perusti. Suosittelen Valokuvaajan neuvola ryhmää, jos haluaa enemmänkin harrastaa henkistä masokismia.
Poistin kaiken urbaaniryhmään laittamani, ja häivyin.  Postitalo-kuva oli hävinnyt, poistettu ryhmästä johon jäin.
Se siitä. Kylläpä helpotti. [tähän kohtaan hymiö]


Kuvaamisesta ja kuvista



Kaupunkimatkan eväät. Matkakortti ja kamera - melko pinikokoinen mutta painaa kokoisekseen.

Latasin Porin joukkoliikenteen - porin linjojen matkakortile kympin arvoa. Sillä sitten torille ja takaisin.
Ihmettelin somesivullaan tuolla matkakortilla tapahtuvaa matkustusta, jos jatkaa tunnin sisällä toisella linjalla. Sillä on tunnin vaihto-oikeus, mutta millä se toimii kun korttia vilauttaessa ei saa ensimmäisessä autossa kuittia. Vastasivat heti. Kuitin saa vain käteisellä maksaessa. Kortti on hyvin älykäs. Siinä alkaa maksettun matkan kello käydä, ja arvo poistuu kortilta vasta kun tunti leimaamisesta on kulunut. Ei siis hätää. Pääsee torilta puuvillaan tai muualle mihin citylinja vie. Pari kertaa olen siis maksanut "turhaan" eurokolikolla jatkot. Netistä näkee matkustushistoriat ja kaikki. Pitääpä katsoa seuraavan matkan jälkeen.



Toinen muistikirjaräpsy. Valotusmittarin näyttämä ruudunkaappauksena ja kohde josta tuli ensimmäinen ruutu ensimmäiselle filmille zorkilla (kamera joka edellisessä kuvassa)
Kauppakärry on boomer, ja taitaa sontsakin olla mallia sellainen. Kun ottaa sontsan mukaan niin ei sada. Ellei, niin sataa. Hyviin se mukana kulki, eikä satanut.


Rollein ekä filmi meni kehityksessä lomograafiseksi. Mutta sai siitä photarilla jotain irti. Pölyjä en viitsinyt paljoa putsailla enkä retuseeratakaan. Heikinlinna on yksi referenssini.
 

 

Vaaka esiin ja tarkastukseen, kun kemiaa tuli seuraaviin kehityksiin.



Tilasin netistä (apteekkituote.fi) pari 5 millilitran ruiskua kehitteen laimentamista varten. Olisi niitä varmaan saanut apteekista, kivijaastakin ostettua, mutta en jaksanut tällä kertaa selittää epäluuloiselle farmaseutille että valokuvafilminkehitysliuoksen laimentamiseen minä. Ostaessani korvanhuuhtelua varten 100 millisen, sain silloinkin keroa käyttötarkoituksesta. Peräruisketta teeseitse- ajattelin....


Kemiat, eli kehite ja kiinnite saapuivat postiin. Puolilitraisen tilasin ja aksoin, mutta litra tuli. Ehkä verkkokauppansa ei ollut ajan tasalla, mutta minun kannaltani hyvä. Tuolla kiinnitteellä kiinnittää loppuiän. Tai kunnes se kristallisoituu ja kuolee pois. Kiinnitteen kunnon tarkastamiseksi on olemassa hyvä ja sujuva menetelmä. Kerron siitä ehkä myöhemmin, ellen ole 5 vuotta sitten tässä blogissa jo kertonutkin. Tämä postaus on muuten 451.  -  neljässadasviideskymmenes ensimmäinen. Kaikkea kirjoittamaani en muista millään.



Zorkin kuvalaskuri väännetään nollaan, kun filmi on ladattu kameraan. Kun kamera viritetään, laskuri siirtyy numeroon 1. Eilen laskuriin ja filmille valottui 13 kuvaa. Filminsiirtonuppia käännetään myötäpäivään. Suljinaikaa ei pidä eikä saa säätää ennen kun suljin on viritetty. Muutan tulee tuho. 

 
Viikonloppua: millaista vaan itse kullekin.

 

Porissa: 25.8.2023

 

__________

 

 

1 kommentti:

  1. Valok.mestari Matti Juutilainen testasi kiinnitteen kunnon maistamalla.

    VastaaPoista

Jännitystä elämään

 On olut niin jännittävää aikaa ja ruuhkaa asioissa, että blogijulkaisemiseen ei ole ehinyt. Kevät alkaa olla pian lopuillaan ja kesä koitta...