2.9.18

Kulttikamera





Jotkut kamerat saavat kulttikameran maineen. Ne muodostuvat käsitteeksi valokuvausmaailmassa, ja jotkut kuten kuulennoilla käytetty Hasselblad:in valmistama kamera tunnetaan laajalti muutenkin. Jopa eräs amerikkalainen tullimies tiesi merkin, kun mainitsi  sen tarkastaessaan Victor Hasselbladin maahantulopapereita ja tokaisi hänelle että "nimenne on sama kuin kuuluisalla kameralla".
Hasselblad vastasi: "Minä olen se kamera"

Lomografia on maailmanmaineeseen noussut hipstereiden kuvauskulttuurimuoto, siis kultti. Siinä kuvataan huonoiksi luokiteltavilla muovisilla kameroilla miten sattuu: Lonkalta, enempiä tarkentelematta ja rajailematta. Pääasia on että kuvataan. Jälki saa ja pitääkin olla rosoinen; värit platkuja tai räikeitä. Raetta ja kohinaa saa olla. Lonoilussa kuvtaaan lennosta ja paljon, kaikkea mitä eteen tulee. Jotkut ottavat sen vakavastikin, ja tekevät siitä jonkinlaista taidevalokuvausta.

Itävaltalainen firma keksi markkinaraon, ja loi kameramalliston Lomography- nimellä. Valtaosa on filmikameroita. Digillä ei aitoa lomoa saa aikaan. Photoshoppiin ja muihin vastaaviin on saatavilla valmiita malleja ja plugareita joilla saa jäljiteltyä lomografista vaikutelmaa missä tahansa kuvassa.
Lomo-kamera on alunperin Lomo-merkkinen neuvostoliittolainen kameramerkki.
Jälkeenpäin tehdyt rahankeruutarkoituksessa markkinoidut kamerat ovat jäljitelmiä alkuperäisistä lomo-kameroista, muovilinsseineen ja himmeine etsimineen.

Niiden joukkoon kuuluu myös nyt esittelemäni PANORAMA Wide Pic -muovikamera, jolla saa aikaan kuvasuhteeltaan panoraamaa kuvaa: sellaista leveää ja matalaa laajakulmaista kuvaa.
Panoraamakameroita on ollut aina: Pyörähtävällä objektiivilla varustettuja hienoja tekniikan ihmeitä jotka maksavat hunajaa ja siemenperunat päälle. Siis hyvät sellaiset. Panoraaman voi rakentaa useammasta kuvasta yhdistämällä tai rajaaamalla kalansilmällä otetun kuvan panoraamaksi.

Mutta tämä kulttikameraksi ainakin yritetyn ja jonkin verran siinä onnistuneeksi tekeleen tapa tehdä panoraamaa (ei draamaa, vaikka tekstin edetessä siltä voi vaikuttaakin) on omintakeisuudessaan surkuhupainen.



Katsotaanpa kameraa




Yksinkertainen muovinen kameran näköinen laite. Linssinsuoja toimii samalla laukaisijan lukitsimena. Kameran laukaisin ei painu alas, jos suoja on kiinni.
Focus free: eli ei tarkennusta, vaan linssi on tarkka (tai epätarkka) parista metristä äärettömään. Toinen nimitys focusfreelle on  Fix Focus.
Panoramic lens- lukee Wide Pic:in alla. Mikä on paskapuhetta. Linssillä ei ole mitään tekemistä panoraamapiirron kanssa. Wide- eli laaja Pic- eli kuva; pitää käsitteenä paikkansa. Polttoväliä on vähän.



Takakannessa on lätkä jossa kehoitetaan tekemään kuvanvalmistamoa varten merkintä siitä että kyseessä on panoraamakameralla kuvattu filmi, ja prosessoimaan eli kehittämään ja mahdollisesti vedostamaan tai printtaamaan sen panoraamaformaatissa. Paskapuhetta.



Kun filmikannen avaa, paljastuu kameran panoraamallisuus. Se syö tavallista kinofilmiä jonka ruutukoko on 36nmillimetriä leveä ja 24 millimetriä korkea. Tässä kamerassa kuvan piirtyminen objektiivilta filmille on rajoitettu ylä ja alalaidastaan, ja tuloksena on normileveä, mutta kolmasosan matalampi filmiruutu.




Vertaislun vuoksi "tavallinen" kinofilmikameran filmitila, jossa 24 x 36 milinen linssikuilun ruutu.
Niin... tässä kuvassa "todellinen" lomomaailman kulttikamera: Lomo- tehtaan Smena, mallia 8M.




Mitä Panorama Wide Pic Focus Free Panoramic Lenssillä syntyy ?


Otin ja kuvasin rullan. Tai en koko rullaa. Siirsin sen jossain vaiheessa "oikeaan" filmikameraan, kun minulla oli tietynlaiset ennakkoluulot ja epäilykset "Panoraman" jäljestä. Olen filmiajan kasvatti, ja oppinut säästämään filmiä koska se ja sillä kuvaaminen on melko kallista ja varsinkin työlästä.




Kävin nappaamassa kuvan kohteesta joka on minulle tuttu. Olen kuvannut sitä monenlaisella kameralla ja monella menetelmällä, monena vuodenaikana ja monenlaisessa valossa. Nyt ei tarvinnut muuta kun suunnata ja laukaista: Räps.
Ylläoleva kuva on skannattu filmiltä, eikä sitten tehty yhtään mitään muuta kuin tiffistä jiipeksiksi ja jakeluun.
Lomoltahan se näyttää. Joten sikäli ollaan oikeilla jäljillä. Jopa hyvältä Lomolta!




Otin filin loppupäähän jotain rantakuvia, joista tässä yksi putsaamaton ja käsittelemätön. Siis normaalilla kameralla, jonka filmiruutu on 24x36mm

miksi?

Photaroin tavallisen kinoruudun ja Panoraman ruudun päällekäin, ja tein havaintokuvan jossa ne ovat päällekäin. Tummempi sininen on kuvan taustaa.




Vertailuja



Panorama Widepick- lomomuovilla otettu teollisuusmaisema


  Ja vertailun vuoksi Rolleicordilla otettu samalta paikalta.










Panorama Widepick- lomomuovilla otettu "pystypanoraama"
Porin raatihuoneesta puistoineen



 . . .ja sama Rollicordilla: Onhan tämä vähän epäreilua verrata noita keskenään .









Panorama Widepick- lomomuovilla otettu "pystypanoraama"
Polyfonia-teräsveistoksesta Porin Etelärannassa




 . . .ja sama Rollicordilla








 Entä sitten, kun valoa on vähemmän


 Menin kauppakeskuksen (Isokarhu, Pori) ylätasolle, ja nappasin tavallisella digijärkkärillä kuvan.
Valoa oli ihan mukavasti ja kuva oli niinsanottu "helppo nakki": Siitä vaan aukon esivalinnalla ilman ihmeenpiä kikkailuja kuva talteen,


  . ..   ja sama näkymä samaan aikaan  Panorama Widepick- lomomuovilla.
MuksuMassi- lukee liikkeen valomainoksessa, kun oikein tarkkaan katsoo suurennettua (klikkaamalla) kuvaa.Tähän ei auta mikään photoshoppi tai skannauksen säätö. Negatiivi on mikä on.
Kamerasta ei ole sisäkuviin, edes keskinkertaisella valolla saati hämärässä.






Lopuksi vielä pari aivan tyypillistä kuvaa tai kuvauskohdetta kaupungilta



Porin itäpuistoa; rumpalipatsaskin



Ja porin tori, jossa pannaan pärekoriin ja vedetään pitkin porin torii, ja raumlaise sanova viäl et pers sano lorilori.




Yhteenveto   -"conclusion", kuten fotomaailman kansainvälisissä "revikoissa" kirjoitetaan viimeiseksi:

Panorama Wide pic- kamera on lomografiaameranakin melko vaikea, etten sanoisi surkea. Sillä saattaa jossain tapauksessa melko hyvällä "tuurilla" onnistua saamaan mieleisensä lomografisen kuvan aikaan.
Kamera ei pajoa maksa: Kameratori ja joku muu firma näkyy kauppaavan sitä parilla kympillä, siis eurolla. Taloudellinen panostus ei siis ole kummoinen, vaikka välinerunkkaajat pitävät sitäkin kolminkertaisena todelliseen arvoon verrattuna.
Mutta suurempi halla tulee kuvaustuloksiin pettymisestä. Ne saattavat lamauttaa kuvaajan jolla oli korkeat odotukset kameran helppokäyttöisyyden ja kulttimaineen vuoksi.
Kuvat ovat aivan jotain muuta kuin nykyään on totuttu katsomaan. Taidekuviksikaan niitä ei voi tai pidä jälkikäteen "leimata", koska kaikki paska ei ole taidetta.

Mutta kovalla luonteella varustetulla  ja todella paljon kuvanneella helkilöllä saattaa syntyä ahaa-elämys, ja halu jatkojalostaa tuonkin tapaista kuvamateriaalia. Tosin siihen on hienompakin tapoja tarjolla. Siis alkuprosessin eli kuvan oton suhteen.

Terveisin: Lomoiluunkin hurahtanut








.





Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

500

Otsikkona lyhyesti vain numero. Järjestysnumero tälle julkaisulle. On viidennensadannen kirjoituksen aika. Niitä on ollut varmaankin kymmeni...