15.1.21

Perustin someryhmän "faceen"



Kun on niin kylmäkin, tuolla ulkona. 
Ei kun olen jo jonkin aikaa ajatellut, että pistäisin pystyyn kuvia- muistoja- vanhaa sitä ja uutta tätä- ryhmän koti-, siis synnyinkunnastani Harjavallasta. 
Olkoon tämä blogipäivitys sen "mainos", ja samalla oma esittäytymistapani juuri perustamani ryhmän katselijoille ja jäsenille. 

Vaikka olen parissa- kolmessa vaiheessa "porilaistunut", juureni ovat Harjavallassa johon synnyin ja jossa kävin peruskouluni: ala-asteen kuusi vuotta Pirkkalan koulussa ja loput keskustassa  70-luvulta 80-luvulle. Rippikoulunkin kävin. 
Ammattikoulun päätettyäni, kulkeuduin ensin työn perässä Nakkilaan ja edelleen Poriin. 90-luvun alkaessa asuttiin pari vuotta Eurajoella, kun menin perustamaan valokuvausliikkeen Raumalle. Tuli lama, eikä saatu millään asuntoa myytyä Porista. Myin sitten firmani, ja palattiin Poriin. Sieltä aikanaan Harjavaltaan, kun vanhempi tytär aloitti koulunsa. Nuoremman lähestyessä kouluikäänsä, hankittiin talo Nakkilasta. 
7 vuotta sitten muutin omiin oloihini, ensin Harjavaltaan; Satalinnan vuokrataloon, Suonsilmään. Ja sieltä tänne Poriin. Uskon että ympyrä on sulkeutunut. Jotkut ilkeilevät, etten mikään porilainen ole, vaan junan tuoma. Tunnen kuitenkin tämän "kaupunkini" melko perusteellisesti. En paljoa sen ihmisiä, mutta paikat; voin sanoa- perusteellisesti. 
Kiinnostukseni historiaan, paikallissellaiseen ja laajempaankin, pitää minut järjissäni. 

"papintalon" pihaa 1989. Satalinnan sairaalan sairaalapastorilla oli työsuhdeasunto sairaalan tuntumassa, jokitörmän paratiisin  reunassa. Talo purettiin 90-luvun alussa. Piha ja puutarha kasvoivat hiljalleen umpeen. Äitini hoisi pitkään kuvassa näkyviä marjapenssaita, kun asui eläkkeelle pääsyynsä asti, ja vähän ylikin sairaalan rivitaloasunnossa, parinsadan metrin päässä tästä. 
Talon naapurissa oli toinenkin talo, joka purettiin jo aiemmin. Sen haltijasta en ole varma, tai en muista. Kuvan ulkopuolella, oikealla puolella oli tenniskenttä. 

Nukuin vielä yön yli, ja mikäs siinä sitten; menin ja perustin. "Viimeinen niitti" tuumasta toimeen tuli ylläolevasta kuvasta, jonka skannasin samalla kun erään toisen samalta vuodelta. Laitan sen toisen tämän julkaisun loppuun, niin ette voi olla rullaamatta sinne. Lukeminen on oma lukunsa, mutta kuvat ovat nykyaikaa. Ilman niitä ei ole mitään, olemassa tai tapahtunut.

Ryhmä jonka laitoin, ja joka on nyt noin kaksi tuntia vanha sai nimekseen: 
Harjavalta ennen ja nyt - muistoja ja kuvia  (nimeä klikkaamalla pääsee katsomaan). 
Ryhmä on toinen perustamani. Toinen  jonka annoin adoptioon, elää nimellä Pilvibongaus. Sen aihepiiri menetti kiinnosukseni muutaman vuoden aikana. Ryhmä toimi hyvin, ja sen jäsenet asiallisesti. Yhtä lukuunottamatta, jonka potkein oikopäätä ryhmästä epäasiallisen ja ryhmään kuulumattoman provoilun vuoksi. 
Toivottavasti tämä nyt perustamani ryhmkin osoittautuu ....   toimivaksi ja jäsenilleen sekä seuraajilleen miellyttäväksi. Ryhmän näkyvyys perustaessani  julkinen. Muutan tarpeen mukaan näkyvyyttä. Mutta "näillä mennään" nyt alkuun. 

Valkkasin ryhmän kansikuvaksi alkuun tällaisen



Viikon varrelta, muuta:


Kun oli Toini- nimen saanut "myrsky" menneenä tiistaina, tuli vähän lunta ja tuulikin tuiversi tuimasti, niin paikallislehti pisti videokameran kaupungin aura-autoon. Striimasi suoran lähetyksen, jota saattoi seurata heidän sivultaan. Lähetys alkoi noin klo 7:30, ja jatkui viitisen tuntia. Seurasin sitä aikani kuluksi sieltä / täältä. Satuin katsomaan sopivasti, kun aurapari ohitti asuinpaikkamme Toejoella. Kuvakaappaus siltä kohdalta. Jäteauto tyhjentää ym. 
Aurat liikkuvat enimmän osan tallenteesta lähiseuduillani. Lähetyksen päätyttyä laittoivat "koko hoidon"  katseltavaksi jälkikäteenkin.  Löytyy tästä. 



Lumisateiden jälkeen tuli pakkanen. Säästä on oikeastaan turha puhua. Se on mikä on ja mitä todennäköisin. Mutta on kuitenkin "tapaus" kun tuulee tai peräti myrskyää. Tai tulee lunta tai pakastaa normaalia enemmän. Someöyhöt kirkuvat että nyt on talvi tai että talvella on pakkasta tai lunta ja ja ja.. 
Eivät nämä kovat pakkaset tai metri lunta mitään tavanomaista täällä rannikon tuntumassa ole, joten aihe käy hyvin puheenaiheeksi. 
Talven tähän asti kylmin pakkaslukema tallentui mittarin muistiin. Toinen näytti reaaliaikaista. 



Viikon tai kuukauden "filatelia"







Minulla on tullut tavaksi hankkia "tilipäivänä", kuun alussa jokin keräilykohde. Pitkästä aikaa löysin postimerkkipuolelle uutta ja melko merkittävääkin. "Punaisella pennyllä", eli maailman ensimmäisen postimerkin: mustan pennyn punaisella versiolla pennyred:illä lähetetty kirje leimoineen ja kirjoituksineen, vuodelta 1852. Kuvissa kokoon taitettuna ja avattuna. Ellen löydä "penny-black:ia", niin tämä saattaa olla "vuoden tapaus" harrastuksessani. Vuosi on tosin nuori. 




Ruotsin posti julkaisi 14.1. sarjan luontoaiheisia merkkejä, joista tämä olisi mukava saada jossain vaiheessa kokoelmaan. Kävin Postnordin verkkokaupassa tutkimassa, onnistuisiko tilaaminen Suomeen, mutta homma on vielä kesken. 
Olisi kovin mukavaa, jos joku lähettäisi minulle Ruotsista vaikkapa kortin jossa olisi tämä merkki....



Kaupunkikuvaa - arkkitehtuuria




Sain aikaan melko mukavan kuvan BePop- kauppakeskuksessa


BePopin käytävällä, ylimmässä kerroksessa johon tavallainen tallaaja pääsee
Ei niin kaunis, mutta kuvana pidän tästä



Nappasiin googlesta ilmakuvan, tein vähän lisäyksiä ja mittasin earthin kätevällä viivaimella sitä sun tätä. Siis BePop, jonka kuvia someen laitettuani tuli kommenttia ja jopa yksityisviesti, miten se on väärässä paikassa, väärässä asennossa aurinkoon nähden (?), kapitalistinen kauhistus, pankki, ja vielä mitä. Areenassa on dokkari arkkitehdista joka sen suunnitteli. Kuvakulmaa itse rakennustaiteestakin. 
Katsottavissa tästä vielä 27 päivän ajan . Enemmän pidin sarjan ykkösjaksosta jossa Kristian Gullichsen puhuu järkeä. 




Rautatieaseman odotushallissa.  Ikkunasta näkyy Samk:in kampus




Pitkät varjot paikalla jossa kesäaikaan olen monta junaa ja veturia kuvannut, pyöräillessäni. Kuvasin nytkin, ja löytyi pari ennennäkemätöntä(nikin). Mutta olkoot tällä kertaa omissa oloissaan koneella ja fB:n albumissani. 




Lopuksi: alussa lupaamani lopetuskuva



Ruosniemen hiihtokseksuksessa tykitetään -   kuva vuodelta 1989.
Paperikuvasta (cibachrome)  joka alunperin dia, nyt skannattu retusoimaton 


Viikonloppua; lauhtuvaa. 


Porissa: 15.1.2021
____
___
__
_
-
.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Jouluvaloa ja lippukauppaa

 Marraskuu on aikaa jolloin harrastustoimintani hiljenee, harvenee tai muuttaa muotoaan uuden luomisen sijasta enemmän vanhojen kaiveuksi. N...