10.1.21

Vuoden alkua


Raatihuoneen torniin ilmestyi alkaneesta vuodesta informoiva valomainos. Kävin eilen (9.1.) ottamassa siitäkin kuvan. Sopinee tämän kirjoitelman aloitus- ja linkkikuvaksi. 


Laitoin kuvan someen, ja jakosaatteeksi joksi tätäkin tekstiä emojineen kutsutaan: 

"täytyhän tuo vuosilukulätkä käydä nappaamassa kuvana talteen. Jälkeenpäin ihmettelin, että haaskasin mokoman kuvan tekemiseen melkein puolisen tuntia, kun muut pamauttaa kuvan puhelimella ja "thats it -  101 tykytykytykkäystä ja niin ihQ.   Mutta tulihan tuosta jonkinmoinen. 10 millisellä, 1,6 kroppikertoimenlla eli 16 milliä kinona. Kamala kromaattinen abberaatio, jota en viitsinyt lähteä poistamaan, tuossa räystään reunassa vasemmalla. Hyvää uutta vuotta  😆😈. Tommosella kinnerillä kuljen tälläi talviaikaan kun flllari on jäässä 😘"




Kävin raatihuoneen "takapihalla", nappaamassa tai näppäämässä kuvan Googleen. Raatihuoneen kellari- niminen ravintola pitää siellä paikkaansa, niin fyysisesti kuin google-mapsissakin. 



Raatihuoneelta kaupungille, Isokarhun kattoparkkiin. Ottamaan talteen Omenahotellin / ent. Juhanaherttuan paikalle rakennettavasta talosta tilannekuvaa. 
Tämä kuva on niinsanottu muistiinpano. Kuvauspaikka; "jalansijat "joilta tulen jatkossa ottamaan kuvia kuvakulmasta jota en aiemmin ole "käyttänyt".  Vakio-optiikalla tai sitten parilla. Mikä kamera sattuu mukana olemaan. Tuosta kuvassa olevan keltaisen törmäyssuojan välittömästä vasemmanpuoleisesta tuntumasta. 


Ensimmäinen siltä paikalta otettu:  lasi 10-20 @10mm, runko 60D. 




Mitä muuta vuoden alussa:


Uudenvuodenpäivänä, sumussa. Karjarannassa, puunaulakadulla. Repolan-Metson konttorikasarmien purku on edennyt. Rakennukset ovat hävinneet maiemasta. Pyöreä on suojeltu ja säilyy. 


Sama maisema melkein samalla kuvakulmalla. Kesäkuussa 2018. 




Postimerkkeilyä
Olen eräässä "roskalavaryhmässä", Facebookissa. Siellä annetaan ja saadaan tavaraa ilmaiseksi. Kierrätetään. Minua kohtasi yllätys, kun menin noutamaan tavaraa joka oli saatavana kyseisessä ryhmässä. Sen ilmoittanut henkilö oli nähnyt harrastukseni somessa, ja kysyi; kelpaisiko minulle postimerkit, joista halusi luopua. No tottahan minä ne huolin. Kiitin, ja kiitän tässä uudelleen jos satut tämän julkaisun näkemään!
Pöytäni olikin juuri vähän aikaa sitten "puhdistunut" edellisistä. Merkit jotka sain, sisälsivät minulle entuudestaan tuttujakin merkkejä, mutta myös uusia tuttavuuksia ja tutkittavaa. Muunmuassa tällaisia arkin nurkkia, joissa reuna-alueilla vesileimaa. 
Ylläoleva kuva tavallinen, alla valopöydältä kuvattu, jossa vesileima tulee paremmin esille. Niinsanottuja numerokuusiloita keräillään paljon ja yleisesti. Näissä on 8 merkkiä, mutta mitäpä siitä. 





Numismatiikkaa tammikuun ehkäisemiseksi.
Kuten olen sanonut aiemmin, en ole ns. "numismaatikko". Mutta kiinnostunut aiheesta, ja jotain on kertynyt. Tein sen mitä on pitänyt: Pistin pennyt jonoon ja kuvasin molemmin puolin. Kuvaparissa siis kolikot samassa järjestyksessä ja kuvat molemmin puolin. 
Näitä kutsutaan US-pennyiksi, vaikka senttejä ovatkin.  Klaavaa on kolmea lajia, kruunapuolilla aina "Abe". Tämäkin taiteenlaji on loputon.   




Kokovertaluna "oma" viisikymmensenttisemme





Enäjärvellä, Metsämaalla, kunnanrannassa

Ilmoittelin josssain someryhmässä joulun aikoihin, että jos  jollain on lasinegatiiveja niin olisin kiinnostunut niitä digitoimaan. En ansaitakseni, vaan menetelmiä kehittääkseni. Itseänikin siinä samalla. Sain pari yhteydenottoa, joista toisen johdosta matkasin Enäjärvelle. Samalla käväisin kameran kanssa Metsämaalla sijatsevalla kunnan rannaksi kutsutulla paikalla, Pihlavanlahden pohjukan reunalla venesatamassa. 
Se oli juuri jäätynyt ja sain palelemiseni "palkaksi" pari kuvaa jollaisia olin toivonutkin.


Tästä veneensä pari päivää aiemmin nostanut henkilö näki kuvan, ja kertoi että se oli hän. Jäähän on ikuitunut melkein peräpyörteet. Mukavia yhteensattumia. 










Muuta muuta  (ammuuuu)




Meijerin purku etenee












Maisema muuttuu, mutta joki jäätyy





Lopuksi: kännykkä versus "järkkäri"






Otan muistaissani kuvia terassinäkymästämme. Jokus otin joka päivä, ja tein time-lapseja. Nykyään vain silloin kun jotain havaittavaa näkyy. Tänään menin terassille kamera "kaulassa", ja nappasin ties kuinka monennen kerran kuvaparin: sillä ja puhelimella: Todetakseni että ei niillä suurta eroa ole, kun valoa on tarpeeksi kännykän kennolle. Kuvakulmakin on melkein sama. Puhelimen asetuksena on 16:9 kuvsuhde, kamerassa suosin vanhaa 4:3 suhdetta, joka on se filmiajan kinosuhde. Alempi kameralla, kroppikerroin 1,6 eli kinfilmivastaavuus 18 millin polttovälillä 29mm. 


Kun siinä istuin, otin kuvan terassin pöydänkulmasta. Lunta sentti. Illaksi on ennustettu luisadetta joka voi, saattaa lisätä lumen paksuutta pöydällä. Mene ja tiedä....



Aidan toisella puolella on marjaomenapensas. Siinä vilisi lintuja. 


Zoomasin "tappiin", ja punatulkkujahan siellä. 250 milliä riittää minulle hyvin. Lintukuvaajat erikseen. 




Härkäviikkoja!



Porissa: 10.1.2021
____
___
__
_
-
.


.




1 kommentti:

  1. Onpa kiva, että sait postimerkkikokoelmaan täydennystä. Nuo roskalavaryhmät ovat kyllä aarreaittoja. Valomainos on myös komea.

    VastaaPoista

Sinisiä hetkiä; lunta ja vettä

Maanantaihin vakiintunut blogipäivitykseni alkoi syntyä vaiheittain jo viime viikolla, mutta maanantaiksi se ei valmistunut julkaisukuntoon....