Helmikuun päiviä: ilmoja, almanakkaa, ja torttua

Helmi_kuuta. Koska julkaisun alkuun sijoitettu kuva tulee kansikuvaksi ja esikatselukuvaksi, sen aiheen ja sisällön pitänee olla jotenkin "myyvää" sorttia. Aiheeltaan neutraali ja nätti, ja jollain tavalla ajankohtainenkin. Yhdellä tavalla sanottuna jokin instagram-yhteensopiva somemagneetti. 
Aloitin tämän kirjoitukseni aivan muulla aiheella mutta tuuppasin sen editorissa alemmas, ja palasin alkuun merenrantakuvan kanssa. 

Päivämäärä 2.2.2022 on mojova. Tuleva 22.2.2022 myös. Hääkirkot on varattu noiksi päiviksi täyteen, kun haluavat mennä naimisiin tuollaisina  merkittävinä päivämäärinä. 
2.2. sattui olemaan säältään helmikuinen pakkaspäivä. Sellainen jota voi ihailla kun on kirkasta ja helmeilevää. Laittauduin väkisin ulos. Kaupassa pitää käydä, omassa tapauksessani joka päivä. Mutta useimmat tuollaiset kylmät päivät ohitan ulkoilun suhteen. Olkoon kuinka kaunista vaan, mutta inhoan silti näitä paria talvikuukautta. 

Kävin kauppareissultani poiketen meren rannassa, katsomassa onko meri jäätynyt. Oli se vähän. Rantalepikon runkoihin oli jäätynyt lunta, kun menneenä viikonloppuna tuiskasi. Verneri-myrskyksikin joku sen nimesi. 

Vietin Vernerin päivää säätä seuraillen, ilmapuntaria tai pariakin tarkkaillen. Latasin puhelimeenkin ilmapuntariohjelman, joka osoittautuikin hyväksi. Monenlaista trendiä ja käppyrää tarjoaa se. 
Myrsky osoittautui varmaankin vuoden mittaan kymmenenneksi lättänäksi jääneeksi. Myrskyksi jota uutissivut ja some kirkui kamalaksi kurittajaksi ja ties miksi infernoksi jo viikon etukäteen. Jopa Yle on lähtenyt tuohon mukaan. Myrskyjä ikäänkuin viihteelistetään. 
Ilmapuntari on aataminaikainen mittari, jota harva nykyään koputtelee. Mutta sen näyttämää ilmanpaineen laskua ja varsinkin laskun noeutta seuraamalla, saa käsityksen siitä, onko kyseessä myrsky vai mediamyrsky. 
Olen tainnut tuosta jankuttaa aiemminkin, mutta mennyt vahvisti säännön. 

Faktaa ja fiktiota. Pari kirjaa hyllyssäni, jotka näinä päivinä ovat olleet pöydälläni ja melko lailla selattavinakin. Suomalainen sääkirja on tiukkaa faktaa ja paljon matematiikkaakin. Ei aukea sisällöltään aivan ensilukemalla, mutta pänttäämällä pikku hiljaa. 
Toinen kansantieteellinen, perinnekokoelmien perusteoskin edellyttää uudelleenlukemista. Mutta eri syistä kuin tuo ensinmainittu. Vilkunan Ajantiedossa on kaikenlaista; kevättä kynttelistä, Mattia ja Paavalia, talven selän taittumista ja karhun kyljen kääntöä. En ala sen sisältöjä tähän kirjoittelemaan, mutta suosittelen jos perinnetieto ja kansanviisaus kiinnostaa. 

Tietokoneellani on tällainen Excel-taulukko, johon olen kerännyt säähavaintoja. Nyt 12 vuoden ajalta. Tuleva kynttilänpäivä on vielä edessä päin. Taulukko on sitä varten että olen voinut katsoa siitä, onko Vuotuisen Ajantiedon viisauksissa perää. Paavalinpäivän pitäisi oleman Heikin vastakohta. Kynttilänpäivän paukkupakkasen pitäisi enteillä kesän lämpimyyttä, jopa kuumuutta. 
Heikki - kontra - Paavali on toteutunut samalla täsmällisyydellä kuin pitkäntikun vetäminen. Puolet osunut, puolet ollut mitä sattuu. Eli saman saisi arpomalla. 
Kynttilänpäivien suhdetta kyseisten vuosien kesäilmoihin on hankalampi todentaa, mutta siinä on kuitenkin jotain osumaakin. 

Meinasin ensin laittaa tähän toisenkin taulukon, jota täydennän äärisäiden havainnoilla. Kun ennusteissa on tulossa myrsky tai jotain vastaavaa, avaan sen ja alan merkitä havaintoja "ylös". Jälkeenpäin voi sitten viisastella ainakin itselleen, että "mitä minä sanoin". Mutta en laita nyt. 
Ehkä "ensi numerossa", kun nytkin on tulossa jotain sääilmiötä. Lunta vähän tavallista enemmän. Ovat varovaisia tällä kertaa myrskykiihkon suhteen. Meteorologi töllön eilisessä (2.2.) säätiedotuksessa toppuutteli itseään nimeämästä tulevaa nimipäiväkalenterin mukaan. Armi tai jopa Asseri se olisi. 

Negatiivi

Helmikuun almanakkaa

Katsoin almanakkaa. Helmikuussa on kolme virallista liputuspäivää. Nyt sellaiseksi meinataan myös  helmikuun kolmatta, jona tämän  postaukseni laatimisen aloitin. Siitä meinaamisesta tämän kirjoituksen motivaatioaihe. Kuten tavaksi on tullut, painan julkaise-nappia vasta huomenna, siis perjantaina (4.2.)

Liputuspäivien lisäksi helmikuussa on pari muutakin "almanakkapäivää": Kynttilän- ja ystävänpäivät ja laskiaissunnuntai. 

Kaikki järjestyksessä:

• Runebergin päivä: 5.2.
• Kytnttilänpäivä: 6.2.
• Ystävänpäivä 14.2.
• Laskiaissunnuntai 27.2.
• Kalevalanpäivä 28.2.

Alvar Aallon (3.2. 1898 - 11.5.1976) syntymäpäivä

Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa torstaina 3.2.2022 Alvar ja Aino Aallon ja suomalaisen arkkitehtuurin ja muotoilun kunniaksi. Liputus alkaa klo 8 ja päättyy auringon laskiessa. Helmikuun 3. päivä on Alvar Aallon syntymäpäivä ja sitä on vietetty vuodesta 2012 arkkitehtuurin päivänä. Liputuksen suosion ja toteutumisen perusteella päättävät, lisätäänkö päivä virallisten liputuspäivien joukkoon. 

Sain tuosta aiheen ja syyn katsoa postimerkkikokoelmastani Alvar Aaltoa "koskevat" merkit skannattavaksi, ja lisättäväksi Facebook:iin tekemääni filatelia-albumiin päiväkirjanomaisesti asianomaisena päivänä. 

Kuvaan  laittamani ”Aaltomerkit”:

Merkki jossa Aalto itse:

Alvar  Aalto 1898 - 1976 

Julkaistu: 4.11.1976

0,80 mk

Merkin suunnitellut taiteilija: Paavo Huovinen

Lape 795

Iso merkki: 

Suomalainen muotoilu - Alvar Aalto, Savoy-maljakot

Ilmestyi: 9.10.1998

3 mk

Merkin suunnitellut taiteilija: Kari Piippo

Lape 1446

Paimion parantola (Aallon arkkitehtuuria)

Europa Cept, Suomi 1978

Ilmestyi: 2.5.1978

1 mk

Merkin suunnitellut taiteilija:  Paavo Huovinen

Lape 824

Eurooppa - Cept merkeistä: 

Europa-postimerkki (tunnetaan myös nimellä Europa - CEPT vuoteen 1992 asti) on Euroopan yhteisöjen jäsenmaiden postihallintojen (1956–1959), Euroopan posti- ja televiestintäkonferenssin vuosittainen yhteinen postimerkki, jolla on yhteinen malli tai teema. Hallintovirastot (CEPT) 1960-1992 ja PostEurop Association vuodesta 1993. Eurooppa on keskeinen teema.

EUROPA stamps korostaa yhteistyötä postialalla ottaen huomioon filatelian edistämisen. He myös lisäävät tietoisuutta Euroopan yhteisistä juurista, kulttuurista ja historiasta sekä sen yhteisistä tavoitteista. EUROPA-postimerkkinumerot ovat sellaisenaan maailman kerätyimpiä ja suosituimpia postimerkkejä. Ensimmäisestä numerosta vuonna 1956 lähtien EUROPA-postimerkit ovat olleet konkreettinen symboli Euroopan halusta tiiviimpään yhdentymiseen ja yhteistyöhön. 

Runebergin päivä - torttua ja merkkejä

J.L. Runeberg on kansallisrunoilijamme. Viis runoistaan, mutta torttu on ehdoton. Menin ja ostin pari. Ja söin saman tien. Varsinaisena merkkipäivänä nuolen näppejäni. En minä niitä lisää . . .
Jotkut paistavat harjoitus-joulukinkkujakin, jopa lokakuussa. Laskiaispullia syödään ympäri vuoden, ja taitaa näitäkin olla kaupan muulloinkin kuin varsinaisena aikana. 

Runebergintorttu on valokuvauksellinen, ja itselleni yksi vuoden "tapauksista". Siksikin olen trendikkäästi ikuistanut hetken ja tyrkyttänyt kulloinkin someen. Tämä osin mustavalkoistettu hetki on vuodelta 2020, jolloin sen leipojana oli Sarpi. Kommentteina tuli jokunen ihmettely, miksi käytän veistä ja haarukkaa. Sitä sopii ihmetellä. Niin teen edelleen. Syihin en mene nyt syvemmälle. 

10.5.1948 ilmestynyt postimerkki, nimeltään Runoilija J. L. Runeberg, esiintyy Facebook:in filatelia-kansiossani, johon linkki "ylempänä" tässä postauksessa. Sen on suunnitellut taiteilija Signe Hammarsten Jansson, ja kaivertanut Suomen pankin setelipainossa Alexander Laurén. LaPe-numero näkyy kuvsssa. Merkki on nimellisarvoltaan 12 markkaa, johon on lisämaksu; 3 markkaa, SPR:n toiminnan tukemiseksi. Samalla merkkiin on painettu SPR:n tunnus. 
Ensimmäinen Suomen Punaisen Ristin postimerkki julkaistiin vuonna 1922.  Järjestö on hankkinut toimintaansa varoja myymällä lisämaksullista postimerkkiä. 

Tutkein postimerkkiluetteloita, niin painetussa kuin sähköisessäkin  muodossa, löytääksenni lisättävää Runebergista tänäkin vuonna. Tapanani on hakea ensin luetteloista, ja sitten omasta kokoelmastani.
Runebergista ei ole julkaistu hänen nimellään muita "varsinaisia" merkkejä, mutta hänen teoksiaan ja häneen liittyviä tapahtumia esiintyy postimerkeillä myöhemminkin. 

Tässä Porin 400-vuotisjuhlaleimalla varustetussa ensipäiväkuoressa on juhlamerkki jonka mallina on käytetty  Albert Edelfeltin guassimaalausta Porilaisten marssi vuodelta 1892. Se on yksi tunnetuimmista suomalaisista historiamaalauksista. Maalauksen aiheena on J. L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinoiden toiseen osaan sisältyvä samanniminen runo, jonka innoittajana taas on Porilaisten marssina tunnettu musiikkikappale. Aasinsilta jolla merkki on yhdistetty Runebergiin, netissä toimivassa Postimuseon postimerkkiselaimessa on ilmeinen ja toimiva. 
Jälleen kerran postimerkkeily johti aivan toisille alueille; Vänrikki Stooliin, Suomen sotaan (?), taide- ja musiikkihistoriaankin. 
Noita Pori-400 ensipäivänkuoria on kokoelmassani useampiakin, samoin kuin muitakin kuoria merkkeineen ja leimoineen, mutta ne jäävät usein muun filatelian "alle". 

Lopuksi: Kamera-asiaa, kun intonani on.  Ja puhelinjuttu

Saarentorni Kaivokadulla, jossa majaani pidän. Mutta miksi mustat nurkat kuvasssa?

Vastavalosuoja linssissä, linssi kamerassa jolla otin edellisen kuvan. Zoomi oli 24 millissä ja runko täysikennoinen. 35 milliin zoomattuna kuvan nurkkiin ei olisi tullut mustaa. Ei enää käyttöön, muutoinkin harvoin käyttämässäni täyskennorungossa. 
Kroppikennoisessa rungossa "ongelmaa" ei ole. 

Karttapallon "tyyppikilven" kuvausjärjestely

"Tyyppikilpi": selitteet ja valmistaja...
Rep-log-le Globes (miksi pilkku) inc. 

Inhoan tekstin naputtelemista puhelimella. Mutta tässä apu, jos täytyy enemmän kuin kaksi sanaa kirjoittaa. Kun hommasin menneen joulun välipäivinä uuden puhelimen, sen mukana tuli "kuponki" jolla sai tilata veloituksetta välineet tietojen siirtämiseen vanhasta uuteen puhelimeen. Pistin tilaukseen, kun ei mitään maksanut. Väline osoittautui usb-adapteriksi, jolla puhelimet saattaa liittää kaapelilla toisiinsa. Välineen tultua kuukauden kuluttua minulle, olin jo ajat sitten tehnyt tiedonsiirrot w-lanilla. Eli  palikka "miljoonalaatikkoon", muiden joukkoon. Mutta menin ja kokeilin piruuttani, osaako puhelin yhdistää itsensä vanhaan wintoosanäppikseen, ja vot. 
Kävi niin kuin strömsöössä, ilman mitään kommervenkkejä. Aivan kuin sananparressa: "koti on siellä missä wlan yhdistyy automaattisesti"

Lumisade on alkanut klo 10. Nyt se pyryn lykkäs'
Kertokaa se Kimmolle. 

Viime hetken ajankohtainen lisäys: "Päivän kuva" parvekkeen ovelta. Talon katolla olevien tukiasema-linkkiantennien huoltoa tekevät. Googlata voi:Bronto Skylift, mallia S52XDT on nostolaitteen malli.

Räpsöössä: ruuneperinpäivän aattona: 4.2.2022

____

___

__

_

-

.

(  )(  )