Asiakas: Mene nettiin, kirjastoon ja maisemaan

Tammikuu jota kuukausista varmaankin eniten inhoan, alkaa olla voitettu. Kun helmikuusta vielä selviää, niin elämä palautuu hiljalleen. Inspiraatio on talviunilla, mutta jotain pientä sentään. Siis kuvallista dokumentointia ja saatujen kuvien järkkäilyä.
Ajatus siitä  mitä tekisi näinä talvi-ankeina viikkoina, herää viimeistään sanomalehden tekstiviestipalstaa lukiessa, tai kaupungin toilailujen uutisointia seuratessa. Molemmista syntyy keskustelua somen puolella, jota voi halutessaan hämmentää lisää. Olen vähentänyt sitä huomattavasti, kun lopputuloksena on suurimmaksi osaksi turhautumista ja joskus mielen pahoittumistakin. 

Lähdin toissapäivänä kaupunkiin, seuraksi kampaamossa käynnille. Käytin sen aikaa kaupungilla kuvaamiseen, muutamaan kohteeseen jotka olin oikein pistänyt ylös jotta muistaisin. Vajaan tunnin aikana kertyi 38 kuvaa, ja kolme puhelinsovelluksella historiallista kuvaa uudelleenkuvattua. 

Istahdimme hetkeksi kauppakeskus BePopissa, kun aikaa oli bussin ja parturin välillä tunnin verran. Ensin käytiin kirjastossa palauttamassa kirja. Rohkenin mennä Osuuspankin ovesta, sen pankkisaliin. Kengissäni ei ollut hiekkaa, mutta en ole OP:n asiakaskaan joten hiukan emmin ensin.
Mutta halusin tämän näkymän muistiin, kun olen samasta nähnyt kuvia otetun. Tosin pajonkin hienompia. Nyt hätäinen räpsy suoraan ylös. Pankissa asioivat eivät häiriintyneet, koska käytin "tappikameraa" jossa on pieni gimbaali ja paikallaolijat luulevat sitä puhelimeksi. Niitähän kaikki kaikkialla tuijottavat omissa kuplissaan.
BePopin pankki on auki arkisin ihan perinteiseen tyyliin ja aikaan. Toisin kuin seuraavassa: 

Tämä kuva on parin-kolmen vuoden takaa. Siihen palaamiseni selittyy seuraavissa kuvissa. Kyseessä on Sokoksen toisessa kerroksessa sijaitseva S-pankin toimipiste, jossa pankissa tilin omaavat ja asiakasomistaja-asiakkaat voivat asioida pankki- ja asiakasomistjuusasioillaan.
 

 

Samalta jalansijalta ottamani kuva, toissapäivänä: 25.1.2023.
Otin tämän näkymän kohteekseni, kun viime tai toissaviikolla se jäi ottamatta. Piti silloin käydä s-etukorttiasioissa tässä asiakaspalvelupisteessä. Itselläni ei ole kyseistä korttia, mutta lainaan sitä s-ryhmän kassoilla hetkeksi jotta tulee bonuskertymää.
Korttiasia hoitui Prismassa, jossa oli edelleen "pankki" auki, oikein fyysisesti. Sen käteispalveluihin en ota enemmin kantaa, kun en niitä mihinkään tarvitse, mutta tiukkaa oli aikatauluissa jos rahaa mielii paperiversiona saada. Työssäkäyviltä jää saamatta, siis pankista.

 

Sokoksen s-pankki ohjeistaa menemään nettiin. Toimii ajanvarauksella, jota ei voi varata muutoin kuin menemällä nettiin. Se ei onnistu esimerkiksi puhelimitse. Omalla kohdallani se onnistuisi, jos sellaista tarvitsisin. Kun minulla on netti ja vaikka mitä älypuhelimessani. Mutta potentiaalinen s-ryhmän pankkiasiakaskunta pitää sisällään aivan varmasti jonkin verran väkeä jolla ei ole.
 Se siitä. Seuraavaan "kohteeseen": 

"Rephotoja" eli uudelleenkuvausta

. . . tai oikeastaan edelliseen, ennen Sokoksessa käyniä ja BePoppia.
Kävimme siis kirjastosssa, jonka remonttitarpeesta, muualle muuttamisesta tai jopa kokonaan uudelleenrakentamisesta on muodostunut aivan viime päivinä ja tänäänkin polttava uutis- tekstiviestipalsta- ja somepuheenaihe.
Päästyämme ulos, menin ja otin tämän kuvan: Katunäkymän paikalta, josta otettu kuva odotti uudelleenkuvaamista.

Paikalla jossa on nyt Kirjasto, on aikoinaan sijainnut Satakunnan museon ensimmäinen toimipaikka.
Näkymä oli tällainen. Kuva on Satakunnna museon kokoelmista, Voitto Niemelän kuvaama, kuvausajankohtaa ei kerrottu.
Kuva on vapaasti käytettävissä, mutta käytön yhteydessä on mainittava kuvalähde, eli tässä kuten parissa seuraavassakin vanhassa kuvassa; Satakunan Museo.

Kävellessämme kirjastolta takaisin torille ja edelleen, otin toisen uudelleenkuvauskuvan. Gallen-kallelankadulla numerossa 7, Hotelli Vaakunan kohdalla torin suuntaan. Koska sellainen oli tarjolla uudelleenkuvauskohteeksi.

Kustaa Emil Klint on ottanut kuvan jonka nyt uudelleenkuvasin samalta paikalta. Tämän kuvan kuvausajankohdan saisi varmaankin selville, mutta en ryhtynyt sitä selvittämään, ainakaan heti.

Uudelleenkuvauspaikka; kaupppahallin Isolinnankadun puoleinen sisäänkäynti, jolle minun täytyi palata uudelleen, kun töppäsin ensimmäisellä kerralla. Otin vuosi - pari sitten kuvan "väärästä päästä hallia", mutta korjasin nyt virheeni. Väärä kuva kummitteee edelleen, ja minun pitää pyytää sen poistamista jollain tavalla. Tämäkin kuva Voitto Niemelän ottama. 60-luvulta

Nyt uudelleenkuvaamani, samasta paikasta. Ovien takana oli aikoinaan Kauppahallin Bingo. Nytkin halliin pääsee, kulman takaa sisäpihalta.
Hallin tulevaisuus on mitä on. En ota siihen enempää kantaa.

 

 

Lähihistoriallista uusintakuvausta ja  ajatuksia näkemästäni ja lukemastani

 

Kävin ottamassa omaan arkistooni näkymän Herttuantorin rappukäytävältä, kuudnnesta kerroksesta. Pariksi aiemmin ottamalleni. Kaupunkimaisema on muuttunut Hallitornin verran, joka on noussut puretun Juhana Herttuan / Omenahotellin puretun talon tilalle. Vuodenaika on eri: lumeton viikko tammikuussa ja aiempi, vehreä sateinen heinäkuun päivä.
Somekommentti kertoi että Hallitornissa on 70 asuntoa, joista nyt 20 myymättömänä tyhjillään. Asian voisi ilmaista niinkin, että 50 on myyty. Ajat ovat haastavat asuntokaupalle. Uutta syntyy koko ajan, muunmuassa meijerin tontille. Suuret ikäluokat muuttavat omakotitaloistaan kaupunkiin, mutta ikäluokka on jossain vaiheessa loppuunelänyt. Mitä sitten?  Aika näyttää, ja sijoittajat.
 

 

Otin tämän muutama vuosi sitten ottamani kuvn kirjastosta esiin, luettuani aamun digilehden tekstaripalstalta ehdotuksia kirjaston sijoituspaikaksi. Tapauksessa että sen pitää muuttaa johonkin.
Kauppahallia ehdotettiin kirjastoksi muutettavaksi. Muitakin ehdotuksia oli, mutta tuo hallitapaus kiinnitti huomioni ja aiheutti ihmettelyni.
Menkää ensin kirjastoon; edes kerran oikein kunnolla. Jos pääsette, niin menkää tiloihin joihin ei normaalisti yleisöllä ja käyttäjillä ole asiaa. Pohjakerrokseen, yläkertaan, tutkijanhuoneisiin, lastenosastolle, varastokirjastoon. Se on kuulkaa he-le-vetin iso, suuri laitos ja rakennus. Muutakin kuin kaakeloitu uimahalliksi haukuttu talo puiston varrella.
Menkää sitten Kauppahalliin. Kävelkää se läpi, edes takaisin. Kirjastomittakaavassa sinne ei mahdu oikein mitään. Samoin suosittelen käymään Satakunnan museossa, samalla tavalla  tilaa ja muuta sellaista tarkastellen. Unohtaen sen ulkonäön tai muodon. Matkailu avartaa, vaikkei kauas lähtisi.

 Mieleeni nousi vanha, toukokuussa 2017 kirjoittamani bloggaus otsikolla (linkki aukeaa)  Porin porut. Ei uutta  - elämä jatkuu. 

 

 

Tämä aamuhetki
Nousin koneen ääreltä, mennäkseni parvekkeelle harjoittamaan. Olin haistavinani sähkön tuoksua; pölyn käryä tai vastaavaa. Nuuskein läppäriä, joka käy ajoittain kuumanakin, riippuen sillä tehtävän homman vaatimasta prosessoritehosta. Vanha sotaratsu ei ollut hajun lähde. Ehkä haistoin "omiani.
Pistin sen kuitenkin hetkeksi viilenemään, laittamalla hiiren sen reunan alle, jäähtymisen edesauttamiseksi. Akkua läppärissä ei ole ollut ties milloin. Se paisui pois, mutta sähköä saa pistorasiasta ja ajo käy. Dvd-asemakin kärähti jo ammoin, ammattikäytössä 1000 polton jälkeen.

Hämmästyin ja havahduin parvekkeella käydessäni niin, että täytyi hakea puhelin ja napata kuva. Vuoden ensimmäinen aamunkajo itätaivaalla. Aavistus helmiäispilveäkin.
Jollain tavalla tavallisesta poikkeava kajastus. Ja olen niitä kokenut paljon.
Mutta ei se mitään; aamuruskoa odotellessa. Ei sen tänään pitäisi päivää paskoa. Huomiseksi vast on povattu räntää ja jotain muuta paskaa.

Hyvää viikonloppua joka tapauksessa. Vaikkei se arjesta poikkeaisikaan. 

Porissa: 27.1.2023
oikolukematta
______________
---------------------

___