7.2.23

Puhelinkuvausta ja historian tonkimista

 

Laitan tällä kertaa tavaksi tulleen valokuvausaiheen julkaisun alkuun. Yleensä olen laitanut sen loppuun tai loppuosaksi. Mutta saamani palautteen perusteella kuvaamista ja  / tai sen tekniikkaa käsittelevät bloggaukseni ovat olleet mieluisia. Vaihtoehtoja viimeisen huudon ja trendikkään tavan kuvaamisellekin on edelleen. Tässä näytän kuitenkin esimerkin siitä miten suuri osa kuvistani nykyään syntyy. Puhelimellahan "kaikki" nykypäivänä näkymiä taltioivat, ja monet harrastavatkin valokuvausta puhelimella.

Liityin muutama päivä, viikkokohan sitten takaisin Facebookissa toimivaan valokuvausharrastamisryhmään, joka on puoliammattimainenkin. Olen häipynyt siitä ryhmästä useammankin kerran, mutta nyt tuli sellainen tunne että voisi taas kiduttaa itseä. Ryhmä on siihen tarkoitukseen takuuvarma. Viimeistään viikon kuluttua löydän itseni repimästä hiuksiani, vaikkei niitä muutamaa milliä enempää ole. Keskusteluketjut koskevat paljolti järjestelmäkameroita, ostovinkkejä ja -valintoja. Jotenkin hajoan niihin, vaikkei ehkä tarvitsisi. Vakavat harrastajat eivät kuulemma enää käytä peilikameroita, vaan pitää olla peilitön ollakseen vakava harrastaja. Vakava harrastus ylenkatsoo minun mielestäni, ja sen harjoittamisen korostaminen toimii minulle paskantunnistimena kusipäisyydestä jota vältän kommentoimasta. Paitsi tässä blogissani jonka voi tarvittaessa jättää kokonaan omaan arvoonsa ja lukematta.


Nyt  kuvausasiaan,  ja sen jälkeen muuhun:

 

6.2.2023
Käytiin kaupassa. Odoteltiin torilla, bussia vaihtamassa. Naapurilaiturissa oli auto, jonka linjaa näyttävässä valotaulussa oli huvittava ilmoitus: Täynnä. En olisi itse huomannut, mutta hän huomasi ja sanoi että ota nyt siitä kuva. Minähän menin ja otin, mutta en mennyt lähemmäs vaan luotin puhelimeni kameraan, että sen kuvissa riittää rajausvaraa. Zoomaaminen ei käy, kun ja jos zoomi on digi eikä optinen. Aivan jossain äärimmäisessä tapauksessa sitä voi lievästi käyttää mutta silloin ei kuvan laadulla ole pääasiallista merkitystä.
Ei tässäkään tapauksessa, mutta ajattelin että saa lopullinen kuva olla jonkinlainen laadultaankin.


 

Käsittelin kuvan, muokkasin rajasin ja kokomuutin vain puhelimessa, sen kuvaohjelmalla. En kajonnut siihen photoshopilla. Kontrasti, valotus ja muu säätäminen jäi tekemättä. "Zoomaus" onnistui kun puhelimen kameran resoluutio on tarpeeksi suuri. Edellisen alkuperäisen kuvan alkuperäinen koko on tai oli  9248 X 6936  pikseliä. Tämän rajatun kuvan 2048 x 2048, joka on suositus somekuvien kooksi.

Ennnen alkuperäisen tallentamista kovalevylle, pienensin sitäkin. Koska mieleeni on ajat sitten syöpynyt tapa säästää tallennustilaa ja tallentaa kuvat maltillisessa tiedostokoossa. Mega / kuva on muodostunut jonkinlaiseksi rajaksi, joitakin pokkeuksia lukuunottamatta. Puhelimeni tallentamat kuvat ovat tiedostokooltaan kahdenkymmenen megatavun luokkaa, sävymäärästä ja yksityiskohdista riippuen.

Bussin näytöllä; täynnä, saattaa ollavahinko tai virhe. Tai kuljettajan vitsi. Täynnähän tuo ei ollut. Näytöillä näkee usein ilmoituksia "Kahville menossa", "Tauolle menossa", "Moi", tai muuta vastaavaa mukavaa. Siirtoajo tai tilausajo ovat tavalisempia, samoin "Ei linjalla".
 

 

Takaisin kuvan käsittelyyn, mutta ei kuvankäisttelyyn. Rajattuani ja talletettuani, sekä siirrettyäni haluamani kuvan tietokoneelle, halusin talteen alkuperäisen näkymän koko laiturialueesta. Vasemmassa kuvassa on kynä-nappula, jolla avautuu muokkaustila. Kun kuvalle on tehty jotain, muokkaustilassa on palauta-nappula, jolla kuva palautuu alkuperiseksi tallennettavaan muotoon. Kun kuvan palauttaa alkuperiseksi, siitä häviää myös mahdollinen vesileima, omassa käytössäni päivämäärä- ja aikaleima.
Kuvat voi ja jossain tapauksessa kannattaakin tallentaa leimoinen, ja sitten muulla sisällöllä. Mutta jääköön tietokonesukupolven  resurssienhallintana tuntema touhu nyt enemmin selittämättä.

 

 

 Paikallishistoriaan kuvien ja tietokantojen avulla

 

Kulkeuduin  helmikuun alkupäivinä taas pitkäksi aikaa penkomaan kuva-arkistoani, kun jossain tuli vastaan siihen herättänyt juttu tai jukaisu. Talojen historiaa ja taustoja, mitä niissä joissakin on alunperin ja ajan kuluessa ollut.
Tiedon hakemisen tukena avasin pari tietokantaa ja Porin kaupunkisuunnitteun julkaisua. Etsin tietoa vanhoista puutarha-alan yrityksistä. Sellaisista jotka toimivat edelleen jossain muodossa, löytyi hyvin tietoa kun laajensin hakua myös maakuntalehden digitilaukseeni sisältyvään arkistoon. Sen takia pidän tilaustani voimassa.
Parista puutarhasta kulkeuduin selaamaan rakennustietokantaa, ensin Koivistonluodon alueelta, mutta sitten myös Vanhankoiviston alueelta, kun pieneltä pätkältä sitä on tullut jokunen paikka ja rakennus kuvailtua. Otan ne tähän esimerkeiksi.



Sirola:
Vanhakoivistolla vasemmiston jakautuminen johti Vanhakoiviston demokraattisten järjestöjen kannatusyhdistyksen perustamiseen vuonna 1946, joka otti ensimmäiseksi tehtäväkseen oman työväentalon rakentamisen. Uusi, Sirolaksi kutsuttu talo nousi kansakoulun ja palokunnantalon väliselle tontille syksyllä 1948. Sirola siirtyi kaupungin omistukseen vuonna 1974, jonka jälkeen se toimi nuorisotalona. Nykyään Sirola toimii myös seuraintalona.
Inventointi on vuodelta 2003, ja se löytyy Satakunnan Museon ylläpitämästä
Y-pakki tietokannasta (<-- linkki ) Nyt paikassa toimii moottoripyöräkerho: Konepyörälkubi.
Kuva: 19.7.2022.


Sirolan vierellä on tietääkseni Porin pienin liikenneympyrä, ja sen reunalla Vanhakoiviston entinen paloasema. Meko pieni sekin kooltaan.
Y-pakki tietokanta kertoo rakennuksesta vuonna 2002:
"VPK:n talo on rakennettu 1930-luvun alkupuolella. Ennen rakennuksen valmistumista Koiviston VPK:n tarvitsemat varusteet säilytettiin ’Ruiskulassa’, mikä vaja sijaitsi Vanhakoivistontien ja Juholantien risteyksen lähistöllä. 1930-luvulla rakennetussa paloasemassa oli tallipaikat kahdelle paloautolle.
Sen jälkeen, kun rakennus lopetti paloasemana toimimisen, siinä on ollut 1980- ja 1990-luvuilla Puutuote liike sekä Divari. Talon länsipäässä on toiminut myös kioski. Myös Vanhankoiviston Pienkiinteistöyhdistys on pitänyt rakennusta kokoustiloinaan. Inventointihetkellä rakennus oli tyhjillään."


Liikenneympyrästä Vanhakoivistontietä  600 metriä kaupunkiin päin on ilmeikäs Cantina Gringo- baarin talo. Kuva 19.7.2022.  Tälläkin on historiansa; mielenkiintoinenkin.

Tietokannasta kopioitu: " Funkispiirteisen rankorakenteinen talo on rakennettu 1930-luvun loppupuolella. Satakunnan Osuusteurastamon myymälä tuli taloon vuonna 1950. Alakerta muutettiin liiketiloiksi ja yläkerta säilyi asuntona. Vanhakoivistontien puolelta oli kauppaan kaksi sisäänkäyntiä. Vuonna 1959 Satakunnan Osuusteurastamo myi talon, jonka jälkeen taloa on kunnostettu.

Vuonna 1960 rakennusta laajennettiin pohjoiseen ja länteen päin. Laajennusosasta tuli yksikerroksinen ja myös rankorakenteinen. Läntiseen osaan tuli aluksi Porin Säästöpankin konttori ja myöhemmin apteekki. Muussa osassa alakertaa jatkoi K-kauppa ja myöhemmin kahvila sekä baari.

Tontilla sijaitseva piharakennus on 1940-luvun alusta. Siinä on sauna pukuhuoneineen sekä huone, jossa luultavasti asuttiin alkuaikoina.


Puutarhoihin


Kävelylenkkimme johti Tiimanninnokkaan. Tuolla kertaa uudelle katuosuudelle jonka varrelle on rakenteilla, tosin toisaiseksi keskeytyksissä olevaa asuinrakentamista. Hyvin mukava uusi reittilöytö johti tämän rakennuksen ohi. Pistin kyselyä Porin muistoja ja kuvia käsittelevään FB-ryhmään, ja sain vastauksen minuuteissa. Kyseessä on Vesan Puutarhan korjaamo / lämpökeskusrakennus jossa ovat sijainneet myös työntekijöiden sosiaalitilat. Lämpökeskuksen piippua ei enää ole. Näkemissäni kesällä otetuissa kuvissa on hienot värit. Nurkan villiviinin (tms.) kukoistaessa vihreänä seinää kiiveten.
Tästä tulee varmasti "vakiolenkki", tai sellaisen osa.
Vesan Puutarha - Vesan siemenliike - nimen tuntevat kaikki. Toiminta on muuttunut, vaihtunut luonteeltaan. Puutarhasta verkkokaupaksi. Yrityksellä on hieno hostoria, ja siitä kertova nettisivuston osa. Sivulle pääsee tästä.



Jannelan puutarha, kukkatukku, Jannelan kukka. Useampi nimi ja firman osa, mutta sama Jannela. Varsinainen puutarha kasvihuoneineen asuinpaikkani tuntumassa, Väinölässä niin ikään kävelylenkkiemme tuntumassa.
Käytiin porteilla katsomassa, ja huomioni kiinnittyi googlen tiekartalla olevaan Elinantien linjaukseen. Äkkikatsomalla tie päättyy, mutta se jatkuukin puutarhan sivuitse tälle tienoolle, josta kurvaa Päivöläntieksi muuttuen, jolta pääsee Päkintielle. Se kartoista; Löysin yrityksestä tai ryppäästä tietoa etsiessäni Satakunnan Viikko-lehden Yrittäjälehtiartikkelin, josta voi lukea mukavasti lisää tästä linkistä.



Hieno liikennemerkki ja sen lisäkilpi Elinantien lopussa, puutarha-alueen alkaessa. Googlen street-view kuvissa ei ole niiden kuvausajankohtna vielä moottoriajoneuvolla ajo kielletty- merkkiä Elinantiellä, Väinöläntien risteyksessä, mutta nykyisin on. Huoltoajo sallittu.



Trivia


Y-pakki- tietokannassa ei ollut luetteloituna tätä toista pientä paloasemaa.
Pieni kuva-arvoitus, jonka "tietäjät tietää" helposti. Vastaus seuraavassa numerossa.



Rupesin taas funteeraamaan tekemisiäni vuosien varrella. Kiinnostus näihin historiajuttuihin kumpuaa varmaankin lapsuudesta ja nuoruusajasta, kun opettajani; kunnallisneuvos antoi juuret kotiseutuhistorian ja kulttuurin tutkimiselle ja opiskelulle. Harjavalta oli otollinen kasvupaikka näille asioille ja johdatus melkeinpä elämäntapaan. Ennen kouluaikaakin oli jotain, mutta ei siitä enempää.
Asuinpaikkani vaihtuessa olen kulloinkin johkaantunut niiden ympäristöjen havainnointiin ja penkomiseen. Niin historian kuin muuttuvan näkymänkin osalta.

Paluuta odotellessa. Asuttuani  tiiviisti puoisentoista vuotta (huhti-2021- loppukesä 2022)  Reposaaressa, tutustuin siihen perusteellisesti. Mutta kun elämä kuljetti sieltä  kaupunkiin, heräsin uudelleen. Saaressa on tyhjilleen jäänyt asuntoni, jonka avaimet luovutan pois maaliskuun lopussa. Vaikka saari on luonnoltaan ja miljööltään hieno, olen lopulta "kaupunkisuuntautunut"; enemmän ja paljon nähtävää ja koettavaa. Kun en ole syntyperäinen reposaarelainen, se tuntuu nyt "nähdyltä" ja koetulta. Kaikkea hyvää joka tapauksessa.



Porissa: 7.2.2023
____
___
__
_
-
.


_____________













4 kommenttia:

  1. Hienoja juttuja. Ja linja-auton valotaulussa lukee usein myös Ässät!!

    VastaaPoista
  2. Kiva kirjotus😊 Tuli miälee Sirolan bingot❤

    VastaaPoista
  3. Trivia... Ahlaisten vanha paloasema.

    VastaaPoista
  4. Hienoja kuvia!

    VastaaPoista

Jouluvaloa ja lippukauppaa

 Marraskuu on aikaa jolloin harrastustoimintani hiljenee, harvenee tai muuttaa muotoaan uuden luomisen sijasta enemmän vanhojen kaiveuksi. N...