muokattu 1.3.2023
Hiihtoloma on hiihdetty ja paluu arkeen on alkanut. Otsikko kertoo päivän, helmikuun viimeisen joka ei tänä vuonna ole karkaussellainen, uutisotsikon. Lakko uhkaa huomennna, mutta tänään pääsee vielä linja-autoilemaan kauppaan.
Lakon "saamisesta" kerron tämän jakson lopussa. Ensin muuta kulunutta viikkoa. Tämähän on päiväkirja.
Hiihtolomaviikko oli Porin paikallisliikenteen linja-autoissa matkustaville ilmainen. Porin kaupunki tarjosi matkat; kertoo nettisivuillaan. Tarjosi verorahoillamme rahoittamansa, omistamansa linja-autofirman palvelut veloituksetta.
Tuli kuljettua kuluneen viikon aikana normaalia enemmän. Ei niinkään ilmaisuuden vuoksi, kun menemisiä olisi ollut joka tapauksessa. Pistin tietysti matkat exceliin, ja ynnäsin viikon päätteeksi matkat jonoon, ja sen mitä ne olisivat tulleet maksamaan jollei ilmaiseksi olisi päässyt.
Matkaa kertyi linja-autoillen yhteensä 170 kilometriä. Rahaa säästyi noin 40 euroa, riippuen laskentatavasta mutta noin suunnileen.
Melkein selfie linja-autossa. Mutta sen sijaan otin kuvan tuosta auton keulasta perään asti, molemmin puolin autoa kulkevasta vaijerista, jossa keltaiset vetolenkit jokaisen penkkirivin kohdalla. En uskaltanut kokeilla mitä siitä tapahtuu, jos siitä vetää. Punainen vempele on lasinrikkomisväline. Jos täytyy hätäulostautua autosta.
Torilla on yhden laiturin (4) reunalla tällainen aikataulutaulu. Oikein hyvin toteutettu, josta näkee yhdellä katsomalla koko liikenteen. Sen vieressä pienempi; laiturikartta. Lisäksi reittikartta.
Samanlainen saisi olla toisellakin puolella laiturialuetta, samoin kun kello laiturialueella. Mutta toripavilijongin arkkitehtooninen vaikutelma saattaa kärsiä moisten sijoittamisesta sen seinälle.
Kun hiihtoloma-ajan maksuttomasta kulkemisesta uutisoitiin, se sai osakseen monenlaista kommenttia. Oli hommattu kausilippu, josta tietenkin kärsittiin vääryyttä kun yksi neljästä viikosta olisikin mennyt ilman maksua ja kausilipun päivät kuluivat. Ei hyvitystä, tietääkseni. Toinen varteenotettava vääryys koettiin siitä kun jotkut linjat eivät kulkeneet koulujen lomaviikon aikana. Eivät päässeet lapset ajelemaan ilmaiseksi. Mutta eivät olisi päässeet rahallakaan.
Kulkiessani ilmaisilla matkoilla, ensimmäisellä reissulla aivan ensimmäisenä ilmaisena päivänä kuului kuljettajan sanat autoon nouseville: "ilmaiset kyydit tämän viikon"... kymmenennelä kerralla hän sanoi: "ei maksa mitään" tai "ei tartte maksaa". Hiukan ihmettein mutta varmaan ihan turhaan, kuinka vähän ihmiset kansalaiset seuraavat uutisia ja sosialistista mediaa. Pari nuorta henkilöä yritti näyttää kännykkää tai sarjakorttia lukulaitteelle joka oli peitetty mustalla roskapussilla.
Siis minä kiersin ensin jokusen kuvauksellisen paikan ja johkaannuin lopuksi pubiin: Rattikseen, kuten jokusen kerran aiemminkin samoissa merkeissä. Menin siis paheellisesti "parille". Päiväkaljalle jota ja mitä jossain artikkelissa kuvailtiin, ja kommettiraidat voitte arvailla.
Otin tämän kuvan vielä paheellisemmasta paikasta. Baarin tupakkahuoneesta, jollaiset saatetaan tulevaisuudessa poistaa jos ja kun tupakkalain uudistus toteutuu. Kenen persettä ne kutittavat!
Sitten rampataan ulkona sauhuilla. Sauhuilla käyminen kuuluu oleellisesti monen piväkaljottelijan perinteisiin. Käyn hyvin harvoin ja ilta-aikaan en ollenkaan.
Tupakkalakiin tulee muitakin parannuksia. Nuuskaa ei saa sitten enää. Tosin sama minulle. 200 tupakan, siis kartongin tuomisen ulkomailta verotta sijaan tulee rajaksi 40 tupakkaa. Siis kaksi askia. Sekään ei kosketa minua, mutta monia saattaa koskettaa. Salakuljetuksesta en mene sanomaan mitään, kun sekään ei kosket minua.
Taidenäyttelyssäkin tuli poikettua. Ars Pori, Isokarhun pohjekerroksessa Kaupunkiolohuoneella joka on hieno paikka ja juttu. Otin tietenkin tämän kuvan, kun some ja uutiskommentointi johti aiheen mukaista aihetta etsimään. Joku oli järkyttynyt, ja kritisoi. Meni jopa neuvomaan taiteilijaa hakeutumaan mielenterveyspalveluiden luokse hakemaan apua. Olisihan siellä ollut muutakin kuvattavaa.
Kevät tulee pikku hiljaa. Aurinko lämmittää. Eilen jo 16 astetta auringossa.
Kuvankäsittelyni on jakautunut. Puhelimesta on tullut oleellinen osa talennuksessakin. Pistin vanhoja kuvia varmuuskopiolta puhelimen muistikortille. Yli 50 000 kuvaa nyt sillä selattavissa ja asiaan palattaviksi.
Kävin saaressa kaksikin kertaa hiihtolomaviikolla. Muuttotavaran karsimista ja muuta vastaavaa touhua.
Karsin perusteellisesti. Lahjoitan pois mitä en todellakaan enää tarvitse.
Johonkin räpsöökierrättää-ryhmään pitää laittaa sänkyä, nojatuolia ja muuta vastaavaa. Osa on jo annettu ja tiedossa on loppusijoituspaikkoja. Mutta sänky, nojatuoli ja lokerikkohylly. Pistäkää vaikka sähköpostia jos tiedätte jonkun joka haluaisi tai itse haluaisitte. Sänky on 140 leveä siisti runkosänky, petarikin siisti ja mukaan. Sähköpostiosoitteeni on: jorma.lindqvist@saunalahti.fi
Lisäys / muokkaus / 1.3.2023
Sänky on nyt varattu ja odottelee kuljetusajankohtaa.
Mutta: Lisäyksenä kuvat nojatuolista ja lokerikkohyllystä:
Nojatuoli on siisti ja ehjä. Kuva laadultaan heikko, mutta väri jokseenkin kohdallaan.
Ja tällainnen lokerikko- kirjahylly joutaa myös pois. Jyskin, ei Ikean. Painava ja melko kookas: pitää purkaa osiin jotta saa kujetettua.
"Saadaan lakko"
Niin hykerteli pääluottamusmieheni (henkilöni) 2000-luvun alkuvuosina, kun firmassa alkoivat kolmannet yyteet vuoden sisällä. Nykyään puhutaan muutosneuvotteluista.
Hän siis jotenkin fiilisteli sillä että päästään lakkoon. Olin silloin joskus melko raskaastikin mukana ay-liikkeessä. Oastonluottona ja osaston pj:näkin muutaman päivän. Kävin johtamistaidon opiston vastapainoksi Kiljavankin kurssit. Olin vaikka missä piirissä ja halituksessa, mutta lopulta kävi niin että vedin laakista verhota alas ja sulkeuduin. Ensimmäisen ja toisenkin kerran. Epävakaa persoonallisuuteni ei sietänyt sitä touhua jossa hommat hoidetaan fiksusti, eikä pääosassa ole työntekijä vaan systeemi.
Nyt on melko varmasti alkamassa lakko joka koskettaa minuakin. 1.3. taitaa linja-autoilu loppua joksikin päiväksi. Jälleen voi kiusata itseään, lukemalla kusipäiden kommentteja somessa ja uutisissa.
Jos itseläni olisi mersu tai muu auto, en välittäisi bussilakosta. Mutta ei minun tarvitsisi, ei tulisi mieleenkään mennä määkimään asiasta johonkin palstalle; että kävelkää, tai ei koske minua.
Osoittaa kyllä jotain ihmisestä, kun täytyy . . .
Ei minulla nyt muuta tällä kertaa, mutta olihan tässäkin jo riittämiin.
Kiitos edellisen kirjoitukseni kommentoijalle. Niitä on aina mukava saada.
Porissa: 28.2.2023 - täydennetty / muokattu 1.3.2023
Meilläkin on muutosneuvotteluista puhuttu työpaikalla. Voi olla, että siihen etsitäänkin jokin asiantuntija, joka osaa tässä auttaa. Kyse ei ole linja-autoilusta, vaan toisesta alasta. On mukava lukea blogiasi, kiitokset siis kun otat aikasi jakaaksesi aiheista. https://www.sopla.fi/
VastaaPoista