Mannerheim Porissa ja filmi Kouvolassa

 

Kun kuvalähteen, tässä tapauksessa Satakunnan Museon mainitsee kuvan käytön yhteydessä, sitä voi tässä tapauksessa käyttää julkaisuissa.
Tämän kuvan on 13.4.1919 ottanut Kustaa Emil Klint, nykyisen Yrjönkadun ja Hallituskadun kulmassa.
Kuvan aiheena on valtionhoitaja Mannerheimin vierailu Porissa Porin valtauksen vuosipäivänä, vastaanottojuhlallisuuksia.
Miksi hain kuvan esille ja tähän?

 

Harjoitin jälleen jälleenkuvausta, kun muutenkin olin kaupungissa kameran kassa liikkeellä. Siinä ladataan puhelimella uusintakuvia, jälleenkuvauskuvia nettiin. Mahdollisimman samoin rajauksin ja muilla vastaavilla kuin lähtökohtakuvakin. Kameralla otettujakin, ja tarkemmin muokattuja voi lähettää mutta tyydyin tässäkin tapauksessa nopeaan puhelinkuvaan ja samantien lähettämiseen. Polttoväli ja muu sellainen eroaa historiallisesta kuvasta, mutta asia tulee ilmi.
Tämä: 15.6.2023

 

Polttovälejä ja kuvakulmaa

 Ensimmäinen kuva, Mannerheimista on otettu ison koon kameralla. Uusintakuvani puheluimella jonka "linssin pituus" on mikä on. Puhelinkameran zoomaukset kuuluvat vain hätätapauksiin, kun on pakko.
Muuten ja yleensä puhelimella kuvataan zoomaamatta, ja kropataan (rajataan) jälkikäteen jos täytyy.
Eilisessä lehden tekstaripalstan tekstarissa joku ihmetteli mihin zoomeja tarvitaan jos ja kun kamerassa on 50 megapikseliä. Asiaa osittain, ja pelastaa monessa tapauksessa kuvan kun rajaa eikä zoomaa. Kun zoomi ei ole aito vaan digitalinen - siis puhelimien kameroissa.

Kun kuukausi sitten "hurahdin" ja palasin filmikuvaukseenkin, en siinä hommassa ole käyttänyt zoom-objektiiveja. Koska minulla ei sellaisia filmikameroihini ole -vielä.
Kyse on siis polttoväleistä: kuinka "pitkiä putkia" kamerassa käyttää. 300 millinen on sellainen pitkä putki, 35 tai 28 millinen on laajakuva, 50 millistä kutsutaan normaaliobjektiiviksi jolla ajetaan takaa ihmissilmän "polttoväliä" - kuvakulmaa kuva-alaa jonka ihminen silmällään näkee terävänä koko näköalastaan.
Katsotaanpa polttovälejä ja kuva-aloja: 

Näkymä jonka olen kuvannut moneen kertaan. Säänäkymäksi mutta myös vertailukäyttöön. Niin tämäkin: Puhelimella täydellä resoluutiolla. Kinovastaavuutta voisi laskeskella, mutta olkoon. Kuva kertoo sen mitä sen pitääkin.

Filmille järjestelmäkameralla. 28 millinen objektiivi. Kinovastaavuudesta ei tarvitse ajatusta käyttää, koska kyseessä on kinokoon filmi, 135-koon. Kino on jäänyt elämään digikameramaailmassakin käsitteenä johon jotkut takertuvat jaaritteluissaan.

Samala kameralla toinen. 55 millisellä objektiivilla. 50 millisen sijaan Minolta on ajatellut rokkorissaan sen "norrmaaliobjektiiviksi". No; ei se 5 milliä maailmaa kaada.

Mittaetsinkameralla, jonka kiinteän linssin polttoväli on 45 milliä. Yashica on ajatellut sen sopivaksi, ja onkin. Pistin vesileimakuvan, johon sellaisen löin erään toisen käyttötarkoituksen vuoksi.

Digijärjestelmäkameralla ja 50 millisellä Cosina M42 objektiivilla otettu kuva. Mutta kroppikenno tekee polttovälille 1,6 kertaisen "suurennoksen". Siinä 50 millisestä tulee 80 millinen. Kyseessä on kuvakulman muuttuminen, ei polttovälin. Olisin ottanut kinovastaavan kuvan, ellen oisi myynyt täyskennoista 5D runkoa toukokuussa. Tässä tapauksessa sillä olisi ollut käyttö, mutta eipä enää muussa.

Kun mennään kinofilmistä rullafilmikokoon ja 6x6 senttisiin negaruutuihin, polttoväliasiat kääntyvät päinvastaisiksi. Rullafilmikameran 80 millinen vastaa kinon 50 millistä. Mutta ei siitä tässä muuta.
 

 Kouvolassa ja katukuvauksessa

 

En ole muistaakseni käynyt Kouvolassa. Mutta Yashica Lynxillä kuvaamani Ilfordin XP-2, mustavalkoisia kuvia tuottava värifilmiprosessissa kehitettävä filmi kävi siellä kehittymässä ja skannattavana.
Vein filmin Mikkolan Tunnin kuvaan, josta se lähti Kouvolaan kehitettäväksi. He keskittävät sinne filminkehitykset kaikista myymälöistään. 2 viikon toimitusaika piti paikkansa. Tekstari ilmoitti että noudettavissa. Menin ja hain negat ja sain sähköpostin jossa niistä skannatut kuvatiedostot. Negojen mukana tuli oheinen pinnakkainen. Sen perusteella saattoi helpottua. Yashica läpäisi kokeilun ja saa jatkaa kuvauskäytössä.
Kysyin myyjältä, onko filminkehityttäminen harvinaista. Kertoi että kahdesta Porin toimipisteestä lähtee viikossa kehitykseen yhteensä kymmenkunta filmiä viikossa. Harrastajat kuulemma niitä . . .

 

Lynxin käyttökelpoisuuden lisäksi minua kiinnosti kaupallisen kuvantekijän kehitys- ja skannauslaatu. Varsinkin skannaus. Skannasin muitakin, mutta tästä tein vertailukuvan ilman muokkauksia. Vasemmalla kaupallinen, oikealla itse skannaamani.
Pistin tämän johonkin facebookin aihetta käsittelevään ryhmään. Kommenttina tuli että mikään ei ole muokkaamatonta vaan jonkun vehkeen automaation tuotosta. Eipä tietenkään! Mutta tein silti niin, että tulos on vertailukelpoinen. Oman skannerini asetukset nollilla, ei terävöintiä tai automaattisävytystä. Ppm resoluutio niin että vastasi kaupallisen tekemää.
Tunninkuvan skannaus on aivan käyttökelpoinen, vaikka tuossa säätämättömässä näyttää tai on ylivalottunut. Kumpaakin voi käyttää lähtökohtana "käyttökuvalle".  Saivarrella jollain muokkaamattomudella, luomukuvasta puhumattakaan, voi aina.

 

Filmikuvaamisen herättyä eloon, tulee eteen katukuvauskin. Se on filmikuvauksen yksi omimmista kuvausaiheista.
Olen ollut kauan erään fb-katuvalokuvausryhmän osaanottajana. Mentyäni sinne katsomaan, törmäsin sopivasti koulukuntaristiriitaan jonka seurauksena oli juuri perustettu toinen ryhmä samaan aiheeseen. Uudelle ryhmälle tietysti trendikäs fingelskan kielinen nimi, jotta katu-uskottavaa. Katselen nyt sitä hetken. Jollei vallan katuvalokuvaajanneuvolaksi mene niin pystyn pysymään.
Katukuvaus pomppasi muotiin, kun Vivian Maier- nimisen katukuvausta harrastaneen jäämistö tuli julkisuuteen ja maailmankuuluksi. Googlatkaa!

Suomalaisissa katukuvausta harrastavissa on puritaanijoukko, jonka mielestä oikea katukuvaus on suoritettu kinofilmikameralla ja 35 millisellä linssillä. Olkoot mieltään mitä tykkäävät. Mutta oma mieipiteeni on, että kyseessä on valokuva kuvana. Välinerunkkaaminen kuuluu valokuvaajan neuvola- tyyppisiin ryhmiin ja peilittömien nyky-digijärkkärien keskusteluihin.
Mustavalko vai väri katukuvauksessa? Kieltämttä päähän on iskostunut että se on mustavalkoinen, koska vanhat mestarit ovat sitä tehneet. Joitakin värillisiäkin joukossa.
Etten pahoita mieliä, en ala mielipiteitäni enempää huutelemaan. Ja niillä on tapana vaihdella.
 

 

 Somekuvien katselemisesta vielä

Facebook on muuttanut algoritmejaan puhelin-FB apissa. Kun sillä katselee kuvia ja yrittää klikata niitä suuremmiksi, koko rajoittuu nykyään melkoisesti. Kävin kyllä läpi asetuksia mutta ei parantunut.
Skannausvertailukuvaani ei puhelimessa saanut tätä enempää zoomailtua. Siis FB-apilla.

 

Mutta www.facebbookissa(.com) se onnistuu edelleen. Puhelimen selaimessakin avattuna, tietokoneesta puhumattakaan. Vähämerkityksellinen asia, mutta joskus tykkää katsoa kuvia oikein isoinakin, eikä viitsisi tietokonetta sitä varten pistää päälle. Puhelimen näytöltä "tihrustaminen" muuttuu kummasti kun katsoo kuvia noin.

 Meinaatte viimeistään nyt, etten muuta tee kuin räpellän teknisten asioiden kanssa ja kuvaan vain testatakseni. Blogi on keskittynyt  jokusen julkaisun ajan näihin, mutta taustalla tapahtuu. Varmaan jatkossakin tulee vielä tätä, kun homma on vielä vähän vaiheessa. Mutta kyllä se siitä kun heinäkuu koittaa.

Lisäys: minä en lähettele Satakunnan Kansan tekstiviestipalstalle mitään. 

 

Huomennahan on juhannusaatto. Joten oikein hyvää sitä ja juhannusta. Sää on mitä todennäköisin, mutta sillä ei omassa tapauksessani ole mitään merkitystä.

Pysykää pinnalla !
Ja kanavalla  :)

 

 

Porissa; oikolukematta:  22.6.2023

 

_____