Tässä postauksessa on kaksi lainausta nettisivuilta. Aloituskuva Vivian Maier (.com) sivun portfolioista ja tekstikopio nettihuutokaupan ilmoituksesta. Ensimmäinen on kahden kuvan kollaasi, kuvista joiden käyttö ei-kaupallisessa käytössä on sallittua. Myynti-ilmoituksen tekstillä saatta olla tekijänoikeus, mutta teen nyt näin siitä huolimatta.
Lastenhoitajana työskennelyt erakko kuvasi elinaikanaan mahdottomat määrät, jotka löytyivät enimmäkseen kehittämättöminä rullina hänen kuolemansa jälkeen. Sittemmin niistä on pidetty näyttelyjä ympäri maailman, Suomessakin.
Minulle tuli dokumentista ja noista selfieistä jonkinlainen pakkomielle Rolleiflex-kameraan. Selllainen olisi pitänyt saada käyttöön.
Tyydyin kuutisen vuotta sitten sen halvempaan versioon: Rolleicordiin, joka olikin hyvin käyttökelpoinen kunnes melko pian jumitti sulkimensa, ja tein sille romutuksen. Unohdin kaikki Rolleit pitkäksi aikaa.
Tästä linkistä pääsee koluamaan innoittajalleni luotua sivustoa: www.vivianmaier.com
Kunnes viikko sitten heräsin horroksesta ja vietin tunti tolkulla aikaa netin syövreissä.
MInä tyhmä, kun en mikään kauppamies ole enkä koskaan ole ollut, menin huutamaan oikopäätä. Vaikka olisi tietenkin pitänyt mennä vasta viime hetkillä ennen huutokaupan sulkeutumista. Laitoin ikäänkuin arvan vetämään, josko juhannuksen aikaan moni muu nukkuisi krapulaansa tai jotain, ja saisin sen "halvalla".
Mutta odotettava tapahtui, ja vartti ennen kaupan sulkeutumisaikaa alkoi kilpahuudanta. Nostin omaakin tarjoustani muutamalla kympillä, mutta lopulta nostin käden ylös ja suljin tietokoneen. Pitäköön tunkkinsa!
Toivon jollain tavalla, että kameran "voittanut" henkilö kuvaa sillä, vaikkei kamerakeräilykään mitään rikollista tai pahaa ole.
Löin taas hanskat naulaan rollein suhteen. Enhän minä sellaista tai ainakaan sitä tarvitse.
Mutta TLR-kameraa tarvitsisin. Se on lyhenne sanoista twin-lens reflex. Kaksisilmäinen, tai -linssinen peiliheijastuskamera. SLR on yksisilmäinen, sellainen tavallinen järjestelmäkamera. Filmi tai digisellainen. TLR:ää en ole diginä kuullut tai nähnyt olevan olemasa. Digi on DSLR. Nekin alkavat olla katoavaa kansanperinnettä, kun tilalle on tullut peilittömät. Minulla on niihin antipatia. En tule sellaista koskaan hankkimaan.
Mutta TLR täytyi saada, ja menin uudelleen huutokauppaan.
Mutta laitoin hakuehdoiksi osta heti- valinnan. En enää halunnut alkaa kyttäämään huutoja.
Muutamia plarattuani päädyin aiemminkin näkemääni ilmoitukseen, jonka otsikossa korosti että
lue huolella. Ja minähän luin, oikein huolella. Vaikutus lukijaan on varmaan kaksijakoinen, tai reaktio siihen. Jooko tai. Pelästyy, ottaa vaarin ja häipyy seuraavaan. Tai innostuu kuten minä tämän blogin otsikoksi saakka. Ja tein kaupat. Saatan kirota jälkeenpäin, mutta en ääneen.
Tässä lainaus, kopio siitä. Röyhkeästi kopioituna:
Ranskalainen keskiformaatin TLR-filmikamera. Oletettavasti malli Oto 3.5 Type 31.
Linssi Berthiot Flor 75mm f3.5 *balsam separation!*
Mukana jonkinlaiset zoom-linssihärpäkkeet ja keltainen filtteri.
Kamerassa on patinaa ja kulumaa ja ruostetta ja pölyä mutta ajat
kuulostavat oikeilta ja napakoilta. Niiden asettaminen on kuitenkin
hiukan haasteellista, ranskalainen ei ole paljon kiinnittänyt huomiota
käyttäjäystävällisyyteen, sormenpäät saattavat kärsiä. Filmin
asettaminen on myös hauska ruijanssi, ensin punaisen ikkunan kautta ja
sitten laskeekin automaattisesti, vau. Etsin on varsin kirkas verrattuna
vaikka Rolleicordiin.
Linssissä on suurin ongelma, siinä on sisällä valkeaa sumentumaa
joka näyttää balsam separationilta. Tiedät jos tiedät, jos et niin älä
edes harkitse. Myös homejälkiä saattaa olla, mutta se nyt on tässä
konkurssissa pienempi murhe. Laitteella kuitenkin SAA KUVIA! Eivätkä ne
ole edes laadullisesti ihan kehnoja, katso kuvat. Kontrastia on
mahdollisesti säädetty. Jos olet hifipieru joka haluaa totaalista
täydellisyyttä ja mikään vähempi ei riitä ja menetät yöunesi vaikkapa
Foman pienistä täplistä, jatka toki matkaa sinne mistä sikisitkin ja
pysy siellä. Jos ajatus ranskalaisesta TLR-kamerasta huvittaa etkä säiky
pieniä tai no joo suurempia vikoja niin tästä hauska pönttö
taiteelliseen kokeiluun.
Mekaanisesti tämä on hyvin hauska laite että sääli ihan tuota linssiä. Kokemisen arvoinen juttu.
Omalla vastuulla kuitenkin, kuten tavallista." Kopion loppu
Ennen kun klikkasin tuon kameran tulemaan postiini, goglasin hetken kiivaasti, ja löysin kameravalmistajan historiallisen kiinnostavuuden. Samoin kameran. Sen juuret ovat saksassa, Rolleiflexin tehtailla. Yhteneväisyyksiä tarpeeksi muulle menneeseen Rolleiflexiin. Haasteita toki, ja googlaus jatkuu edelleen, sitä odotellessa.
TLR on kuitenkin tarpeeseeni tarkoituksenmukainen malliltaan ja kuviltaankin. Edesmenneen rolleicordin lisäksi minulla on ollut Yashican, Flexaretin lisäksi Lubitel. Kaksi ensinmanittua aivan mainioita, viimemainittu susipaska.
Mutta mitä tulee eteen, jää koettavaksi.
Eikö mitään uutta ?
Varsinainen homma matkalla oli räpsiä Agfa Isoleten rulla täyteen, jotta näkisi onko se kamera verkonpainotavaraa vai jatkoon-.
Mitä sen isoleten filmin kanssa, kun se tuli täyteen.
Tässä ne, enempiä muokkaamatta tai selittelemätttä. Ainesta on, eikä Agfa jouda kokemäenjokeen.
Aika nätti se on esineenäkin, mutta kun en niitä keräile keräilyn vuoksi
Kuvat suurenevat kun niitä klikkaa tai täppää.
Tänään alkaa Porissa Suomi Areena, jo näin kesäkuussa. Dissaan sitä, mutta voisi mennä perjantaina kiusaamaan tai kiusaannuttamaan vaikuttajia kameran kanssa. Ovat vapaata riistaa "katukuvaajalle"
Hyvää viikonjatkoa!
Porissa 27.6.2023
__________
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti