Mätäkuun juttuja

 

Aluksi kamera / valokuvausosio.
Hyppää yli, jos mätäkuu kiinnostavampi 

 

Edellisessä kirjoituksessani kerroin, että palkkikamera (se "haitari) lähti uudelle omistajalle. Tai oikeastaan se meni myyjälle joka myy sen edelleen, melko varmasti ulkomaille. Vihjailin kirjoituksen lopussa tilalle tulevasta kamerasta, jolla olisi minulle ennenkaikkea mentaalinen eli henkinen merkitys kuvauksessa. Olisiko sillä myös kuvanlaatuun vaikutusta? Tuleeko sellaisella parempia kuvia?

Kuvaparissa oikeanpuoleinen Rolleicord (model Va 2) korvasi palkkikameran. Vasemmanpuoleinen, kotelossa oleva Yashica (model A) oli minulla ennestään keskikoon filmikameran virkaa tekemässä.
Yashica on melkein täysi kopio Rolleicordista. Koko, ulkonäkö ja painokin jokseenkin samat. Ja toiminnan yksityiskohdat. Tarkennuspyörä on Yashicassa eri puolella kuin rolleissa. laukaisin on erilainen. Rolleicordissa on kuvalaskuri kameran kyljessä, filmikannessa ei ole kuvanumeron "kurkistusaukkoa". Rolleicordissa on paikka lankalaukaisijalle, Yashicassa ei. Yashicassa on salamakenkä, tai paikka salamalle, Rolleicordissa ei.

Maalasin Yashican nimikilven mustaksi. Itsetuntoni on vahva, mutta joissakin asioissa olen hieman turhamainen (hymiö). Kun joku kameroista inan ymmärtävä, tai menneen ajan muistikuvia omaava näkee kaksisilmäisen peiliheijastuskameran, haukkumanimeltään kottaraispöntön, kuuluu usein kysymys "onko se rolleifleks?". En tiedä auttaako tuo mustaksi maalaaminen tai vaikuttaako se vielä enemmän kysymiskynnykseen.

Rolleiflex on kamerana käsite, standardi. Kaikkien kaksisilmäisten esikuva.
Miksi en siis hankkinut "flexiä" vaan tyydyin "cordiin",  joka on sen harrastajaversio ?
Rolleicord eroaa Rolleiflexistä ennenkaikkea filminsiirtonsa ja sulkimen virityksensä osalta. Omaan käyttööni ja kuvaustapoihini nähden edukseen. Rolleiflex joka oli ammattikäyttöön suunnattu, "viritetään" kammesta, jota puoli kierrosta kiertämällä filmi siirtyy seuraavaan ruutuun ja suljin virittyy. Siinä ei ole vaaraa päällekäisvalotukselle, eli filminsiirron unohtumiselle ennen kuvan ottoa.
Rolleicordissa filmi siirretään seuraavaan ruutuun filminsiirtonuppia kiertämällä, ja suljin viritetään erillisellä vivulla. Siinä on edellä mainittu vaara päällekäisvalotukselle, mutta samalla mahdollisuus päällekäisvalotukselle, jos sellaisia haluaa tehdä. Rolleicordissa on kuvalaskuri, ja filminsiirtonuppi lukkiutuu kun filmi on siirretty eteenpäin edellisestä ruudusta seuraavan kohdalle.
Niin kuin monessa "halvassa" ja vähän paremmassakin kaksisilmäisessä, Rolleicordilla ei tarvitse kurkkia filmin taustapaperissa olevia ruutunumeroita filmikannessa olevasta punaruutuisesta "ikkunasta". Sillä ikkunalla on vaara, että kirkkaammassa valossa sen kautta valottuu kuvaan "aurinko". Siitä minulla on kokemusta lubitelin kanssa, josta juttua aiemmassa kirjoituksessani.
Rolleicord ei ole tehty halvemmista osista tai halvemmin menetelmin. Se on vain luonteeltaan enemmän harrastajille suunnattu. Ammatti- Rolleiflexien objektiivivalikoima on laajempi, ja niihin on saatavana tai niitä on saatavana valovoimaisemmalla linssillä kuin cordia. En tosin ole perusteellisemmin asiaa tutkinut. Optiikkaa on monella nimellä tai valmistajalla; zeissiä, planaria, tessaria, Scneideria, ym. Hankkimassani cordissa on Schneider Kreuznachin xenar,  3.5 valovoimalla, joka riittää tarkoituksiini erinomaisesti. Halusin juuri tuolla lasilla varustetun, koska edesmenneessä palkkikamerassani oli vastaava, merkiltään ja malliltaan. Ja olin siihen hyvin tyytyväinen.

Yashicaan verrattuna Rolleicordissa on enemmän valotusaikoja, enemmän valovoimaa, kirkkaampi tähyslasi, ja edellämainittu filminsiirto. Yashica A, joka minulla on edelleen tallessa ja josta en luovu; on mallisarjansa halvin versio. Niin ikään harrastelijoille tai harrastustaan aikoinaan aloitteleville suunnattu. Mutta siinä on menty enemmän siitä missä aita on matalin: Optiikka on melko välttävä laadultaan, ja kuvanlaatu ei ole niin hyvä tai johdonmukainen kuin rolleissa. Sillä on kuitenkin paikkansa, kun kuvaustarpeeni tai tapani ovat mitä ovat, lomoilun tultua osaksi innostuksen kohteitani.

Millaisia kuvat ovat - tässä esimerkit joista osa
kuitenkin melko pitkän "viilauksen" tuloksia. 

 

"Toriparlamentti"
Yashica:lla kuvattu, lomography earl grey- filmille. Kehitetty tunnin kehitysajalla, hyvin miedolla kehitteellä. Tavoitteena rouhea kuva, jonka olen jotenkin saavuttanut ja johon olen tyytyväinen.

Kolme ensikosketusta Rolleicordiin.
Filminä Ilford Delta 100. Kehitteenä kodakin D-76: 

 

Volga.
Saman ikäinen kuin kamera jolla kuva otettu

"Camera obscura" Kuva upotettu koodilla Flickr-sivultani.
Täysikokoisen kuvan saa näkyviin myös tästä

Edellisistä kuvista poiketen, tämä kuva tehty kuvaamalla negatiivi valotasolta "reprona". Jälkikäsittely mahdollisimman vähäistä, negatiivissa pölyä ja roskaa jota en ohjelmallisesti poistanut.
Kuva Keski-Porin kirkosta.

---

Mätäkuu

Kallon sektoriloisto on huollon vuoksi pussitettu - sisäinen vääräleukani ja änkyräni sanoo, että se on sensuroitu koko kesäksi, kun homma on pitkittynyt melko suhteettomasti.

Mätäkuu on loppukesästä oleva kuukauden pituinen ajanjakso, jolloin Aurinko on Leijonan merkissä, tänä vuonna 22. heinäkuuta - 23. elokuuta.
Bakteerit lisääntyvät, taudit leviävät nopeammin, ruoka pilaantuu nopeammin, haavat ja naarmut tulehtuvat pahemmin ja parantuvat hitaammin.  

Mätäkuuhun liittyy sanonta ”mätäkuun juttu”. Sillä tarkoitetaan juttua, joka saa tärkeämpien asioiden puutteessa huomiota, mutta jonka todenperäisyys on kyseenalaista. Maakuntalehti ja paikallinen yleisradion sivukonttori uutisoivat menneellä viikolla jälleen uudella Kallon valo / loisto / majakka / pursiseura / jokumuumikä- episodilla.
Kallon majakan tai loiston; kukin kutsukoon sitä valkoista merliikenteen ohjausmerkkirakennusta mieleisellään tavalla, viereen rakensi "Metsolan Erkkinä" tunnettu Kari Hakala tuollaisen kahvipaikan; lasisen pavilijongin jossa voi istahtaa ja juoda kahvia. Kahvia, munkkeja ja muuta mukavaa syötävää voi ostaa vaunusta, joka tuli paikalle viime vuonna (2017)

Paikallisradio ja pari muuta tahoa järjestivät vuosittaisen, ilmeisesti Suomiareena-tapahtumaan läheisesti liittyvän perinteisen äänestyksen positiivisimmasta porilaisesta. Sellaisenkin valitseminen on mahdollista!
Kun näin Kari Hakalan tulleen valituksi, ajattelin että oikeaan osui. Mutta samalla hiipi mieleeni, että saas nährä mitä tulee eteen ihan lähiaikoina: joku vetää kateusherneet nenäänsä ja jatkoa tulee seuraamaan. 

Niinhän kävi: Yle Pori uutisoi ensimmäisenä, että tie kalloon pannaan "katki" pursiseuran venesataman kohdalta. Pursiseura on vuokrannut kaupungin venepaikat kallosta. Pursiseura, ruotsiksi BSF,  on ostanut loiston: siis majakan näköisen rakennelman jossa pitää saunaansa. Pursiseura on ollut iät ja ajat kaupungin vuokralaisena kallossa. En ota kantaa suuntaan enkä toiseen, vaikka minulla sellainen onkin. Ymmärrän kyllä kumpaakin osapuolta.
Tien katkaiseminen hankaloittaisi kahvilayritystoimintaa ja alueen virkistyskäyttöä melko paljon. Kahvilalle saattaisi täytyä ehkä, mahdollisesti, katsoa uusi paikka mäntykallon jostain kallionkolosta. Kallo jakautuu kahteen osaan: mänty- ja kivikalloon, mutta ketä se kiinnostaa. 






Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen (kuvassa keskellä) antoi asiasta  lausunnon Twitterissä, se kun on nykyään niin trendikästä kun Trump  ja kaikki muutkin, rauhoitellakseen kahvilayrittäjää. Siinä luki tarkalleen näin: "Yritä rauhassa Kari Hakala. Kallon kahvila on hieno ja me porilaiset meikäläinen mukaan lukien asioimme siellä mielellämme. Näidenkin asioiden esittelijänä en tunnista uutisankkaa, jonka tämä kuuma kesäpäivä tuotti."

Ei tunnista vai ei tunnusta ?  Tuon voi tulkita kahdella tavalla. Valitkaa omanne. Ja jos asia enemmän kiinnostaa, menkää ja lukekaa asiasta kaikki. Vanha ja uusi.

Epääsosiaalista mediaa - kurjuuden summan on oltava vakio

Porissa oli joka heinäkuinen superviikko. Tänä vuonna erityisen super. Asuntomessut jatkuvat vielä hetken. Mutta suomiareena ja muut jatsit ovat haihtuneet pois. Jokunen katupätkä lienee vieläkin suljettu, kun ravintolat saivat luvan leventää kaljaterassejaan. Pitäähän kaljanmyynti maksimoida kun kaupungissa kerrankin tapahtuu. Rahat pois sieltä mistä ne varmimmin saa.

Tuossa edellisessä kuvassa taivaalle tähyää joukko julkkiksia. Pinkissä paidassaan oikealla pääministerimme, hänestä vasemmalle maikkarin uusi toimitusjohytaja ja vastaava päätoimittaja, sitten jo aiemmin mainitsemani Porin kaupunginjohtaja, ja hänen edessään Hornetin ylilentoa ja kieppejä kännykällään ikuistaa Suomiareenan päätuottaja ja Mediahub:in sisältöjohtaja. Taustalla olevalla kritisoidulla torilavalla on puolustusministeri, mutta hän ei mahdu kuvaan.

Suomiareenan avajaisten ohjelmanumerona oli lentonäytös. Sen antoi Suomen puolustusvoimien 100-vuotisjuhlallisuuksien johdosta lentokone jonka nimi on Hornet. Sain siitä pari kuvaa, vaikken ollut varautunut kuvaamaan. Varautumisella tarkoitan tarkoitukseen paremmin sopivaa kuvauslaitetta. Sain talteen niinsanottuja räpsyjä, mutta kyllä nekin minulle kelpaavat.
Lentonäytöstä ei niin vaan järjestetä, mutta tässä tapauksessa se sallittiin. Reaktio sosiaalisessa mediassa ja lehtien yleisönosastoissa oli odotettavissa: Joku oli herännyt, toisen koira oli peljästynyt, syytettiin militarismista ja venäjän ärsyttämisestä / natoon kumartelusta. Melu oli ollut kamala ja verovaroja kului taas muuhun kuin vanhustenhoitoon.

Pori Jazz-katua ei tänä vuonna ollut etelärannassa. Se oli korvattu Jazz-puistolla kirjurinluodolla, kesäravintolan, lokkilavan, lintuhäkin ja muun sellaisen tuntumassa. Jazz-puisto oli tietenkin pieleen mennyt hanke. Kauppiaat valittivat, shoppailijat valittivat, eläinsuojelijat valittivat, lehtien kolumnistit valittivat. Oli pölyistä, ruuhkaista, kauppa ei käynyt, kalja oli kallista, joku ei päässyt lenkille, roskaakin oli.

Eteläranta kuitenkin suljettiin, aiemmin mainitsemani puolustutvoimien 100-vuotistapahtuman johdosta. Rantaan tuotiin näytille puolustusvoimien kalustoa. Tankkia, "pasia", protoa, kuormuria, raketinheitinalustaa ja sensellaista. Kuvasin montaa lajia. Merkittävin oli kuitenkin tämä Leopard-  höökivaunu. Joka on kuulemma vanhentunut romu, käyttöön sopimaton ja turha, sekä hommattu vain nato-yhteensopivuuden takia. Ja taas neuvostoliitt....  ei kun venäjä ärsyyntyy.
Kun tapahtumapaikka joskus kevättalvella julkistettiin, ja samalla rannan kiveys, kaiteet ja kaikki uudistettiin ja reerattiin hienoksi, oltiin huolissaan että kiveys menee paskaksi kun siihen tankkeja tuodaan. Verorahat haaskuun ja pensselisedän työ, kun kaiteetkin pantiin uusiksi.
Ei mennyt laatotus, kun kadulla ei sellaista ole. Verorahoista en tiedä eikä oikein kiinnostakaan. Pensselisetä pääsi valtuustoon vaalitempullaan, ja voi nyt siellä rauhallisin mielin ajaa etujaan 16 sijoitusasunnon omistajana. Demarina tietenkin.

Jazz-puisto meni kuulemma ennenaikojaan kiinni, kun jazz-sunnuntaina ei enää saanut kaljaa tai metrilakua. Aikoinaan kadulla kuulemma vielä sai niitä sunnuntainakin. Olikohan se joku "pummien puolipäiväinen" silloin ennen kun kaikki oli paremmin. Oliko tavara alennusmyynnissä.
Jazz-ohjelmassa mainittiin että puisto on auki joka päivä lauantaihin saakka. Sunnuntaista ei ollut mainintaa.

No ei se mitään. Kuka siivoo?? 
Järjestävä taho siivosi. Joku urheiluseurakin auttoi, saaden rahaa kassaansa.
Valitettiin, kun pistivät portit kiinni ja ajoivat ihmiset pellolle  -ja siivosivat. Alue muuttui rauhallisena sunnanuntai-aamupäivänä rakennustyömaaksi jonne pääsy kiellettiin. Paikat siivottiin, rakenteet purettiin ja muutama rekka jyräsi sinne tänne. Mene siinä sitten joukkoon koirinesi ja / tai  lastenvaunuinesi!

Lopuksi

"minä vaan kuvaan". Ei minulla ole kuvaa ottaessani, tehdessäni mielessä mikään muu kuin kuva. Kohteen tekemiset ja sanomiset ovat siinä minulle aivan yhdentekeviä. Olen saanut aikaan kuvia joissa on katsekontakti, yhteys kuvattavaan. Niin tässäkin;  monen muun vastaavan saamani kuvan kaltaisessa kuvassa. En bongaa julkkiksia tai VIPpejä. Heitä on a sattunut kohdalle, ei siinä sen kummempaa.

 

Tämä kuva oli hetken somessa, mutta some muuttui niin epäsosiaaliseksi, että katsoin parhaaksi ja kaikkien mielenterveyden kannalta järkevämmäksi poistaa se sieltä. Tähän sen kuitenkin laitan.
Kuin piteeksi tämän kirjoituksen valituslistalle, jollaiseksi kirjoituksen jo ennalta ajattelin.

Helle on halvaannuttanut. Kirjoittaminen, kuvaaminen, kuvanteko, julkaiseminen on nyt vähäistä vaikka tarvetta ja hyviä tilaisuuksia julkaisemiseen on tullut tarjolle. Ehkä syksyllä sitten.
Koittakaa jaksaa!

Porissa: 27.7.2018
klo 13:45
+32°C

.

..

...

..

.